On aivan normaalia polttaa planeetta karrelle

Samalla, kun Välimeren alueen metsät ovat liekehtineet ilmastokriisin vauhdittamina ja raportit kymmenistä tuhansista kuolonuhreista leviävät, suomalaiset ovat lennelleet sinivalkoisin siivin etelän lämpöön. Ilmastokriisiä kiihdyttävät kulutuspäätökset ovat normaaleja, ja koska ne ovat normaaleja, ne ovat oikein. Näin ainakin monet kertovat itselleen.

Etelään lentämisen ohessa Finnair ilmoitti käynnistävänsä uudelleen aikaisemmin ympäristösyihin vedoten lopetetut lennot Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välillä. Samaan aikaan yhtiö korostaa ympäristövastuullisuuttaan ja mainostaa että ateriapalveluissa on vähennetty pakkausjätettä ja mustikkamehutölkkien kierrätystä. Kuluttajiin vastuullisuuspuhe vetoaa.

Kuumenevalla planeetalla on helppo havaita monien kulutusvalintojen ongelmallisuus. Samalla esiintyy kuitenkin erimielisyyttä siitä, kenen pitäisi kantaa vastuu valinnoista: Kuluttaja ei ole vastuussa valitessaan tuotteen, jonka yritys hänelle myy. Yritys ei ole vastuussa myydessään tuotteen, joka on lainmukainen. Poliitikot eivät ole vastuussa säätämistään laeista, koska he vain toteuttavat äänestäjien toiveita – ja näin vastuunkierto onkin pyörähtänyt täyden ympyrän.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessori Senja Laaksolla on selvä käsitys vastuunjaosta.

”Kaikkia pitäisi syyllistää.”

Rationaalinen, schrationaalinen

Talousjärjestelmämme lähtee liikkeelle oletuksesta, että kuluttajat tekevät punnittuja ja oikeaan tietoon perustuvia, rationaalisia kulutuspäätöksiä. Senja Laakso epäili pitkään, että oletus kuluttajien rationaalisuudesta ei voi pitää paikkaansa, jos ihmiset esimerkiksi lentävät kärventyvään etelään tai syövät lihaa, jonka tuottaminen tuhlailee luonnonvaroja.

Useat tutkimukset kuitenkin viittaavat valintojen rationaalisuuteen – mutta se, mikä nähdään rationaalisena, vaihtelee tilanteesta ja henkilöstä toiseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from On aivan normaalia polttaa planeetta karrelle

Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Luonnonpuiston sisäänkäyntiä on vaikea löytää. Parkkipaikalta kävellään vähän matkaa tienvartta, kunnes vieressä olevaan metsikköön avautuu aukko kaksi vuotta sitten rakennetulle luontopolulle.

Paikka näyttää ränsistyneeltä. Infokylttejä on revitty ja paikalle rakennetusta lintutornista on vain lautakasa jäljellä.

Pitkospuut kulkevat suota reunustavan metsän ympäri. Alun perin luontopolku jatkui myös ojitetulle suoalueelle, mutta nyt sitä rajaavat turveyhtiön asettamat teollisuusalueesta varoittavat kyltit. Yksinäinen kaivinkone näkyy kaukaisuudessa pölypilven ympäröimänä.

Muutama viikko myöhemmin paikka on täynnä vilskettä. Ruotsalaisten lisäksi paikalle on saapunut ympäristöaktivisteja ainakin Puolasta, Belgiasta, Englannista, Norjasta ja Suomesta. Noin 60 hengen porukka on ikähaitariltaan laaja, nuorimmat ovat teini-ikäisiä ja vanhin osallistuja yli 80-vuotias.

Olemme Grimsåsin suolla Länsi-Ruotsissa, satakunta kilometriä Göteborgista sisämaahan. Suomalainen valtio-omisteinen turveyhtiö Neova haluaa nostaa alueelta turvetta. Turpeen nostaminen vapauttaa kuitenkin siihen sitoutuneen hiilen ilmakehään sekä tuhoaa ympäristöä paikallisesti, minkä takia aktivistit vastustavat toimintaa alueella nyt kolmatta kesää.

Vuonna 2024 suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (suomeksi ”Ennallistakaa kosteikot”) pysäytti työkoneita ja perusti paikalle omaehtoisen luonnonpuiston pitkospuineen ja lintutorneineen. Toiminta jatkui seuraavana kesänä, jolloin suon ojia myös tukittiin. Tänä vuonna uutena tempauksena on niittykasvien ja auringonkukkien kylväminen.

”Se on radikaalia, vaikkei ehkä kuulosta siltä”, sanoo Kasperi Korhonen. Hän on toiminut eri ympäristöjärjestöissä Suomessa ja osallistui toimintaan Grimsåsissa nyt toista vuotta. Hetkinen – auringonkukansiemenet radikaalia?

Kyse on siitä, että Neovalla on lupa nostaa alueelta energiaturvetta, siis turvetta poltettavaksi sähkön tai lämmön tuottamiseksi. Turpeen heikko lämpöarvo ja suuret päästöt tekevät siitä kalliin energiamuodon, ja energiaturpeen noston taloudellinen kannattavuus onkin nykyhetkessä kyseenalainen. Sitä saadakseen tarvitsee myös kaivaa syvälle suohon.

Energiaturpeen yläpuolelta saatavaa turvetta voidaan käyttää muuhunkin – esimerkiksi kasvuturpeeksi ja maanparannukseen. Länsi-Götanmaan lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keväällä Neovan hakemuksen muuttaa Grimsåsin suon käyttötarkoitus kasvuturpeen nostoa varten. Voimassa oleva lupa sallii päällimmäisen, energiaturpeeksi soveltumattoman, kerroksen käytön maanparannukseen.

Kun Neovan ilmoittama vuosittainen turpeennostomäärä suhteutetaan suon pinta-alaan ja jäljellä olevaan sopimusaikaan, ei Återställ Våtmarkerin laskelmien mukaan Grimsåsin suolla koskaan kaiveta tarpeeksi syvälle, jotta nostettava turve sopisi energiakäyttöön. Jos yhtiöllä ei ole aikeitakaan kaivaa energiaturvetta, asettaa se tämänhetkisen toiminnan laillisuuden kyseenalaiseksi. Oliko yhtiöllä alunperinkin tarkoituksena kaivaa kasvuturvetta?

Neova myy kasvuturvetta Kekkilä-brändin alla. Kasvuturpeessa aktivistien kylvämät siemenet kuitenkin ovat ongelma, toisin kuin energiaturpeessa. […]

Lue lisää… from Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Hengitän parvekkeellani Madridin savua

Minun ei edes tarvitse avata silmiäni. Savun haju leijuu ilmassa sitkeänä. Se ei pyydä lupaa, se tunkeutuu kotiini ja on viime päivinä tuntunut terävänä pistoksena kyljessäni. Savu muistuttaa koko ajan aggresiivisesti, miten Madridia ympäröivien vuorten metsät ovat tulessa. Tuli ahmii ruohikkoa ja polttaa maastoa voimalla, se leviää kuin palava rutto.

Kirjoitan tätä asuntoni terassilla Leganésissa, aivan Madridin eteläpuolella. Tähän aikaan päivästä, kesäiltaisin kahdeksan ja yhdeksän välillä, Madridin taivas yleensä kylpee kullankeltaisessa valossa. Mutta ei viime viikonloppuna. Sen sijaan näin likaisenharmaan taivaan, jonka värit olivat muuttuneet samanlaisiksi kuin vanhoissa valokuvissa, samean okran sävyisiksi. Näin palavien vuorten luona harmaan savuverhon, joka liikkui länsituulen mukana. Maastopalo oli vain 32 kilometrin päässä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Hengitän parvekkeellani Madridin savua

Turboahdin kapitalismin keulassa

Halpaa krääsää Kiinasta suoraan kuluttajille myyvät verkkokaupat ovat kasvattaneet suosiotaan ja samalla herättäneet huolta. Nämä verkkokaupat eivät kuitenkaan tee mitään sellaista, mitä toiset yritykset eivät olisi tehneet aikaisemmin – ne vain tekevät sen nopeammin ja halvemmalla.

Aikaisemmin vaatekauppojen mallistot vaihtuivat joitain kertoja vuodessa, lähinnä vuodenaikojen mukaan. Sitten markkinoille saapuivat H&M:n kaltaiset, niin sanottua pikamuotia myyvät ketjut, jotka saattoivat esitellä uusia mallistoja kuukausittain. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessakin ultrapikamuodilla markkinaosuuksia rohmunneen Sheinin mallistot vaihtuvat käytännössä jatkuvasti. Vauhdin kiihtyessä laatu on heikentynyt ja hinnat laskeneet.

Sama näkyy elektroniikkassa, vaikka kehitys ei kuljekaan vain yhteen suuntaan. Samalla kun esimerkiksi puhelimilta aletaan edellyttää korjattavuutta ja akun vaihtamisen helppoutta, Temun kaltaiset toimijat työntävät markkinoille elektroniikkaa, joka on lähinnä tarpeetonta eikä edes kestä niin kauaa, että akkua pitäisi vaihtaa.

Tuhlaamme rehevän peltomaan, puhtaan veden ja öljyn kaltaisia resursseja siihen, että markkinoille tulee enemmän tarpeetonta roskaa.

”Ympäristön ja laajemminkin ylikulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna on huolestuttavaa, että tämmöinen kulutustottumuksia väärään suuntaan vievä ilmiö pääsee syntymään. Tämä on ongelma isossa kuvassa”, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan järjestön, Finnwatchin, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola toteaa. […]

Lue lisää… from Turboahdin kapitalismin keulassa

Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Kesäkuun alussa Tiedekulman sali Helsingin yliopistolla on lähes täynnä. Paikalla on ainakin kestävyys- ja kohtuustutkijoita Toni Ruuskasta Eeva Houtbeckersiin, kansanedustaja Anna Kontula ja ympäristöliikkeiden edustajia. Toisessa rivissä istuvat väitöskirjatutkijat Amos Wallgren ja Jooseppi Räikkönen ovat juuri julkaisseet teoksen Palavan maailman politiikka (Into 2026), jossa he sivuavat ranskalaishistorijoitsija Jean-Baptiste Fressozin tutkimusta.

Fressoz luennoi Tiedekulmassa teoksestaan More and More and More (Allen Lane 2024). Se nousi heti ilmestyttyään kansainväliseksi bestselleriksi, jonka Financial Times ja The Economist nimesivät vuoden kirjaksi ja joka voitti Ranskan senaatin historialliselle kirjalle vuosittain myöntämän palkinnon. 

 ”Energiasiirtymä on slogan”, Fressoz sanoo yleisölle.

Hänen tutkimuksensa ydin on se, että historiassa ei ole ollut siirtymiä energianlähteestä toiseen, vaan uudet energiamuodot ovat kasautuneet aiempien päälle. Totuttu tarina puusta kivihiileen ja kivihiilestä öljyyn siirtymisestä onkin satua, hän kuvaa.

Sama koskee fossiilista uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Koska uusiutuva energia tulee fossiilisten päälle, ei vihreää siirtymää ole globaalisti käynnissä. Lähes 80 prosenttia maailman energiantarpeesta tuotetaan yhä fossiilisilla, joten tarvittava muutos on valtava.

Fossiiliset ovat tärkeitä myös raaka-aineina, sillä niillä on ainutkertaisia ominaisuuksia ja niitä on riittämiin nykykäytölle, Fressoz painottaa. Esimerkiksi kivihiiltä tarvitaan teräksen valmistukseen valtavia määriä, ja sitä on hyvin vaikea korvata. Teolliset lannoitteet ovat puolestaan riippuvaisia maakaasusta ja kemianteollisuus öljystä.

Raaka-aineiden kulutus on vain kasvanut ajan saatossa. Ainoastaan asbestin, elohopean ja lampaanvillan käyttö on vähentynyt, Fressoz osoittaa hiljaa kuuntelevalle salille. […]

Lue lisää… from Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Ylivoimaisen helppokäyttöinen fossiilienergia määrittää modernin ihmisen koko kokemusmaailmaa, sanoo Antti Salminen

Tamperelainen filosofi ja kirjailija Antti Salminen on tutkinut sivilisaation laajoja kehityskaaria naftologisen ajattelun, eli fossiiliseen energiaan keskittyvän tarkastelutavan, kautta. Salminen väittää, että fossiilisen energian hyödyntäminen on määrittänyt ratkaisevasti moderneja yhteiskunnallisia rakenteita ja kokemusmaailmaamme. Samalla energian tuottama anergia – hukattu ja käyttökelvoton energia, jolla on ollut kohtalokkaita seurannaisvaikutuksia – on ajanut ihmiskunnan kuilun partaalle. ”Planetaarinen tuho […]

Lue lisää… from Ylivoimaisen helppokäyttöinen fossiilienergia määrittää modernin ihmisen koko kokemusmaailmaa, sanoo Antti Salminen

Ikea ostaa puuta Romanian suojelluista metsistä – retki ikimetsään osoittaa EU:n metsäpolitiikan onttouden

Romaniassa on vielä jäljellä Euroopassa harvinaista vanhaa luonnonmetsää. Lähdimme paikallisen luonnonsuojelijan kanssa Karpaattien vuoristoon, jossa metsäteollisuus suorittaa paniikkihakkuita. […]

Lue lisää… from Ikea ostaa puuta Romanian suojelluista metsistä – retki ikimetsään osoittaa EU:n metsäpolitiikan onttouden

Yhdysvallat sulki Kuuban öljyhanat ja ajoi maan energiakriisiin. Maa investoi nyt kovalla vauhdilla aurinko- ja tuulivoimaan

Energiamurros öljypulan ja äärisäiden keskellä on jatkuvaa kilpailua aikaa vastaan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Yhdysvallat sulki Kuuban öljyhanat ja ajoi maan energiakriisiin. Maa investoi nyt kovalla vauhdilla aurinko- ja tuulivoimaan

Tehtaanpiipun varjossa – suomalaisten sellubisnes peitti Uruguayn ruoho-arot puuplantaaseilla

Suomalaiset metsäinvestoinnit Uruguayhyn ovat olleet menestystarina tai tragedia riippuen siitä, keneltä kysyy. […]

Lue lisää… from Tehtaanpiipun varjossa – suomalaisten sellubisnes peitti Uruguayn ruoho-arot puuplantaaseilla

Päästökauppa on ollut tehokkain keino vähentää teollisuuden ilmastokuormaa. Osa suomalaisyhtiöistä haluaa heikentää sitä

EU-johtajille tehdyn vetoomuksen allekirjoittajissa oli suomalaisyhtiöitä. Osa niistä kielsi kannattavansa sitä, kun kansalaisjärjestö kysyi asiasta.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Päästökauppa on ollut tehokkain keino vähentää teollisuuden ilmastokuormaa. Osa suomalaisyhtiöistä haluaa heikentää sitä

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan