Teksti Kuvat Groteskia on se, kun kulttielokuvassa Pink Flamingos päähahmo Divine syö koiranpaskaa. Tarinan ydin ei kuitenkaan ole eläinten ulosteiden syömisessä, vaan keskiluokkaisten arvojen paljastamisessa. Henriikka Huunan-Seppälä sai viime vuoden lopulla kansiin väitöskirjansa ­Unfolding the Unexpressed: The Grotesque, Norms and Repressions. Vaikka Aalto-yliopiston taiteen laitokselle valmistuneen väitöskirjan keskiössä ovat groteskin ruumiilliset muodot, Huunan-Seppälä huomasi sen kertovan myös muista rakenteista. Hän löysi tutkimusaineistostaan groteskien hahmojen taustalla lymyäviä valta-asetelmia, jotka ovat tavallisesti rajoittavia ja kontrolliin pyrkiviä. ”Esimerkiksi tiede mielletään ­perinteisesti hyväksi ja ihmisten elämää parantavaksi. Sen piilevä pimeä puoli paljastuu sieltä groteskin takaa. Elo­kuva Alien – ylösnousemus ei ole päähenkilö Ripleyn selviytymissaaga, ... Lue lisää

Teksti ja kuvat Kuvat Istumme Hamedin perheen olohuoneessa Nur Shamsin pakolaisleirillä Tulkaremissa, Länsirannan luoteisosassa. Yksi olohuoneen kaapin seinistä on täynnä kuvia perheenjäsenistä, jotka ovat olleet pidätettyinä. Tälläkin hetkellä perheen yksi pojista istuu vankilassa. Hamed, perheen nuorimmainen, on viikko sitten vapautettu vankilasta kahden vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Hamedin ollessa kuusitoistavuotias sotilaat saapuivat hänen kotiinsa kello kolmelta aamuyöllä pidättämään hänet. Häntä syytettiin kivien heittämisestä aseistettuja sotilaita kohti. ”Silmäni sidottiin, minut pantiin käsirautoihin ja kuljetettiin pidätyskeskukseen. Minua kuulusteltiin kaksikymmentäkaksi vuorokautta. Nukuin eristyksissä pienessä sellissä ja kuulustelut kestivät usein kymmenen tuntia vuoro­kaudessa. Sotilaat uhkailivat, että jos en tunnustaisi syyllisyyttäni rikokseen, perheenjäseneni pidätettäisiin. Minua kuljetettiin aina ... Lue lisää

Teksti Kuvat Selviytyäkseen maailmassa ihmiskunta on joutunut tekemään yhteistyötä. Sen mahdollistaa empatiakyky, eli myötäelämisen taito. Aivo­tutkija Katri Saarikivi tutkii empatian ja hyvän vuorovaikutuksen mekanismeja Helsingin yliopistossa. Neurotieteissä empatia jaetaan kolmeen osa-alueeseen. ”Ensiksi on kyky asettua toisen osaan ja ymmärtää, eli tietoisesti kuvitella, mitä toiset ajattelevat ja miltä toisista tuntuu”, Saarikivi selittää. Empatia on väylä myös luovuuteen ja mielikuvitukseen. Ne ovat sen kannalta tärkeitä taitoja. ”Pitää pystyä pohtimaan ’mitä kaverini tuossa tilanteessa tekisi?’, ’mitä tuo tyyppi aikoo?’, Saarikivi selvittää. Empatian toista osa-aluetta leimaa tunteiden taipumus tarttua ihmisestä toiseen. ”Haukotukset tarttuvat ja ihmiset tahdistuvat. Jos aplodit kestävät tarpeeksi pitkään, kaikki alkavat läpyttää ... Lue lisää

Berliiniläislähtöinen Die Tageszeitung eli Taz on toiminut jo 40 vuotta eurooppalaisen vasemmistojournalismin lippulaivana. Se syntyi samassa aallossa Länsi-Saksan vihreän puolueen kanssa. Tänään lehti työllistää 250 ihmistä ... Lue lisää

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen mukaan pääministeri Juha Sipilän hallitus myy Suomea vähiten tarjoavalle. Kaurismäki syyttää hallituksen ajavan kaikissa toimissaan ainoastaan pääoman etuja ... Lue lisää

Minäkin valvon, tein sitä jo lapsena, mutta aika harvoin unettomuuden takia. Yritän ehtiä tilkitä päivien aiheuttamat raapimisjäljet sielussani. Se on enimmäkseen hyvää ja ravitsevaa valvomista. Harsin kasaan itseäni, osalliseksi ohutta maailmankuvaani, aineelliseksi olennoksi, jolla on oikeus elää ... Lue lisää

Berlinalen palkinnot on jaettu ja niiden joukossa oli myös suomalaisnimi. Eilen Generations 14plus -sarjan kristallikarhun sai Selma Vilhusen Hölmö nuori sydän, jossa teinipari joutuu navigoimaan raskauden haasteita itähelsingin kovassa ja rasistisemmaksi muuttuvassa ilmapiirissä. Elokuva sai ensi-illan Suomessa jo viime syksynä, joten palkinnosta ei välttämättä nouse välitöntä nostetta elokuvalle, mutta jokainen suomalaisen voittama palkinto edistää suomalaista elokuvaa. Samassa sarjassa oli ehdolla myös Tonislav Hristovin tärkeä dokumentti Veeran maaginen elämä, joka tulee elokuvateattereihin syksyllä. Liveroolipelaajasta kertovassa dokumentissa päästään vaivattomasti ja taidokkaasti kiinni suomalaisen yhteiskunnan ikitraumoihin: alkoholismiin ja perheväkivaltaan. Pääkilpasarjassa pohjoismainen Out Stealing Horses palkittiin parhaasta kuvauksesta, joka eittämättä oli elokuvan parhaita puolia ... Lue lisää

Kuva elokuvasta God Exists, Her Name Is Petrunija Tänä vuonna 69. kertaa järjestettävän Berlinalen kilpasarjassa oli yksi peruuntuminen (Zhang Yimoun uusimman elokuvan jälkityöt viivästyivät) ja yleisesti ottaen tasoa ei pidetty kovin korkeana. Niistä elokuvista mitä itse ehdin nähdä, niin joukosta nousi esiin silti varsin monta hyvää elokuvaa. Aiemman blogikirjoituksen jälkeen ehdin vielä nähdä makedonialaisen God Exists, Her Name Is Petrunijan, jota voi pitää yhtenä selvänä ennakkosuosikkina Kultaisen karhun saajaksi. Alentavan työhaastattelun jälkeen Petrunija näkee kilpailun, jossa nopeimman on tarkoitus napata puinen risti vedestä. Impulsiivisesti hän hyppää veteen ja voittaa kilpailun yläosattomien miesten kauhistukseksi. Hän ei suostu palauttamaan ristiä vaan ... Lue lisää

Myös kriitikkona kunnostautuneen Ben Sallittin uusin ohjaustyö Fourteen kertoo kahdesta entisestä koulukaverista, jotka erkanevat toisistaan vuosi vuodelta kauemmas. Jo’lla on vaikeuksia pysyä yhdessä työpaikassa pidempään (mm.) myöhästelyn vuoksi ja hän vaihtaa miestäkin melkein yhtä tiuhaan. Mara on naisista tasapainoisempi, joten hänestä tulee Jo’n keskeisin tukiverkko. Jo’n ongelmat kasvavat vuosien edetessä ja katsoja joutuu seuraamaan miten mahdottomaksi Maran rooli käy. Osa näyttelijöistä on päätynyt elokuvaan ainoastaan sen vuoksi, että he ovat Sallittin ystäviä. Näyttelijöiden ja amatöörien sekoitukseen kestää hetki tottua, mutta se tekee elokuvasta äärimmäisen realistisen. Kengännauhabudjetilla tehdyssä elokuvassa asunnot näyttävät yhtä ahtailta kuin ne myös oikeasti ovat Brooklynissa, koska elokuva ... Lue lisää

Voinee todeta, että elämme miesten maailmassa. Globaalissa katsonnassa valta on tiukasti patriarkaatin käsissä. Joidenkin mielestä ongelmat katoaisivat, jos valta siirtyisi matriarkaatille. Tämä ei välttämättä ole hyvä idea; yhtä pahaa ei voi kumota toisella pahalla.Naomi Alderman spekuloi teoksessaan Voima, mitä seuraisi yhteiskunnan valtarakenteiden päälaelleen kääntämisestä. Hän lähestyy aihetta fiktiivisessä tulevaisuudessa kirjoitetun ... Lue lisää

Katja Ketun tuorein teos Rose on poissa on kahdella aikatasolla liikkuva kirje­romaani, jonka p­äähenkilö on ojibwa-intiaanin ja suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen. Romaanissa kuusikymppinen Lempi palaa lapsuutensa intiaanireservaattiin selvittämään 45 vuotta aiemmin kadonneen Rose-äitinsä kohtaloa ja oman elämänsä umpikujaa. Nuoruuden rakastetulleen lähettämissä kirjeissä hän päivittää elämäänsä kahden kulttuurin välissä sekä kokemuksiaan vähemmistörooliin ... Lue lisää

Kolme sisarta on valintojen tekemisen vaikeutta kuvaava Anton Tšehovin klassikkonäytelmä vuodelta 1901. Sen tarinassa äskettäin kuolleen upseeri-isän kolme tytärtä elävät taantuvassa varuskuntakaupungissa ja haikailevat paluuta lapsuutensa nostalgioimaan Moskovaan. Sisaruksista velvollisuudentuntoinen Olga omistautuu työlleen, into­himoinen Maša pohtii miehen vaihtoa ja Irina ripustautuu romanttisiin haaveisiinsa. Samaan aikaan heidän veljensä Andrei tuhlaa yhteistä ... Lue lisää

Tehdas Teatterin fuusiosovitus Kolmesta sisaresta ja Tuntemattomasta sotilaasta muistuttaa, että tärkeintä elämässä ei ole päämäärä, vaan liike. Esityksen alussa kolme naista ja kaksi sotilasta tärisevät fyysisessä ylitilassa kuin olisivat olleet Jouko Turkan opissa. Naisista yksi tukeutuu haitariin, toinen bassoviuluun ja kolmas samovaariin. Butomaisen pitkään jatkuva kohtaus katkeaa haitarinaisen yllättäen ähkäistessä ... Lue lisää

Mitä neuvoja antaa feministiseen deittailuun ja parisuhteeseen? Mistä apua yliopistoahdistukseen? Ja mitä on työstäkieltäytymisen konkretia? Juhlajaksossa on kaksinkertaiset vaivat. Veikkaa vaivaavat Ranskan keltaliiveistä puuttuvat analyysit ja sosiaalisen median käyttötapojen ristiriidat. Pontus vaivaantuu etuoikeuden käsitteestä ja synnytysrepresentaatioiden puutteesta. Suosituksissa käsitellään kirjahyllyä ja kohtuullisuutta. Patreonin puolella pyörii yhteiskunnallinen kirjakerho eläinfilosofiasta, Märta Tikkasesta ja Janne Kortteisesta. MMV-bileet tulossa Helsingissä 29.3. klo 18! ... Lue lisää

Lukuvika toivottaa lempeää alkanutta vuotta uuden jakson myötä! Vuoden ensimmäisessä jaksossa kertaamme mennyttä lukuvuotta ja suuntaamme katseemme tulevaan erilaisten lukulupausten muodossa. Jenni suunnittelee paluuta juurilleen, Essi puolestaan kääntää katseensa unohdettuihin helmiin. Puheenaiheina myös Joan Didionin feminismi ja Katalonian setäilottelua kaihtava kansalliskirjallisuus ... Lue lisää

Vaalikevät, aargh. Pitäisikö eduskunnasta välittää vai vähät välittää? Millaista politiikkaa hallitus on tehnyt neljä vuotta? Millaisia liikkeitä on syntynyt suhteessa tähän politiikkaan? Mistä puhutaan juuri nyt? Millaisia muutoksia valtasuhteissa on odotettavissa? Veikkaa vaivaa riivattu halu laulaa karaokea ja Oulun seksuaalisesta väkivallasta alkanut “maahanmuuttokeskustelu”. Pontusta vaivaa löysä puhe “kulttuurista” ja se, että pienten ihmisjoukkojen tekemiä ratkaisuja vähätellään ja syytetään elitismistä. Suosituksissa käsitellään Playstation VR:ää ja ihmiskunnan matkaa ulostamisen yksityistämisestä kylpyhuoneen yksityisyydessä tapahtuvaan kaakeleiden fiilistelyyn. Patreonin puolella puhutaan luonne-eroista ja aloitetaan myös yhteiskunnallinen kirjakerho, ensimmäisenä aiheena Elena Ferranten Napoli-sarja ... Lue lisää