Vastamainokset
Vastamainokset
Vastamainosgalleria päivittyy kuukausittain.
Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainos puolestaan kannustaa näkijäänsä huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja.
Vastamainokset ovat kokeellista kuvajournalismia, aktivismia ja taidetta, sekä työkaluja mediakasvatukseen. Vastamainoksissa osansa huomiosta saavat finanssikriisi, sukupuoliroolit, ihmisoikeudet ja alkuperäiskansojen asema yhteiskunnassa. Niissä puidaan myös ilmastonmuutosta, demokratian kriisiä, kolonialismia, eläinoikeuksia ja ihmisten suhdetta planeettamme muihin eläinlajeihin.
Ensimmäinen vastamainos julkaistiin Voimassa vuonna 1999. Niitä on käännetty ruotsiksi Ny Tid -lehteen vuodesta 2020. Nykyisin vastamainosten tuotannosta vastaa kulttuurihäirintään erikoistunut Häiriköt-päämaja. Vastamainoksia on nähtävillä myös kirjoissa Nauti tyhjyydestä – ja muita vastamainoksia (2019) ja Louserit vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia (2011).
-
- Ruokajärjestelmä muutoksen edessä. Lähiruoka ei välttämättä tuo turvaa, eikä ole aina aidosti läheltä. Lue koko teksti täältä.
-
- Metsien Suomi vai puupelto? Suomea kutsutaan vihreän kullan maaksi ja meillä on totuttu käymään metsäpankissa. Vähitellen tämän pitäisi kuitenkin loppua – luonto ei yksinkertaisesti kestä harjoitettua metsänhoitoa. Lue koko teksti täältä.
-
- Lappi – Suomen oma siirtomaa. Lappi näyttäytyy monille runsaudensarvena, josta kelpaa hakea rikkauksia. Samalla ohitetaan paikallisten asukkaiden tarpeet ja rikkauksien etsimisen vaikutukset luontoon. Lue koko teksti täältä.
-
- Sotalomat Turkissa. Turkki pommittaa kurdeja kotona ja ulkomailla, ja mainostaa itseään mainiona lomakohteena. Ja suomalaiset tarttuvat syöttiin. Lue koko teksti täältä.
-
- Kevytyrittäjät koronakriisin rattaissa. Alustataloutta hyödyntävät yritykset onnistuvat toimintamallinsa ansiosta välttämään lomautukset, mutta mitä se kertoo työtä tekevien asemasta? Lue koko teksti täältä.
-
- “Tämä otsikko voi vaarantaa sinun ja läheistesi hyvinvoinnin.” Uutiset ruoka-aineiden terveysvaikutteista voivat olla samaan aikaan tosia ja merkityksettömiä. Hyvä journalismi kertoo lukijalleen välitetyn tiedon merkityksellisyydestä, mutta toisinaan tämä jää pelotteluotsikoiden ja kohu-uutisten jalkoihin. Lue koko teksti täältä.
-
- Valtionyhtiöt vallan välineiksi? Entiset valtion laitokset kompuroivat markkinoilla yrittäessään tuottaa voittoa osittain taloudellisesti kannattamattomilla palveluilla. Valtionyhtiöiden poliittisen ohjauksen avulla voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ilmastokatastrofin estämisen edellyttämiä yhteiskunnallisia muutoksia. Lue koko teksti täältä.
-
- Poliisi ja rosvo. Suomalaiset luottavat poliisiin, eikä luottamusta rapauta edes poliisin rötöstelyt. Luottamus kertoo virkavallan ohella myös yhteiskunnasta ja onnistuneesta pr-työstä. Lue koko teksti täältä.
-
- Öljytty yhteiskunta tarvitsee energiakäänteen. Öljy on mainio aine, jonka käytön on loputtava. Tämän tekee vaikeaksi se, että öljy pyörittää yhteiskuntaamme. Lue koko teksti täältä.
-
- Hätälasku päästöille. Vaikka lentoliikenteen päästöt pitäisi saada laskemaan, ne kasvavat jatkuvasti. Lennettyjen kilometrien lisääntyessä panostukset ympäristöystävälliseen tekniikkaan eivät yksin riitä. Lue koko teksti täältä.
-
- Kitkerät juhlat. Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. Lue koko teksti täältä.
-
- Kitkerät juhlat. Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. Lue koko teksti täältä.
-
- Kitkerät juhlat. Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. Lue koko teksti täältä.
-
- Mustan kullan kirous. Öljy on ollut ihmiskunnalle sekä siunaus että kirous. Öljy on myös määrittänyt ihmisen eloa jo yli 150 vuoden ajan, mutta pian sen aikakausi tulee päättymään. Lue koko teksti täältä.
-
- Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus. Onko vain ihmisen vanhemmuudella väliä? Tutkija Elisa Aaltola muistuttaa, että korkeimman hinnan maidosta maksavat lehmät, joiden vanhemmuus kielletään. Lue koko teksti täältä.
-
- Vakuumipakattu ja tölkitetty äitiys. Supermarkettien kylmäkaapit ja pakastealtaat täyttyvät menetetystä äitiydestä. Silti harva kuluttaja tulee miettineeksi sitä, että henkensä lisäksi tuotantoeläimet menettävät paljon muutakin. Lue koko teksti täältä.
-
- Tutkimusmatkoja normaaliin. Eläinoikeusaktivistit ovat kuvanneet reilun vuosikymmenen ajan tuotantoeläinten oloja salaa. Nyt kuvat päättyivät myös vastamainokseen. Lue koko teksti täältä.
-
- Öljy vaatteissamme. Vaateteollisuus on kooltaan valtava. Valtava on myös sen hiilijalanjälki. Lue koko teksti täältä.
-
- Jakamistalous, alustatalous ja sääntely. Työn teettämisen tavat muuttuvat. Samalla tulee arvioida se, kuinka yhteiskunta mukautuu tähän muutokseen. Lue koko teksti täältä.
-
- Poissa silmistä, ei päästöistä Ympäristötalouden tutkija muistuttaa, että elämäntapamme saastuttaa yhtä lailla, vaikka tuotanto olisikin siirretty pois Suomesta. Lue koko teksti täältä.
-
- Odottamisen valtakunta. Israel pitää palestiinalaisia loputtomassa odottamisen limbossa. Näin valtio voi tunnustaa heidän oikeutensa ilman, että näitä oikeuksia tarvitsisi koskaan toteuttaa. Lue koko teksti täältä.
-
- Sisällön puute myy paremmin. Kun halutaan kahvi ilman kofeiinia, sota ilman sotaa ja taide ilman taidetta, mistä on kysymys? Lue koko teksti täältä.
-
- Beninin taidetehdas. Etelä ja Pohjoinen kohtaavat länsiafrikkalaisissa mainosparodioissa. Lue koko teksti täältä.
-
- Elämisvalheen aika. Keskustelussa totuuden ja politiikan suhteesta on ohitettu ilmastonmuutosta koskeva kollektiivinen itsepetos. Lue koko teksti täältä.
-
- Kuka kantaa vastuun? Eettiset sertifikaatit saattavat kannustaa yrityksiä toimimaan paremmin. Toisaalta sertifikaatit voivat myös vähentää valvontaa ja tukea ongelmallista yritystoimintaa. Lue koko teksti täältä.
-
- Kuka kantaa vastuun? Eettiset sertifikaatit saattavat kannustaa yrityksiä toimimaan paremmin. Toisaalta sertifikaatit voivat myös vähentää valvontaa ja tukea ongelmallista yritystoimintaa. Lue koko teksti täältä.
-
- Itsekäs spektaakkeli. Monien mielestä elämme itsekkyyden aikakautta. Suomessa itsekkyyden ruumiillistumana voisi pitää Björn Wahlroosia. Lue koko teksti täältä.
-
- Ei-toivotut romanit. Romaninuorten työllistyminen on ongelma niin kauan kuin se on ongelma työnantajille ja yrityksille. Lue koko teksti täältä.
-
- Ei sitten kaatunut SSS-hallitus. Onneksi. Muuten olisi uudessa Voimassa julkaistu Kulta-Turbo-Fanijuliste vanhentunut. Ei vanhentunut ja voit ladata omasi osoitteesta voima.fi/vastamainosket
-
- Muistatteko vielä sen ajan, kun Cai-Göran Alexander Stubbista odotettiin suomalaisen politiikan pelastajaa?
-
- Aargh! Aalto-yliopisto sai ilmeen, Markkinointi&Mainonta kirjoittaa. Hyvä Rasmus! Meistä tuntui kuitenkin siltä, että uusi logo kaipasi vielä hiomista. Vastamainos 6/2009