Suomen ja espanjan väliset kirjalliset yhteydet ovat perinteisesti olleet heikot. Kielten välillä on kuitenkin hengenheimolaisuutta, Jose Luis Rico pohtii.
[…]
Lue lisää… from Suomalaisten runoilijoiden ja kääntäjien työ luo yhteyksiä espanjankielisiin maihin
Espanjan kuningatar Letizia ja kuningas Felipe VI ovat huhujen mukaan aviokriisissä. Monet espanjalaiset ovat kuitenkin tyytymättömiä tapaan, jolla kuningashuoneen todelliset ongelmat – julkisten varojen väärinkäyttö, rikosepäilyt ja kytkökset hämäriin liiketoimiin – ovat jääneet suhdejuorujen jalkoihin. Monet ovat valmiita luopumaan monarkiasta tyystin. Kysymys monarkian lakkauttamisesta jakaa espanjalaisia kahteen leiriin. Moni katsoo, että kuningashuone ylläpitää vakautta alueellisten ristiriitojen repimässä maassa. Marraskuussa verkkolehti elDiario.es uutisoi, että kansan enemmistö – etenkin poliittisen vasemman laidan kannattajat sekä nuoremmat sukupolvet – kannattavat kansanäänestyksen järjestämistä. Asia on ollut tapetilla jo pidemmän aikaa. Viime toukokuussa monarkianvastaisessa mielenosoituksessa Madridissa oli liikkeellä paljon vasemmistolaisia ryhmiä ja muita kansanliikkeitä. Monella oli
[…]
Syökää kaalia, Simes suosittelee esseessään. Teollisuusmaissa syödään aivan liikaa tehotuotettuja ja prosessoituja elintarvikkeita kuten vetisiä espanjalaistomaatteja. Jättiläiskasvihuoneiden tuotteet vahingoittavat koko maapalloa eivätkä edes maistu millekään.
[…]
Lue lisää… from Ruoanlaitto ja syöminen, nuo katoavat kansalaistaidot
ESPANJA on jaettu seitsemääntoista itsehallintoalueeseen vuoden 1978 perustuslaissa. Alueet määräytyivät joko historiallisten kuningaskuntien tai esimerkiksi maakuntien pohjalta. Näillä alueilla on oma lippunsa ja parlamenttinsa, mutta niiden autonomiataso vaihtelee. Muun muassa Baskimaa kerää omat veronsa, kun taas monien itsehallintoalueiden verotuksesta päättää keskushallinto.
Erityisesti Francon diktatuurin (1939–75) aikana ja sen jälkeisessä siirtymävaiheessa Espanjan keskushallinnon valta-asemaa on vahvistettu huomattavasti, ja se on osaltaan voimistanut useiden itsehallintoalueiden, erityisesti Baskimaan ja Katalonian, kapinointia keskushallintoa vastaan. Paikalliset asukkaat näkevät kapinoinnin itsenäisyystaisteluna ja itsepuolustuksena niin Espanjan hegemoniaa kuin kapinoinnin väkivaltaista tukahduttamista vastaan. Monet uskovat, että Francon aikainen itsehallintoalueiden kulttuurinen ja poliittinen sorto jatkuu myös Francon jälkeisessä ”demokraattisessa” Espanjassa.
[…]
Uusvasemmistolainen vaaliliitto Unidos Podemos ei ohittanut demareita Espanjan parlamenttivaaleissa. Oikeiston äänet siirtyivät liberaaleista konservatiiveille. Teksti ja kuvat Henri Salonen Sunnuntaina 28.6. pidetyt parlamenttivaalit olivat uusinta joulukuun vaaleista, jonka tulosten pohjalta ei hallitusta Espanjaan syntynyt. Helpoksi hallituksen muodostaminen ei nytkään muuttunut, sillä voimasuhteen oikeiston ja vasemmiston välillä säilyivät jokseenkin samana. Kesäkuun vaalien voittajaksi povattiin vain kahden ja puolen vuoden ikäisen vasemmistopuolue Podemoksen (suom. pystymme) ja Espanjan perinteisen laitavasemmisto-puolueen Izquierda Unidosin (Yhdistynyt vasemmisto) vaaliliittoa nimeltä Unidos Podemos (Yhdessä pystymme). Syiksi Unidos Podemoksen odotettua heikommalle vaalitulokselle tarjottiin vaaliväsymystä ja yleistä pettymistä parlamentarismiin, sillä äänestysaktiivisuus laski joulukuun vaaleista. Joulukuun vaalien jälkeen vasemmistopuolueet, eivät onnistuneet muodostamaan hallitusta.
[…]
Etelä-Euroopassa aktivistit vaativat kansalaisten toteuttamaa tilintarkastusta ja laittomasta velasta kieltäytymistä.
[…]
Lue lisää… from Velkataakasta kieltäytyminen voi pelastaa kriisimaan talouden
Pjotr Silajev kertoo ystävänsä kokemusten kautta, miksi häntä ei pitäisi karkottaa Venäjälle.
[…]
Espanjan mielenosoittajien terveiset poliitikoille ja pankkiireille: ”Painukaa kaikki helvettiin.”
[…]
Maalis-huhtikuun taite oli Euroopan radikaalille vasemmistolle vilkasta aikaa.
[…]
Madridissa vapaaehtoiset tarjoavat maahanmuuttajille sitä, mihin julkiset palvelut eivät pysty.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa