Vastamainokset

Vastamainosgalleria päivittyy kuukausittain.

Mainokset määrittävät sen, mitä kulutamme, kuinka elämme ja millaisen identiteetin rakennamme itsellemme. Vastamainokset puolestaan kannustavat näkijäänsä huomaamaan myös muita toimintavaihtoehtoja. Ne ovat kokeellista kuvajournalismia, aktivismia ja taidetta, sekä työkaluja mediakasvatukseen.

Julkaisemme vastamainosten rinnalla mediakasvatustehtäviä. Voit tilata mediakasvatuksen uutiskirjeen täältä.

Ensimmäinen vastamainos julkaistiin Voimassa vuonna 1999. Niitä on käännetty ruotsiksi Ny Tid -lehteen vuodesta 2020. Nykyisin vastamainosten tuotannosta vastaa kulttuurihäirintään erikoistunut Häiriköt-päämaja. Niitä on nähtävillä myös kirjoissa Nauti tyhjyydestä – ja muita vastamainoksia (2019) ja Louserit vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia (2011).

Voit tilata vastamainoksia A2-kokoisena julisteena Voimakaupasta.

Lue koko teksti

Näytä vähemmän

: Plastica di mare. Ihmiskunta on vaihtamassa merten kalat muoviksi. Vaihtokauppaa ei voi pitää järkevänä tai kestävänä. Lue koko teksti täältä.

: Muoti tekee ryysyistäkin haluttuja. Lika on ainetta väärässä paikassa. Muodissa lika voi olla haluttua, jos niin päätetään. Lue koko teksti täältä.

: Hyvin vakuutetut suomalaiset. Terveydenhoitojärjestelmä on monimutkainen kokoelma julkisia ja yksityisiä toimijoita. Yksilön rationaalinen toiminta ei välttämättä ole järjestelmän etu. Lue koko teksti täältä.

: Kuka saa myydä sateenkaarella? Eli huomioita pinkkipesusta Pride ei myy jäätelöä, eikä sateenkaari ole silkkaa hattaraa. Toisinaan tämä unohtuu, ja välillä ihmisoikeuksilla markkinoiminen on niin sanottua pinkkipesua. Lue koko teksti täältä.

: Raha ohjaa urheilua Valtiot ja yritykset kiillottavat mainettaan ja tahkovat rahaa urheilun avulla. Samalla urheilua kuitenkin väitetään ei-poliittiseksi ja fantasia pyyteettömästä kilvoittelustakin elää tiukassa. Lue koko teksti täältä.

: Mitä saamelaiset haluavat Saamelaiskäräjälain kaatuminen jo kolmannen kerran oli pettymys saamelaisille. Eivätkä murheet siihen lopu. Saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana eivät Suomessa toteudu ja tämä näkyy muun muassa lainsäädännössä. Lue koko teksti täältä.

: Oy Yliopisto Ab. Akateeminen kapitalismi muokkaa yliopistoja ja ajatusta siitä, mitä niiltä halutaan. Tutkija ei näe nykyisellä yliopistolla juurikaan toivoa. Lue koko teksti täältä.

: Kerro, kerro kuvastin, miltä meidän pitäisi näyttää. Mainokset ovat peili, joka näyttää sen, mitä meiltä halutaan. Myös sosiaalinen media voi välittää vaatimuksia, mutta lisäksi se voi haastaa normeja. Lue koko teksti täältä.

: Suomalainen häviää aina. Uhkapelien tuotoilla rahoitetaan Suomessa hienoja hankkeita. Kenties siksi pelaamisen haittoja katsotaan sormien läpi. Lue koko teksti täältä.

: Suomalainen häviää aina. Uhkapelien tuotoilla rahoitetaan Suomessa hienoja hankkeita. Kenties siksi pelaamisen haittoja katsotaan sormien läpi. Lue koko teksti täältä.

: Suomalainen häviää aina. Uhkapelien tuotoilla rahoitetaan Suomessa hienoja hankkeita. Kenties siksi pelaamisen haittoja katsotaan sormien läpi. Lue koko teksti täältä.

: Piilotettu kuolema. Kuolema on näkymättömissä useimmille nykysuomalaisille. Silti tuotamme kuolemaa määrätietoisesti teollisessa mittakaavassa. Lue koko teksti täältä.

: Planeetta ei kestä maidonhimoamme. Maapallon kantokyvyn rajojen tultua vastaan ja jäätyä kauas taakse tarvitsemme uusia tapoja suhtautua ruokaan ja ruuantuotantoon. Tuhlaamisen on loputtava. Muutos on väistämätön – voimme korkeintaan valita, kuinka kohtaamme sen. Lue koko teksti täältä.

: Pyhä peltilehmä – kulkuväline vai retriitti? Vaikka uskonnon vaikutus vauraissa yhteiskunnissa vähenee, ei pyhän kokemus ole kadonnut ihmisten elämistä. Samalla auton kaltaiset esineet saattavat päätyä symboloimaan jotain valtavasti itseään suurempaa. Lue koko teksti täältä.

: Maskuliinisuuden lihaisa buffetti. Mitä syömme kun syömme lihaa, ja mitä eläinteollisuus kertoo luontosuhteestamme? Koska ruokaan liittyy paljon muutakin kuin ravinteet ja kalorit, voi ruokailutottumuksia tarkastelemalla oppia ihmisistä yhtä jos toistakin. Lue koko teksti täältä.

: Hoitajien näkymätön työ ja markkinoiden näkymätön käsi. Hoiva-alan työntekijöiden palkat ovat pieniä, mutta alan yritysten arvo suuri. Markkinat ovat epäjohdonmukaiset arvioidessaan hoivan arvoa. Lue koko teksti täältä.

: Jeesus – Rauhan vai sodan mies? Kristinuskon varjolla on lähdetty toistuvasti sotaretkille, vaikka Jeesuksen omat puheet olivat hyvinkin pasifistisia. Onneksi myös tämä rauhansanoma on muistettu. Lue koko teksti täältä.

: Metsä vai puupelto? Metsätalouden tarpeet ja ilmastokriisi sekä metsien monimuotoisuudelle asetetut tavoitteet ovat jyrkästi ristiriidassa keskenään. Metsäteollisuudelle ongelmia lupailee myös se, että tulevaisuudessa metsänomistaja voi saada puusta paremman korvauksen jättämällä sen metsään. Lue koko teksti täältä.

: Tieto on valtaa. Meistä kaikista kerätään tietoja koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Tieto tuo hallitsijoilleen vaikutusvaltaa ja sen mukana myös riskejä meille. Lue koko teksti täältä.

: Pandemia luokkakysymyksenä. Samalla, kun ihmiskunta kiirehtii kohti seuraavaa pandemiaa, toiset maksavat tästä nykyisestäkin korkeampaa hintaa kuin toiset. Luokkarajoja löytyy niin ihmisten kuin lajienkin väliltä. Lue koko teksti täältä.

: Kulutuskulttuurin hinnan maksaa ympäristö ja yksilö. Samalla, kun Maapallon rajat tulevat vastaan myös monen kuluttajan kone yskii. Rajattoman kasvun hakeminen rajallisella planeetalla tuo ilmastokriisin ohella myös henkilökohtaisia kriisejä. Lue koko teksti täältä.

: Yksipuolinen viljely tappaa. Äärimmäiseen tehokkuuteen pyrkivä ruokajärjestelmä tuottaa tasalaatuista ja standardoitua ruokaa. Se myös hävittää luonnon monimuotoisuutta ja on ekologisesti tehotonta. Lue koko teksti täältä.

: Suuri muoviaalto. Kertakäyttökulttuuriin hurahtanut ihmiskunta uhkaa jäädä itse luomansa roskatsunamin alle. Samalla kärsii koko muu luonto. Lue koko teksti täältä.

: Mansikan kokoinen Kiina-ilmiö. Epäkohtien korjaaminen edellyttää, että ongelmien olemassaolo tiedostetaan. Koronakriisin sulkemat rajat nostivat esiin marjoja poimivan ulkomaisen kausityövoiman aseman heikkouden. Lue koko teksti täältä.

: Proteiinipaniikki näkyy myös vesistöissä. Syömme niin paljon proteiinia, että se näkyy jopa viemärivedessä. Silti proteiinin saannista hätäillään ja sitä tankataan myös lisäravinteina. Tästä kärsii myös luonto. Lue koko teksti täältä.

: Ilmastokriisin rahoittajat. Fossiliteollisuus tarvitsee paitsi maan uumenissa muhinutta raaka-ainetta, myös pääomaa ja rahoituspalveluita. Pankit ovat merkittäviä fossiilisen teollisuuden mahdollistajia, vaikka he viestinnässään korostavatkin vihreyttä. Lue koko teksti täältä.

: Mikromuovi maassa, meressä ja ilmassa. Auto voi tunnetusti olla kuljettajansa jatke. Auton renkaat puolestaan voivat päätyä osaksi kuljettajaa. Mikromuovi on ongelma, joka ei ole katoamassa ihan lähiaikoina. Lue koko teksti täältä.

: WE DON’T PAY LIVING WAGES. Työntekijöiden oikeudet toteutuvat turhan harvoin, vaikka yritysvastuupuheessa heistä kannetaan huolta. Koska yritykset eivät itse kykene huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista, valmistellaan EU:ssa yritysvastuulakia. Lue koko teksti täältä.

: WE DON’T PAY LIVING WAGES. Työntekijöiden oikeudet toteutuvat turhan harvoin, vaikka yritysvastuupuheessa heistä kannetaan huolta. Koska yritykset eivät itse kykene huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista, valmistellaan EU:ssa yritysvastuulakia. Lue koko teksti täältä.

: WE DON’T PAY LIVING WAGES. Työntekijöiden oikeudet toteutuvat turhan harvoin, vaikka yritysvastuupuheessa heistä kannetaan huolta. Koska yritykset eivät itse kykene huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista, valmistellaan EU:ssa yritysvastuulakia. Lue koko teksti täältä.

: WE DON’T PAY LIVING WAGES. Työntekijöiden oikeudet toteutuvat turhan harvoin, vaikka yritysvastuupuheessa heistä kannetaan huolta. Koska yritykset eivät itse kykene huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista, valmistellaan EU:ssa yritysvastuulakia. Lue koko teksti täältä.

: WE DON’T PAY LIVING WAGES. Työntekijöiden oikeudet toteutuvat turhan harvoin, vaikka yritysvastuupuheessa heistä kannetaan huolta. Koska yritykset eivät itse kykene huolehtimaan työntekijöiden oikeuksista, valmistellaan EU:ssa yritysvastuulakia. Lue koko teksti täältä.

: Ruokajärjestelmä muutoksen edessä. Lähiruoka ei välttämättä tuo turvaa, eikä ole aina aidosti läheltä. Lue koko teksti täältä.

: Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus. Onko vain ihmisen vanhemmuudella väliä? Tutkija Elisa Aaltola muistuttaa, että korkeimman hinnan maidosta maksavat lehmät, joiden vanhemmuus kielletään. Lue koko teksti täältä.

: Vakuumipakattu ja tölkitetty äitiys. Supermarkettien kylmäkaapit ja pakastealtaat täyttyvät menetetystä äitiydestä. Silti harva kuluttaja tulee miettineeksi sitä, että henkensä lisäksi tuotantoeläimet menettävät paljon muutakin. Lue koko teksti täältä.

: Metsien Suomi vai puupelto? Suomea kutsutaan vihreän kullan maaksi ja meillä on totuttu käymään metsäpankissa. Vähitellen tämän pitäisi kuitenkin loppua – luonto ei yksinkertaisesti kestä harjoitettua metsänhoitoa. Lue koko teksti täältä.

: Lappi – Suomen oma siirtomaa. Lappi näyttäytyy monille runsaudensarvena, josta kelpaa hakea rikkauksia. Samalla ohitetaan paikallisten asukkaiden tarpeet ja rikkauksien etsimisen vaikutukset luontoon. Lue koko teksti täältä.

: Sotalomat Turkissa. Turkki pommittaa kurdeja kotona ja ulkomailla, ja mainostaa itseään mainiona lomakohteena. Ja suomalaiset tarttuvat syöttiin. Lue koko teksti täältä.

: Kevytyrittäjät koronakriisin rattaissa. Alustataloutta hyödyntävät yritykset onnistuvat toimintamallinsa ansiosta välttämään lomautukset, mutta mitä se kertoo työtä tekevien asemasta? Lue koko teksti täältä.

: “Tämä otsikko voi vaarantaa sinun ja läheistesi hyvinvoinnin.” Uutiset ruoka-aineiden terveysvaikutteista voivat olla samaan aikaan tosia ja merkityksettömiä. Hyvä journalismi kertoo lukijalleen välitetyn tiedon merkityksellisyydestä, mutta toisinaan tämä jää pelotteluotsikoiden ja kohu-uutisten jalkoihin. Lue koko teksti täältä.

: Kapitalistinen spektaakkeli omii kaiken. Kerta toisensa jälkeen kapitalistinen yhteiskunta on osoittanut kykynsä kääntää kaiken itseensä kohdistuneen kritiikin taloudelliseksi voitoksi. Ilmiö näkyy myös mainoksissa, kun ala- ja vastakulttuurit nousevat yksi toisensa jälkeen osaksi myynninedistämiskuvastoa. Lue koko teksti täältä.

: Asekauppa kannattaa. Suomi välittää rauhaa ja myy aseita sotaa käyviin maihin ja diktaattoreille. Tätä kauppaa säätelevät säännöt ovat joustavia ja täynnä porsaanreikiä. Lue koko teksti täältä.

: Valtionyhtiöt vallan välineiksi? Entiset valtion laitokset kompuroivat markkinoilla yrittäessään tuottaa voittoa osittain taloudellisesti kannattamattomilla palveluilla. Valtionyhtiöiden poliittisen ohjauksen avulla voitaisiin toteuttaa esimerkiksi ilmastokatastrofin estämisen edellyttämiä yhteiskunnallisia muutoksia. Lue koko teksti täältä.

: Poliisi ja rosvo. Suomalaiset luottavat poliisiin, eikä luottamusta rapauta edes poliisin rötöstelyt. Luottamus kertoo virkavallan ohella myös yhteiskunnasta ja onnistuneesta pr-työstä. Lue koko teksti täältä.

: Tutkimusmatkoja normaaliin. Eläinoikeusaktivistit ovat kuvanneet reilun vuosikymmenen ajan tuotantoeläinten oloja salaa. Nyt kuvat päättyivät myös vastamainokseen. Lue koko teksti täältä.

: Öljytty yhteiskunta tarvitsee energiakäänteen. Öljy on mainio aine, jonka käytön on loputtava. Tämän tekee vaikeaksi se, että öljy pyörittää yhteiskuntaamme. Lue koko teksti täältä.

: Kitkerät juhlat. Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. Lue koko teksti täältä.

: Kitkerät juhlat. Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. Lue koko teksti täältä.

: Hätälasku päästöille. Vaikka lentoliikenteen päästöt pitäisi saada laskemaan, ne kasvavat jatkuvasti. Lennettyjen kilometrien lisääntyessä panostukset ympäristöystävälliseen tekniikkaan eivät yksin riitä. Lue koko teksti täältä.

: Kitkerät juhlat. Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. Lue koko teksti täältä.

: Mustan kullan kirous. Öljy on ollut ihmiskunnalle sekä siunaus että kirous. Öljy on myös määrittänyt ihmisen eloa jo yli 150 vuoden ajan, mutta pian sen aikakausi tulee päättymään. Lue koko teksti täältä.

: Öljy vaatteissamme. Vaateteollisuus on kooltaan valtava. Valtava on myös sen hiilijalanjälki. Lue koko teksti täältä.

: Laput silmille vai yhdessä kaduille? Ilmastonmuutos on mittakaavaltaan niin valtava, että se houkuttaa yksilöä sulkemaan silmänsä. Ehkä yhdessä olisimme vahvempia senkin ongelman taklaamisessa. Lue koko teksti täältä.

: Sademetsän tuho on elämäntavan tuho. Suurten toimijoiden saapuminen Indonesian suosademetsäalueille on vaarantanut niin alueen ekologian kuin paikallisten viljelijöiden elinkeinon. Lue koko teksti täältä.

: Suot ja sademetsät savuksi. Palmuöljyn tuotanto ja siihen liittyvät muutokset Kaakkois-Aasian maankäytössä vapauttavat ilmaan jättimäisiä hiilipäästöjä. Lue koko teksti täältä.

: Jakamistalous, alustatalous ja sääntely. Työn teettämisen tavat muuttuvat. Samalla tulee arvioida se, kuinka yhteiskunta mukautuu tähän muutokseen. Lue koko teksti täältä.

: Poissa silmistä, ei päästöistä Ympäristötalouden tutkija muistuttaa, että elämäntapamme saastuttaa yhtä lailla, vaikka tuotanto olisikin siirretty pois Suomesta. Lue koko teksti täältä.

: Odottamisen valtakunta. Israel pitää palestiinalaisia loputtomassa odottamisen limbossa. Näin valtio voi tunnustaa heidän oikeutensa ilman, että näitä oikeuksia tarvitsisi koskaan toteuttaa. Lue koko teksti täältä.

: Sisällön puute myy paremmin. Kun halutaan kahvi ilman kofeiinia, sota ilman sotaa ja taide ilman taidetta, mistä on kysymys? Lue koko teksti täältä.

: Beninin taidetehdas. Etelä ja Pohjoinen kohtaavat länsiafrikkalaisissa mainosparodioissa. Lue koko teksti täältä.

: Lööppi – journalismin vino peili. Mainonnan ja journalismin välinen harmaa alue kiteytyy iltapäivälehtien lööpeissä ja kansissa. Lue koko teksti täältä.

: Rahat tai henki. Maailma on piinan areena. Kulttuuriset ja poliittiset tekijät vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja ketä kohtaan tunnemme empatiaa. Lue koko teksti täältä.

: Elämisvalheen aika. Keskustelussa totuuden ja politiikan suhteesta on ohitettu ilmastonmuutosta koskeva kollektiivinen itsepetos. Lue koko teksti täältä.

: Kansa taisteli – Me ollaan lahtareita kaikki. Kansa taisteli – keskenään -lehden pääkirjoituksessa päähäirikkö Tamminen pohtii suhdettamme sadan vuoden takaisiin taisteluihin. Lue koko teksti täältä.

: Kasvatetaan liha laboratoriossa. Lihankulutus kuormittaa maapalloa. Yksi ratkaisu lihamieltymyksen tyydyttämiseksi on kasvattaa liha laboratoriossa. Lue koko teksti täältä.

: Kuka kantaa vastuun? Eettiset sertifikaatit saattavat kannustaa yrityksiä toimimaan paremmin. Toisaalta sertifikaatit voivat myös vähentää valvontaa ja tukea ongelmallista yritystoimintaa. Lue koko teksti täältä.

: Kuka kantaa vastuun? Eettiset sertifikaatit saattavat kannustaa yrityksiä toimimaan paremmin. Toisaalta sertifikaatit voivat myös vähentää valvontaa ja tukea ongelmallista yritystoimintaa. Lue koko teksti täältä.

: Savuna ilmaan. Missä viipyy Suomen tulevaisuuteen luotaava energiastrategia? Onko hiilivoimaloiden ostaminen todellakin parasta, mitä Fortum voi neljällä miljardilla tehdä? Lue koko teksti täältä.

: Olen suomalainen. ”Suomalaisuus” on monimutkainen rakennelma, joka esitetään kuitenkin suppeasti ymmärrettynä. Saamelaisaktivisti Jenni Laiti kertoo suhteestaan suomalaisuuteen. Lue koko teksti täältä.

: Itsekäs spektaakkeli. Monien mielestä elämme itsekkyyden aikakautta. Suomessa itsekkyyden ruumiillistumana voisi pitää Björn Wahlroosia. Lue koko teksti täältä.

: Ilmastokeskustelun vaikea todellisuus. Ihmismieli ei ole kehittynyt käsittelemään ilmastonmuutoskeskustelun valtavaa kokonaisuutta. Lue koko teksti täältä.

: Ei-toivotut romanit. Romaninuorten työllistyminen on ongelma niin kauan kuin se on ongelma työnantajille ja yrityksille. Lue koko teksti täältä.

: Kiitos on köyhän palkka? Kulutuselektroniikkaa tuotetaan huonoissa olossa ja halvalla. Maailmassa on virhe. Lue koko teksti täältä.

: Ruoka, eläimet ja arvo. Mitä me syömme, kun syömme? Ja miksi joitain eläimiä syödään ja toisia ei? Lue koko teksti täältä.

: Ruoka, eläimet ja arvo. Mitä me syömme, kun syömme? Ja miksi joitain eläimiä syödään ja toisia ei? Lue koko teksti täältä.

: Ruoka, eläimet ja arvo. Mitä me syömme, kun syömme? Ja miksi joitain eläimiä syödään ja toisia ei? Lue koko teksti täältä.

: Ruoka, eläimet ja arvo. Mitä me syömme, kun syömme? Ja miksi joitain eläimiä syödään ja toisia ei? Lue koko teksti täältä.

: Ruoka, eläimet ja arvo. Mitä me syömme, kun syömme? Ja miksi joitain eläimiä syödään ja toisia ei? Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: MITÄ ON SOTEENKAAREN PÄÄSSÄ? Saduissa sateenkaaren päästä löytyy kulta-aarre. Kuulostaa sote-uudistukselta terveysbisneksen suuryritysten vinkkelistä katsottuna. Tuon sote-aarteen arvo on varovaisesti arvioituna vähintään 10 miljardia euroa vuodessa. Lue koko teksti täältä.

: Maailmanloppua pukkaa. Jeesus ja Sote, mikä näitä yhdistää? Molempia odotetaan kuin kuuta nousevaa ja molemmat tuovat muassaan varhan tuhon. Lue koko teksti täältä.

: Maailmanloppua pukkaa. Jeesus ja Sote, mikä näitä yhdistää? Molempia odotetaan kuin kuuta nousevaa ja molemmat tuovat muassaan varhan tuhon. Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: Retoriikka, ironia ja politiikka Politiikka on puhetta ja merkityksiä. Kansalaisen tulee seurata valppaana sitä, mitä sanotaan ja miten sanotaan. Lue koko teksti täältä.

: HUSTLERS & PARTIES. Onko mainosala pelkkää kusetusta? Ei. Vastoin yleistä harhaluuloa, mainonta voi olla eettistä, ja siltä voi ihan perustellusti vaatia moraalia. Lue koko teksti täältä.

: Onko Puolan malli Suomen malli? Sipilä leikkaa, Sipilä vatuloi, Sipilä uhkailee ja Sipilä suhmuroi, mutta miten käy Sipilältä demokratia? Lue koko teksti täältä.

: Älä rageta (ellet ole iltapäivälehti). Ilta-Sanomat näyttää mallia kuinka on mahdollista yhtä aikaa sekä tuomita somekohut että ratsastaa niillä. Lue koko teksti täältä.

: Kuka kantaa vastuun? Eettiset sertifikaatit saattavat kannustaa yrityksiä toimimaan paremmin. Toisaalta sertifikaatit voivat myös vähentää valvontaa ja tukea ongelmallista yritystoimintaa. Lue koko teksti täältä.

: Kaikkien omaisuutta? Turhan valittajia! Kiittämättömiä! Tarkoitimme hyvää! Joku muu tekee sen kuitenkin! Lue koko teksti täältä.

: Hyvää koulumatkaa kaikille. Kongon kouluikäiset louhivat meidän koululaisten elektroniikan. Lue koko teksti täältä.

: Hyvää koulumatkaa kaikille. Kongon kouluikäiset louhivat meidän koululaisten elektroniikan. Lue koko teksti täältä.

: Kun lobbaus tulee lihaksi. Taas kouluissa markkinoidaan lapsille. Tällä kertaa lihaa, koska sitä tässä tarvitaankin ja johan lihaton lokakuu loppui. Lue koko teksti täältä.

: Zori siitä. Muotiteollisuus luo kuluttajille tarpeita ja tyydyttää niitä. Siinä ohessa syntyy myös jätevuoria ja ruumiita. Lue koko teksti täältä.

: Veriuhri kapitalismin alttarilla. Onko työelämä kurjistunut ja miten pitäisi suhtautua kaksinaamaisiin pomoihin. Vastamainoksessa Hexburger. Lue koko teksti täältä.

: Veronkiertotemppu ja kuinka se tehdään. Ruotsalainen kalustejätti IKEA on perinteisesti ollut ympäristöväen hampaissa koska kertakäyttökulttuuri. Nyt syntilistalle on lisätty myös vero-optimointi (lue: veronkierto). Lue koko teksti täältä.

: Sosialismia yrityksille. Itämeren kaljakelluntoja järjestävät varustamot saavat runsaasti tukia valtiolta koska sosialismi. Lue koko teksti täältä.

: Oma peli, omat säännöt. Mainosmies liimailee tarroja ja kaivaa verta nenästään. Lue koko teksti täältä.

: Oma peli, omat säännöt. Mainosmies liimailee tarroja ja kaivaa verta nenästään. Lue koko teksti täältä.

: Oma peli, omat säännöt. Mainosmies liimailee tarroja ja kaivaa verta nenästään. Lue koko teksti täältä.

: Oma peli, omat säännöt. Mainosmies liimailee tarroja ja kaivaa verta nenästään. Lue koko teksti täältä.

: Oma peli, omat säännöt. Mainosmies liimailee tarroja ja kaivaa verta nenästään. Lue koko teksti täältä.

: Helle 11/2015

: Peking 08. 7/2001

: Sentit auttavat. 6/2002

: Just don’t do it. 3/2002

: Tuulahdus Afrikasta. 7/2002

: Hei pysähdy ajoissa! 8/2002

: Joulu – Sitä saa kaupasta. 10/2002

: Hetki sitten… 1/2003

: Perseet olalle Suomi. 4/2003

: Hei wau bizi bizi bizi. 6/2003

: Tallinn. 4/2004

: Valta. 7/2004

: Roima. 8/2004

: Älä osta mitään -päivä 2004. 9/2004

: Wolfenstein 2. 4/2005

: Trrkki. 4/2006

: Boboomus. 2/2009

: Marmekko. 2/2008

: Aika Korvat. 7/2008

: face my ass. 13/2009

: Kloonikoulu. 2/2005

: Stockcrash. Odotettavissa rajuja alennuksia! 07/2011

: Puolitankoon. 8/2009

: Fortune. 4a/2009

: Hyvinvointi. 2/2006

: Beating 2008. 3/2008

: Luonto thekee Chicaneron. 3/2001

: Shit music only! 5/2002

: PA Money. 6/2007

: Hyvä tapa matkustaa. 3/2003

: FARS. 9/2002

: US-MARKET. 2/2004

: Wac Choice. 2/2003

: Olisi Olemassa – Elisi. 10/2009

: Olisi olemassa – Elisi. 10/2009

: LA LIL-IHTILAL. 5/2004

: Masters From Mars. 4/2007

: Paint It Black. 5/2005

: Yaffa – Veriappelsiinit. 7/2006

: Nodeal – Joulu löytyy pankista. 10/2004

: Aargh! Aalto-yliopisto sai ilmeen, Markkinointi&Mainonta kirjoittaa. Hyvä Rasmus! Meistä tuntui kuitenkin siltä, että uusi logo kaipasi vielä hiomista. Vastamainos 6/2009