Paraneeko trauma hauduttamalla ja hämmentämällä, kysyy Satu Taskisen romaani

Satu Taskisen esikoisteoksessa Täydellinen paisti (2011) kirjailijan tapaan Wienissä asuva  suomalainen päähenkilö valmistaa perheillalliselle uunisikaa ja kokee outoa ulkopuolisuutta. Uusimmassa teoksessa vastaava alter ego potee puolestaan parisuhteen päättymisestä noussutta syvää elämänkriisiä. Silti – tai ehkä juuri siksi – hän on saapunut flunssaisen ex-puolisonsa luo valmistamaan tervehdyttävää sardinialaista vihanneskeittoa. Rakastan vierasta ei ole vaikealukuinen, mutta sen […]

Lue lisää… from Paraneeko trauma hauduttamalla ja hämmentämällä, kysyy Satu Taskisen romaani

Q-teatterin Nuorten teatterin Sotaturistit on joukkovoimalla toteutettu satiiri ristiriitaisesta suhteestamme sotaan

Esityksen alussa kolmeksi hahmoksi (Val Karanta, Stella Lahtela ja Helmi Peltola) jakautunut porvarisperheen tytär Inge lojuu laivan salongissa kyllästyneen teinin elkein. Isänsä Svensson (Lissu Siekkinen) ja alusvaatetehtailija Nisse (Sofia Kärkkäinen) purnaavat maksavan asiakkaan asemaansa korostaen laivan kapteenille (Anton Mcteer), että laivan hitaan vauhdin takia näyttävin osa meritaistelusta uhkaa jäädä kokematta. Vieressä pyörii myös amerikkalainen sotareportteri […]

Lue lisää… from Q-teatterin Nuorten teatterin Sotaturistit on joukkovoimalla toteutettu satiiri ristiriitaisesta suhteestamme sotaan

Israelilaisohjaajan elokuva Yes ottaa kantaa vaikenemista vastaan

Israelilaisen Nadav Lapidin elokuva Yes kritisoi vahvan satiirin keinoin Israelin nykyhallintoa, sotaa ja viihde- ja kulttuurimaailman kumartelua militarismin ja mauttomuuden edessä. Siinä jazzpianisti Y (Ariel Bronz) ja hänen tanssijapuolisonsa Jasmine (Efrat Dor) rällästävät eliitin kokajuhlissa ja välttelevät aktiivisesti kaikkea politiikkaan liittyvää. Y joutuu kuitenkin vaikeaan valintatilanteeseen, kun häneltä tilataan sävellys Gazan pommituksia ylistävään äärinationalistiseen hymniin. […]

Lue lisää… from Israelilaisohjaajan elokuva Yes ottaa kantaa vaikenemista vastaan

Ruotsalainen nuorisoelokuva Kevlarsjäl kertoo välittämisestä, läheisriippuvuudesta, vääristä valinnoista ja syyllisyydestä

Maria Eriksson-Hechtin esikoisohjaus kertoo eskilstunalaisessa lähiössä väkivaltaisen alkoholisti-isänsä kanssa asuvista teiniveljeksistä. Alex (Josef Kersh) on tasapainoilija ja selviytyjä, joka joutuu huolehtimaan konflikteihin ja ajattelemattomaan riskinottoon tavan takaa ajautuvasta pikkuveljestään Robinista (Jonay Pineda Skallak). Veljesten väliin kasvaa kipeä kuilu, kun Alex alkaa seurustella omalla tahollaan rajoja koettelevaan Ineksen (Adja Sise) kanssa, Kolmanneksi pyöräksi jäänyt Robin päätyy […]

Lue lisää… from Ruotsalainen nuorisoelokuva Kevlarsjäl kertoo välittämisestä, läheisriippuvuudesta, vääristä valinnoista ja syyllisyydestä

Hyvä journalismi on aina poliittista

Voima perustettiin vuonna 1999. Muistan kuin eilisen päivän sen, kun risteilimme ydinporukalla Tallinnaan valitsemaan lehdelle nimeä. Oma ehdotukseni Suomen Leijona ei menestynyt, mutta Voima on vuosien myötä osoittautunut hyväksi valinnaksi. Sen jälkeen on paljon vettä virrannut niin median valtamerissä kuin pikkupurojen ekosysteemeissä. Tuolloin vuosituhannen vaihteessa kulttuurilehtikentällä huolta kannettiin median keskittymisestä, kaupallistumisesta ja yhteiskunnan tuen hupenemisesta. […]

Lue lisää… from Hyvä journalismi on aina poliittista

Loppukevään TV-tärpeissä militarismia, korruptiota ja euforista aikalaisahdistusta

Lyijylapset (Puola 2026) 1970-luvun puolalaisen reaalisosialismin aikaan sijoittuva Maciej Pieprzycan ohjaama minisarja kuvaa, miten Szopienicen terästehtaan alueella tuhansia lapsia sairastui lyijymyrkytykseen. Joanna Kulig tekee hienon roolin oikeudenmukaisuuden ja lasten edun oman uransa ja turvallisuutensa edelle asettavana sankarillisena lastenlääkäri Jolanta Wadowska-Królna (1939–2023). Netflix   Euphoria, 3. kausi (USA 2026) Kolmannen tuotantokauden kahden ensimmäisen jakson perusteella Sam […]

Lue lisää… from Loppukevään TV-tärpeissä militarismia, korruptiota ja euforista aikalaisahdistusta

Suomessa vierailevassa Play Dead -esityksessä yhdistyvät kauhuestetiikka ja akrobaattinen kuolleiden amok

Viime vuoden toukokuussa täydessä Berliinin Chamäleon-teatterissa yleisö eläytyi kanadalaisen People Watching -kollektiivin taidesirkusta, fyysistä teatteria ja tanssia yhdistelevään teokseen Play Dead.  Sen alussa kuin kauhunovellista noukitut pidättyväiset hahmot kohtailevat toisiaan väännelleen kehojaan ääriasentoihin. Pian koleerisuus kääntyy vitaaliseksi ja meno äityy hillittömäksi monen suuntaiseksi amokiksi ja kuohuvaksi lihamereksi. Vaikka huikealla kierreliikeellä kulkevassa esityksessä imu lähtee koko […]

Lue lisää… from Suomessa vierailevassa Play Dead -esityksessä yhdistyvät kauhuestetiikka ja akrobaattinen kuolleiden amok

Wienin juhlaviikkoja johtava teatteriohjaaja Milo Rau soveltaa sosiologiaa lavalle ja haluaa palauttaa vallan katsojille

Alussa lavan etualalla nähdään kolme hahmoa, jotka käsikirjoitusnivaskojen ja tekniikalle huudeltavien ohjeiden myötä vaikuttavat ohjaavan hitaasti myötäpäivään näyttämöllä pyörivässä mökissä tapahtuvaa esitystä. Kaiken yläpuolella olevalle näytölle samplataan aiemmin kuvattuja kohtauksia ja suoratoistokuvaa mökin tapahtumista. Tunnelma tiivistyy, kun ohjaajat astuvat näyttelijöiden rooleihin ja alkavat osallistua tapahtumiin. Sveitsiläisen Milo Raun Tukholman Dramatenin kirjoittamassa ja ohjaamassa Rage-näytelmässä joukko eri-ikäisiä kulttuurivasemmistolaisia on viettämässä aikaa talvisella kesämökillä. Uutisissa kerrotaan Ruotsin pääministeriin kohdistetusta terrori-iskusta ja maahan julistetusta poikkeustilasta. Nopeasti järkkyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä taloon tunkeutuu Michael Hanekenin Funny Games -elokuvan tapaisia väkivaltaisia äärioikeistolaisia ja seuraa verilöyly.   Yhteiskunnallista väkivaltaa Rau käsitteli myös pari vuotta sitten Espoon teatterissa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Wienin juhlaviikkoja johtava teatteriohjaaja Milo Rau soveltaa sosiologiaa lavalle ja haluaa palauttaa vallan katsojille

Elokapina Antigonen jalanjäljissä

Sofokleen yli 2400 vuotta sitten kantaesitetyssä Antigonessa nimihahmo uhmaa hybristisen kuninkaan mielivaltaa välittämättä omasta kohtalostaan, koska tietää toimivansa oikein yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin kaupunginteatterin ja Teatterikorkeakoulun yhdessä tekemän sovituksen käsiohjelmassa koko ensemble poseeraa Eduskuntatalon punaiseksi värjättyjen pylväiden edessä. Podcastin jaksossa vieraina ovat Antigone-sovituksen ohjaaja Minna Harjuniemi sekä esityksen nimiroolin yhdessä näyttelevät Miriam Shange ja Elisa […]

Lue lisää… from Elokapina Antigonen jalanjäljissä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan