Eurooppalaisen valistuksen perintö elää Gazan kansanmurhassa ja luonnon tuhossa

Svenska Teaternissa nyt esitettävässä saksalaisen Marius von Mayenburgin kirjoittamassa mustan huumorin sävyttämässä Nattlandissa wieniläiset sisarukset löytävät isänsä jäämistöstä Hitlerin maalaaman akvarellin. Siitä seuraava sotku paljastaa, miten syvään Saksassa on juurtunut syyllisyys juutalaisten kansanmurhasta ja miten se vaikeuttaa myös Palestiina-aiheen käsittelyä.

Suomalaisessa teatterikeskustelussa esitysten ja niiden tekijöiden odotetaan ottavan nyt kantaa kansanmurhaan.  Helsingin Sanomat kysyi kursailematta Kansallisoopperan Aidan nykyiseen Lähi-itään sijoittaneelta israelilaiselta ohjaajalta Noa Naamatilta: ”YK:n tutkintakomission mukaan Israel tekee Gazassa kansanmurhaa. Voiko taiteilija tällaisessa tilanteessa katsoa muualle?”

Samaan tapaan moitti tutkija Timo R. Stewart Voiman arviossaan Kansallisteatterin Kolmea harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta:  ”Virtahepo keskellä huonetta on Gazan kansanmurha. Sen kuvastoa vilkaistaan, mutta ei katsota kohti”.

 

Nimenomaan katseen suuntaamisesta on kyse Susanna Kuparisen ja Maria Pettersonin kirjoittamassa KOM-teatterin Poiskatsojissa. Siinä Gazan kansanmurhaa puidaan sen ristiriidan kautta, joka vallitsee suomalaisten poliitikkojen toimien ja kansalaisten oikeudenmukaisuuskäsityksen välillä. […]

Lue lisää… from Eurooppalaisen valistuksen perintö elää Gazan kansanmurhassa ja luonnon tuhossa

Euroopan on herättävä, sanoo romanialais-ranskalainen näytelmäkirjailija Matei Vișniec

”Kun nuorena aloitin runoilijana, meille romanialaisille kirjallisuus oli viimeinen vapaa tila. Käytimme metaforia, mustaa huumoria, ironiaa, pilkkaa ja itseironiaa voidaksemme kritisoida yhteiskuntaa. Näytelmissäni minulla on aina viesti, mutta en halua välittää sitä opettavaisesti, vaan kauniiden tarinoiden kautta.”

Romanian Radautissa vuonna 1956 syntynyt Matei Vișniec on yksi Euroopan esitetyimmistä tämän ajan näytelmäkirjailijoista. Romaniaksi ja ranskaksi myös runoja ja proosaa tuottavalta kirjailijalta on julkaistu kymmenittäin näytelmiä, joita on käännetty yli 30 kielelle ja esitetty yli 40 maassa.

Nyt Vișniecin vuoden 2009 episodinäytelmää Lännen pikajuna (Occidental Express) esitetään Vuosaaren Tilajakamon näyttämöllä Sadsongskomplex:fi- ja Helsinki 98 -­ryhmien yhteistuotantona ja Jari Juutisen ohjaamana.

Lännen pikajuna kuvaa Euroopan uutta utopiaa kylmän sodan jälkeisestä itäeurooppalaisesta näkökulmasta. Sen tarinoissa kohtaamme muun muassa sokean vanhan miehen, joka haluaa koskettaa Euroopan läpi kiitävää junaa, eksyksissä olevia pakolaisia ja nuoren tohtoriväittelijän, jonka teoria sosialismin kaatumisesta muovi­kassien takia ei miellytä opinnäytteen tarkastajaa.

”Näytelmä kuvaa yhä raskaasti taustallamme vaikuttavaa historiaa. Euroopan muutoksessa jotkut ihmiset menettivät mahdollisuutensa vapauteen. He olivat esimerkiksi liian vanhoja voidakseen matkustaa tai ryhtyäkseen toiseen ammattiin”, selittää Helsinkiin esitystä katsomaan saapunut kirjailija.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Euroopan on herättävä, sanoo romanialais-ranskalainen näytelmäkirjailija Matei Vișniec

Sandra Hüller tekee unohtumattoman roolityön Markus Schlenzerin ohjaamassa Rosessa

Itävaltalaisen Markus Schleinzerin ohjaama elokuva nojaa todellisiin 1600-luvun tapahtumiin. Siinä kolmikymmenvuotiseen sotaan miehenö osallistunut Rose (Sandra Hüller) saapuu syrjäiseen kylään ja tekeytyy hylätyn tilan perijäksi.Vähäeleisellä ahkeruudellaan hän saavuttaa arvostetun aseman yhteisössä, mutta arkea varjostaa pelko sukupuoleen ja omaisuuteen liittyvien petosten paljastumisesta. Asiat mutkistuvat, kun hän joutuu sosiaalisen paineen äärellä ottamaan puolisokseen naapuri tilan tyttären Suzannan […]

Lue lisää… from Sandra Hüller tekee unohtumattoman roolityön Markus Schlenzerin ohjaamassa Rosessa

Punainen peto -elokuva osoittaa, että vastakkainasetteluja liennyttävän työväenliikkeen perintöä tarvitaan yhä

Eetu Salin, who is fighting for a more just world, tries to prevent a civil war in his country. While the society falls into darkness, Eetu has to face his inner demons too. Feature film directed by Antti-Jussi Marjamäki & Veera W. VIlo.

Antti-Jussi Marjamäen ja Veera W. Vilon ohjaama elokuva kertoo työväenliikkeen pioneeri Eetu Salinista (1866–1918) ja vasemmiston sisäisistä jännitteistä sisällissodan aikaan. Salin vastusti aseellisen vallankumoukseen ryhtymistä, mutta menetti silti sen takia henkensä. Pienen budjetin Punainen Peto on kuvattu kokonaan studiossa Lars von Trierin Dogvillen (2003) ja Jörn Donnerin Armi elää! (2015) -elokuvien tapaan. Jonkinlaisessa ensemble-elokuvan hengessä kankaalla nähdään myös elokuvan […]

Lue lisää… from Punainen peto -elokuva osoittaa, että vastakkainasetteluja liennyttävän työväenliikkeen perintöä tarvitaan yhä

Q-teatterin Suliko on pysäyttävän merkityksellinen matka pahuuden inhimilliseen ytimeen

Yleisön saapuessa paikoilleen lavalla on jo käynnissä Neuvostoliiton johtoportaan kovaääniset vodkajuhlat. Salivalojen hämärtyessä meno vain sakenee. Joukon keskipisteenä hääräävä Stalin simputtaa ja nöyryyttää alaisiaan aseinaan banaani ja karaoke. Hetkittäin näyttämön aggressiivisen intensiivinen liike pysähtyy ja siirrymme Stalinin sisäisen eksistentiaalisen kauhun tilaan. Näin alkaa Juho Mantereen Pirkko Saision Suliko-romaanista (Siltala 2024) Q-teatterille sovittama ja ohjaama samanniminen […]

Lue lisää… from Q-teatterin Suliko on pysäyttävän merkityksellinen matka pahuuden inhimilliseen ytimeen

Vallankäyttöä, ahneutta ja kuolemaa Lontoossa

Thamesin varrella sijaitsevan tiedustelupalvelu M16:n päämajan valvontakamera tallentaa, kuinka eräänä aamuyön hetkenä marraskuussa 2018 joen toiselle puolelle vastikään nousseen, liki tyhjän luksuskerrostalon parvekkeelle ilmaantuu nuoren miehen hahmo. Hetken edestakaisin ryntäiltyään tämä syöksyy kaiteen yli kuolemaan. Näin alkaa tutkivasta ja kertovasta journalismistaan tunnetun New Yorker –lehden toimittaja Patrick Radden Keefen tietokirja Valehtelijoiden kaupunki. Siinä Keefe tulee itselleen […]

Lue lisää… from Vallankäyttöä, ahneutta ja kuolemaa Lontoossa

Holokaustin kollektiivinen taakka

 Svenska Teaternissa esitetään Marius von Mayenburgin kirjoittamaa tuoretta Nattland-näytelmää. Siinä aikuiset sisarukset löytävät isänsä jäämistöstä Adolf Hitlerin signeeraaman akvarellin. Maalauksen myyntiarvon takia sukuhistorian aiemmin vaietut natsimielisyydet alkavat nopeasti näyttää vähemmän häpeällisiltä ja keskiluokkaiset sivistysarvot rapista. Jakson vieraana on esityksen ohjaaja Anna-Maria Lipponen, joka on viime vuodet opiskellut ja työskennellyt saksalaisella kielialueellla. Keskustelussa pohditaan, miten […]

Lue lisää… from Holokaustin kollektiivinen taakka

Tavallisuuden aaveen paluu paljastaa pahan arkipäiväistymisen

Jääkärinmarssin soidessa kolme miestä kiskoo lipputankoon likaiset kalsarit ja nostaa kätensä natsitervehdykseen. Paikalle saapuva äidillisen oloinen naishahmo kysyy kohteliaasti yhdeltä heistä eleen tarkoitusta. Röyhkimys kertoo vain pitäneensä hauskaa jätkien kanssa ja alkaa syyllistää kysyjää kiusaamisesta. Tämä muodoltaan ikävän tunnistettava kohtaus löytyy Saara Turusen kirjoittamasta ja ohjaamasta episodimaisesta näytelmästä Tavallisuuden aave. Vuonna 2016 Q-teatterissa kantaesitetty näytelmä sai […]

Lue lisää… from Tavallisuuden aaveen paluu paljastaa pahan arkipäiväistymisen

Helsingissä vierailevassa Itseen kirjoitettu -näytelmässä kohtaavat luokkahäpeä ja homouteen liittyvät ennakkoluulot

Didier Eribon on ranskalainen filosofi, jonka omaelämäkerrallinen tietokirja Paluu Reimsiin (Vastapaino 2024) käsittelee hänen luokkahyppyään maaseudun duunariperheestä Pariisin älykköpiireihin ja homouden kanssa kohtaamaansa kulttuurista kitkaa. Ranskassa teos aiheutti kohua torjuttujen luokka-asetelmien avaamisen takia – eikä vähiten siksi, miten se selittää työväenluokkaista siirtymää äärioikeiston puolelle. Teoksen näytelmäversiota Itseen kirjoitettu esitettiin viime keväänä Tampereen Työväen Teatterissa Davide Giovanzanan […]

Lue lisää… from Helsingissä vierailevassa Itseen kirjoitettu -näytelmässä kohtaavat luokkahäpeä ja homouteen liittyvät ennakkoluulot

Matkalla kahden kerroksen Euroopassa

Romanialais-ranskalaisen Matei Vișniecin näytelmä Lännen pikajuna kuvaa eurooppalaista fyysistä ja kulttuurista liikkuvuutta ja sen rajoja nimenomaan Itä-Euroopan ja muutenkin usein sivummalle jäävien yhteiskunnallisten kerrosten näkökulmista. Näytelmän suomenkielistä sovitusta esitetään nyt Vuosaaren Tilajakamolla Sadsongkomplex:fin ja Helsinki 98 -teatterin yhteistuotantona. Ohjelman vieraana on näytelmän käännöksestä, sovituksesta ja ohjauksesta vastaava Jari Juutinen. Keskustelussa pohditaan näytelmän välittämiä kuvia eurooppalaisuuden […]

Lue lisää… from Matkalla kahden kerroksen Euroopassa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan