Ilmastokriisin rahoittajat

Ihmiskunnan on pakko lopettaa kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden polttaminen, mikäli haluamme pitää planeettamme elinkelpoisena. Kasvihuonekaasuja synnyttävä fossiilinen energia on tuottanut jo parin sadan vuoden ajan vaurautta ja hyvinvointia, eikä siitä luopuminen ole helppoa. Erityisen vaikeaa luopuminen on heille, jotka ovat siitä hyötyneet eniten.

Kyse ei ole siitä, että yritykset rikkoisivat lakia. Kaikkien tulisi kuitenkin kantaa kortensa kekoon”, toteaa Hiilivapaa Suomi -kampanjan Ansku Holstila. Kampanja tekee töitä sen eteen, että Suomen suuripäästöisimmät yritykset astuvat polulle, josta sovittiin Pariisin ilmastosopimuksessa. 170 maan edustajat nimesivät joulukuussa 2015 Pariisissa tavoitteen, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen. Päämäärän saavuttamiseksi on tärkeää esimerkiksi sulkea hiilivoimalat vuoteen 2030 mennessä.

Kotimaassa syntyvien päästöjen ohella kampanja kohdistuu myös oman maan rajojen tuolle puolen.

”Yritysten kautta suomalaiset vaikuttavat globaalisti. Ei riitä, että meillä kotona päästöt leikataan, jos samalla osallistumme rajojen ulkopuolella jatkuvaan saastuttamiseen”, Holstila jatkaa.

Vihreällä on monta sävyä. Osa näistä sävyistä voi olla jopa pikimustia, mutta yritykset harvemmin omassa viestinnässään näitä mustempia sävyjä nostavat keskusteluun. Kivan kirkas vihreä myy paremmin – vaikkei annakaan rehellistä kokonaiskuvaa.

Suomalaisten yritysjohtajien arvoja on selvitetty monissa eri tutkimuksissa. Valtaosa heistä nimeää ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeäksi tavoitteeksi. Suomalaiset yritykset myös mainostavat kuluttajille toimintansa vihreyttä ja erilaisia ympäristöystävällisiä tuotteita. Toisinaan mainosten vihreät arvot eivät kuitenkaan näy yritysten omassa toiminnassa.

Hollantilainen BankTrack-järjestö julkaisi helmikuussa 2021 Exposing Scandinavian Bank Finance for Fossil Fuel -raportin, joka pureutuu pankkisektorin ja fossiilisen teollisuuden kytköksiin. Siitä käy ilmi, että Pariisin sopimuksen solmimisen jälkeen kymmenen pohjoismaista pankkia on myöntänyt yhteensä lähes 70 miljardin euron edestä lainoja ja muita rahoituspalveluita hiili-, maakaasu- ja öljyteollisuudelle.

Ilman näitä palveluja tämä niin sanottu fossiiliteollisuus ei voisi jatkaa toimintaansa, joten pankkien mahdollisuudet vaikuttaa alan tulevaisuuteen ovat suuret. Rahoituspalveluiden tarjoamisen ohella samat kymmenen pankkia omistavat fossiiliteollisuuden osakkeita miljardien edestä.

Raportissa tutkituista pankeista Nordean fossiiliset investoinnit olivat suurimmat siitä huolimatta, että yhtiö on viestinyt näkyvästi vihreästä ja vastuullisesta toiminnastaan. Nordea on myöntänyt lainoja ja takuita fossiiliselle teollisuudelle vuoden 2015 jälkeen noin 14,5 miljardin dollarin edestä, ja kesällä 2020 sillä oli yli kahden ja puolen miljardin euron edestä fossiilialan omistuksia. Ansku Holstila nostaa erityisesti esiin Nordean läheisen suhteen Fortumin kanssa.

”Nordea on yksi Fortumin suurimmista omistajista. Omistaja voisi käyttää ääntään yhtiössä ja vaatia vastuullisempaa toimintaa. Vastuullinen pankki ei myöskään missään tapauksessa voi myöntää lainoja uusille fossiili-infrahankkeille. Fortumilla on paljon suunnitelmia maakaasun suhteen, eikä niitä pitäisi rahoittaa.”

Holstila myös huomauttaa, että ei riitä, että jätetään rahoittamatta joitain yksittäisiä ongelmalliseksi myönnettyjä hankkeita. Mikäli yrityksellä ei ole oikeasti esittää suunnitelmaa fossiilisista irtautumiseksi riittävän nopeassa aikataulussa, sen toimintaa ei yksinkertaisesti pidä tukea.

Yhtiöiltä pitää vaatia enemmän ja myös pankkien pitää tiukentaa linjaansa asiakkaidensa suhteen. Yrityksiä pitää vaatia sopeuttamaan liiketoimintansa ilmastotieteen määrittämälle polulle.”  

Vuonna 2020 Hiilivapaa Suomi -kampanja julkaisi ranskalaisen Reclaim Finance -järjestön Hiilipolitiikkamittarin Suomessa.

Monet suomalaiset institutionaaliset sijoittajat pärjäsivät todella huonosti kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. Esimerkiksi Nordea sai ainoastaan yhden pisteen 50 mahdollisesta. Kuitenkin Suomessa tuntuu olevan valloillaan ajatus, että olisimme vastuullisia toimijoita – ei oikein näytä siltä.”

Historiallisesti suomalaiset suursijoittajat eivät ole olleet erityisen merkittäviä fossiilisen teollisuuden tukijoita. Tilanne muuttui Fortumin ostettua reilulla kuudella miljardilla eurolla noin 70 prosenttia saksalaisesta energiayhtiö Uniperista. Sen tuotantokapasiteetista 80 prosenttia on fossiilista energiaa, erityisesti kivihiiltä.

Sijoittajalle Suomen valtion hieman yli 50-prosenttisesti omistama Fortum on näyttäytynyt houkuttelevana, koska yhtiö on maksanut muhkeita osinkoja. Omistajien tuotot syntyvät yhtiön päästöistä.

Tällä hetkellä monien suomalaisten eläkkeet ovat riippuvaisia rahastoista, jotka ovat kiinni fossiilisessa energiassa. Mikäli ilmastopolitiikkaa oikeasti tiukennetaan, noiden sijoitusten arvo laskee. Hiiliriski voi syödä suomalaisten eläkkeitä.”  

Nordea on merkittävä energiayhtiö Fortumin omistaja ja osaltaan vastuussa Fortumin päästöistä. Omassa viestinnässään myös Fortum korostaa ympäristöedelläkävijyyttä ja panostuksia uusiutuvaan energiaan. Samalla yhtiö on hankkinut enemmistöosuuden energiayhtiö Uniperista, joka muun muassa avasi uuden hiilivoimalan Saksaan vuonna 2020. Epäsuhta viestinnän ja toteuman välillä on väkevä ja tämä on pistetty merkille melko laajalti – Fortum on löytänyt itsensä eurooppalaisen ympäristöliikkeen hampaista.

Nordea on Suomen suurin pankki, ja sen merkitys koko alalle on suuri.

Nordea mainostaa yksityisasiakkailleen muun muassa Hiilimittaria, joka laskee luottokorttiostosten perusteella kulutuspäätösten ilmastovaikutuksia. Tämä voi tarjota kuluttajakansalaiselle näppärän tavan seurata ja korjata omia kulutustottumuksia parempaan suuntaan. Nordea myös myöntää yksityisasiakkailleen vihreitä auto- ja asuntolainoja sekä kaupittelee vastuullisia rahastoja.

Samalla pankilla on sijoituksia Fortumin lisäksi esimerkiksi Valero Energy -yhtiössä, joka on suoran saastuttamisen ohella pyrkinyt määrätietoisesti hidastamaan tiukempien ympäristönormien toteuttamista Yhdysvalloissa.

Bloombergille antamassaan haastattelussa Nordean kestävän rahoituksen johtaja Jacob Michaelsen totesi, että vastuullisia ja kestäviä rahoituspalveluita ei voi leikata saastuttajilta.

Sen sijaan, että yritysasiakkaita kannustettaisiin ”hieman vihreästä supervihreäksi”, kannustetaan asiakkaita Michaelsenin mukaan ”likaisista ehkäpä hieman vähemmän likaisiksi, jopa pikkuisen vihreiksi”.

Mikäli Nordea lupaustensa mukaisesti aikoo muuttaa toimintansa hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, sen pitää toimia jo tänään. Ei riitä, että tehdään maailmasta hieman vähemmän likainen. Tarvitaan kunnianhimoa, eikä sitä voi jättää yksityisasiakkaden pienten vihreiden päätösten varaan.

Fortumin ja muiden energiayhtiöiden uudet investoinnit kestävään, uusiutuvaan energiantuontantoon eivät poista tarvetta luopua fossiilisista energialähteistä. Samoin yksittäiset vihreät vaihtoehdot eivät tee pankeista vastuullisia. Vihreydestä puhuminen silloin, kun suuri osa liiketoiminnasta kiihdyttää ilmastokriisiä, on silkkaa viherpesua”, Holstila summaa.      

Jari Tamminen