Berliinin sankari kertoo satiirin keinoin poliisivaltio DDR:n perinnön ja nykyisen mediakulttuurin törmäyksestä

Wolfgang Becker (1954–2024) jatkaa viimeiseksi jääneessä elokuvassaan jo Goodbye Leninistään (2003) tuttua DDR:n perinnön pöyhimistä kepeän, mutta samalla salaviisaan satiirin keinoin. Siinä elämässään jumitusraiteelle päätyneestä videovuokraamoyrittäjästä Michasta tulee itselleenkin yllätyksenä julkkis, kun omaa kilpeään kiillottava toimittaja tekee hänestä liioitellun sankaritarinan kylmän sodan aikaisen joukkoloikkauksen järjestäjänä. Berliinin sankarissa DDR näyttäytyy byrokraattisena poliisivaltiona, jossa hyvin olisi voinut sattua tapaus, jossa […]

Lue lisää… from Berliinin sankari kertoo satiirin keinoin poliisivaltio DDR:n perinnön ja nykyisen mediakulttuurin törmäyksestä

Visuaalisesti upea Lentävä ruotsalainen muistuttaa, miten ihmistä ohjaava rakkaus ei ole vain valloittamista

Salomon August Andrée (1854 – 1897) oli ruotsalainen patenttiviraston yli-insinööri ja kuuluisa ilmapallolentäjä. Hänet tunnetaan yhdessä valokuvaaja Nils Strindbergin ja insinööri Knut Frænkelin kanssa tekemästään epäonnistuneesta yrityksestä lentää vetypallolla pohjoisnavan yli. Kansakunnan juhlituiksi sankareiksi kohonneita seikkailijoita eivät pysäyttäneet asiantuntijoiden varoitukset pallokankaan vuotamisesta eikä tuulien ja sääolojen arvaamattomuudesta. Huonostihan siinä sitten kävi. Tragediasta on kirjoitettu paljon, ja […]

Lue lisää… from Visuaalisesti upea Lentävä ruotsalainen muistuttaa, miten ihmistä ohjaava rakkaus ei ole vain valloittamista

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näytelmäkirjailija Marius Ivaškevičiusin siihen, miten sodassa ihmisyys katoaa

Maaliskuussa 2022 Venäjä hyökkäsi ankarasti Ukrainan Mariupolin kaupunkiin. Hyökkäyksen aikana venäläiset sotilaat pidättivät ja teloittivat Mariupolis-dokumentistaan (2016) tunnetun liettualaisen ohjaajan Mantas Kvedaravičiusin. Hänen puolisonsa ja työparinsa, ukrainalainen Anna Bilobrova (tunnetaan myös etunimellä Hanna), etsi ruumiin ja palasi sen kanssa Liettuaan.

Heidän yhdessä kuvaamastaan aineistosta leikattiin Mariupolis 2 -elokuva, joka sai ensi-iltansa Cannesissa vielä saman vuoden toukokuussa.

Bilobrovan kokemuksista kertoo liettualaisen Marius Ivaškevičiusin näytelmä Jumalten aamukoitto. Sitä esitetään paraikaa Anna Veijalaisen ohjaamana Koko-teatterissa.

”Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan ei tullut yllätyksenä. Silti kun se todella tapahtui, tunsin pitkään olevani täysin lamaantunut ja ettei kirjoittamisessakaan ole enää järkeä”, huokaa Suomen ensi-illassa vieraillut kirjailija.

Näytelmä sai alkunsa, kun kirjailija oli menossa vilnalaisen teatteriryhmän kanssa Avignonin teatterifestivaaleille ja häntä pyydettiin lisäämään vanhaan näytelmäänsä jotain ajankohtaisesta hyökkäyksestä.

”Kerroin, ettei se ole minun sotani, olen liettualainen enkä ukrainalainen, eikä minulla ole oikein motivaatiota kertoa ranskalaisille tästä sodasta. Mutta sitten tutustuin Vilnassa Kiovasta tulleisiin näyttelijäpakolaisiin. Heillä oli halua kertoa omia sotaan liittyviä tarinoitaan, joita ryhdyimme työstämään.”

Tämän keskelle tuli uutinen Mantas Kvedaravičiusin kuolemasta.

”En voi sanoa, että olimme ystäviä, mutta tunsimme toisemme elokuvapiireistä. Silti sota tuntuu paljon läheisemmältä, kun siellä kuolee joku, jonka tuntee.”

Kollegoiden kautta löytyi myös yhteys Bilobrovaan, jonka siviilinäkökulmasta keskellä sodan arkea tuli luonteva runko dokumenttiteatterin tyylilajin näytelmään.

”Huomasin kuinka tärkeää hänelle oli kertoa kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat, mutta myös painottaa, kuka hänen mielestään oli konkreettisesti syyllinen murhaan. Siksi esityksen alatosikossa puhutaan erään sotarikoksen tutkinnasta.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näytelmäkirjailija Marius Ivaškevičiusin siihen, miten sodassa ihmisyys katoaa

Ryhmäteatterin Äitisi, Klytaimestra kertoo myyttisestä äitiydestä yhtä aikaa leikillisesti ja kuolemanvakavasti

Näyttämökuva on kuin televisiosta tuleva kokkiohjelma, jonka nostalgisen amerikkalaistyylisessä keittiössä äidillinen hahmo laittaa italialaista pötsipataa. Kokkailun lomassa hän synnyttää, imettää, lyö hynttyyt yhteen rakastajansa kanssa, lähettää poikansa maailmalle sekä ajautuu raastavaan jännitteeseen teini-ikäistyvän tyttärensä Elektran kanssa. Minna Lundin kirjoittama ja Ryhmäteatterille ohjaama Äitisi, Klytaimestra jatkaa tekijänsä vahvan omaleimaista teatteri-ilmaisua ja älyllisesti haastavaa kerrontaa. Jälleen tärkeässä […]

Lue lisää… from Ryhmäteatterin Äitisi, Klytaimestra kertoo myyttisestä äitiydestä yhtä aikaa leikillisesti ja kuolemanvakavasti

Ukraina ja erään sotarikoksen teatterillinen tutkinta

Koko-teatterissa esitetään liettualaisen Marius Ivaškevičiuksen näytelmää Jumalten aamunkoitto – sotarikoksen teatterillinen tutkinta. Se nojaa Anna Bilobrovan kertomukseen siitä, miten venäläiset sotilaat teloittivat hänen hänen kumppaninsa elokuvaohjaaja Mantas Kvedaravičiusin Ukrainan Mariupolissa keväällä 2022. Samalla se kuvaa usein sukupuolittunutta vallankäyttöä, joka sodan olosuhteissa pääsee pidäkkeettä valloilleen. Ohjelman vieraana ovat esityksen ohjaaja ja Koko-teatterin johtaja Anna Veijalainen ja […]

Lue lisää… from Ukraina ja erään sotarikoksen teatterillinen tutkinta

TV-tärpeissä lokakuulle muun muassa Dolly Partonia ja vakoojia

Dolly Parton: Tässä minä olen Iso-Britannia 2019 Francis Whatelyn dokumentti avaa elokuussa menehtyneen ikonisen kantritähden elämää ja henkilöä arkistomateriaaleihin ja läheisten haastattelujen kautta. Parton on hieno esimerkki siitä, miten äärikaupalliseksi tuunattu julkinen olemus voi olla omaehtoinen ja yksilöllinen ja sen alta voi välittyä vahva, kriittinen ja ilmeisen sympaattinenkin persoona. Yle Teema & Fem 15.10. & Yle […]

Lue lisää… from TV-tärpeissä lokakuulle muun muassa Dolly Partonia ja vakoojia

Eetu Salin ja reformistisen työväenliikkeen perintö

Lokakuun alussa ensi-iltaan tullut elokuva Punainen peto luo katseen työväenliikkeen pioneeri Eetu Salinin (1866–1919) elämään ja sisällissodan ajan vasemmiston sisäiseen jännitteeseen väkivaltaisen vallankumouksen kannattajien ja maltillisempien reformististen ajattelijoiden välillä. Lars von Trierin Dogvillen (2003) ja Jörn Donnerin Armi elää!:n (2015) tapaan pelkistetyissä teatterikulisseissa toteutettu ensemble-elokuva hyödyntää brechtiläistä vieraannuttamista ja muitakin teatterin ilmaisukeinoja. Ohjelman vieraina ovat […]

Lue lisää… from Eetu Salin ja reformistisen työväenliikkeen perintö

Eurooppalaisen valistuksen perintö elää Gazan kansanmurhassa ja luonnon tuhossa

Svenska Teaternissa nyt esitettävässä saksalaisen Marius von Mayenburgin kirjoittamassa mustan huumorin sävyttämässä Nattlandissa wieniläiset sisarukset löytävät isänsä jäämistöstä Hitlerin maalaaman akvarellin. Siitä seuraava sotku paljastaa, miten syvään Saksassa on juurtunut syyllisyys juutalaisten kansanmurhasta ja miten se vaikeuttaa myös Palestiina-aiheen käsittelyä.

Suomalaisessa teatterikeskustelussa esitysten ja niiden tekijöiden odotetaan ottavan nyt kantaa kansanmurhaan.  Helsingin Sanomat kysyi kursailematta Kansallisoopperan Aidan nykyiseen Lähi-itään sijoittaneelta israelilaiselta ohjaajalta Noa Naamatilta: ”YK:n tutkintakomission mukaan Israel tekee Gazassa kansanmurhaa. Voiko taiteilija tällaisessa tilanteessa katsoa muualle?”

Samaan tapaan moitti tutkija Timo R. Stewart Voiman arviossaan Kansallisteatterin Kolmea harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta:  ”Virtahepo keskellä huonetta on Gazan kansanmurha. Sen kuvastoa vilkaistaan, mutta ei katsota kohti”.

 

Nimenomaan katseen suuntaamisesta on kyse Susanna Kuparisen ja Maria Pettersonin kirjoittamassa KOM-teatterin Poiskatsojissa. Siinä Gazan kansanmurhaa puidaan sen ristiriidan kautta, joka vallitsee suomalaisten poliitikkojen toimien ja kansalaisten oikeudenmukaisuuskäsityksen välillä. […]

Lue lisää… from Eurooppalaisen valistuksen perintö elää Gazan kansanmurhassa ja luonnon tuhossa

Euroopan on herättävä, sanoo romanialais-ranskalainen näytelmäkirjailija Matei Vișniec

”Kun nuorena aloitin runoilijana, meille romanialaisille kirjallisuus oli viimeinen vapaa tila. Käytimme metaforia, mustaa huumoria, ironiaa, pilkkaa ja itseironiaa voidaksemme kritisoida yhteiskuntaa. Näytelmissäni minulla on aina viesti, mutta en halua välittää sitä opettavaisesti, vaan kauniiden tarinoiden kautta.”

Romanian Radautissa vuonna 1956 syntynyt Matei Vișniec on yksi Euroopan esitetyimmistä tämän ajan näytelmäkirjailijoista. Romaniaksi ja ranskaksi myös runoja ja proosaa tuottavalta kirjailijalta on julkaistu kymmenittäin näytelmiä, joita on käännetty yli 30 kielelle ja esitetty yli 40 maassa.

Nyt Vișniecin vuoden 2009 episodinäytelmää Lännen pikajuna (Occidental Express) esitetään Vuosaaren Tilajakamon näyttämöllä Sadsongskomplex:fi- ja Helsinki 98 -­ryhmien yhteistuotantona ja Jari Juutisen ohjaamana.

Lännen pikajuna kuvaa Euroopan uutta utopiaa kylmän sodan jälkeisestä itäeurooppalaisesta näkökulmasta. Sen tarinoissa kohtaamme muun muassa sokean vanhan miehen, joka haluaa koskettaa Euroopan läpi kiitävää junaa, eksyksissä olevia pakolaisia ja nuoren tohtoriväittelijän, jonka teoria sosialismin kaatumisesta muovi­kassien takia ei miellytä opinnäytteen tarkastajaa.

”Näytelmä kuvaa yhä raskaasti taustallamme vaikuttavaa historiaa. Euroopan muutoksessa jotkut ihmiset menettivät mahdollisuutensa vapauteen. He olivat esimerkiksi liian vanhoja voidakseen matkustaa tai ryhtyäkseen toiseen ammattiin”, selittää Helsinkiin esitystä katsomaan saapunut kirjailija.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Euroopan on herättävä, sanoo romanialais-ranskalainen näytelmäkirjailija Matei Vișniec

Sandra Hüller tekee unohtumattoman roolityön Markus Schlenzerin ohjaamassa Rosessa

Itävaltalaisen Markus Schleinzerin ohjaama elokuva nojaa todellisiin 1600-luvun tapahtumiin. Siinä kolmikymmenvuotiseen sotaan miehenö osallistunut Rose (Sandra Hüller) saapuu syrjäiseen kylään ja tekeytyy hylätyn tilan perijäksi.Vähäeleisellä ahkeruudellaan hän saavuttaa arvostetun aseman yhteisössä, mutta arkea varjostaa pelko sukupuoleen ja omaisuuteen liittyvien petosten paljastumisesta. Asiat mutkistuvat, kun hän joutuu sosiaalisen paineen äärellä ottamaan puolisokseen naapuri tilan tyttären Suzannan […]

Lue lisää… from Sandra Hüller tekee unohtumattoman roolityön Markus Schlenzerin ohjaamassa Rosessa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan