Kuusi tapaa tehdä rasismista hyväksyttävää

Päivää! Kuten hyvin tiedätte, olen Sini Mustanen. Tervetuloa tälle luennolle.

No niin, niin kuin tiedätte meillä on vielä paljon tehtävää rasismin hyväksyttävyyden nostamisessa sille itsestäänselvyyden tasolle, jolle me sen haluamme. Tavoitteenamme on luonnollisesti myös saada mahdollisimman monet meistä poikkeavat ihmiset rasistisen tulkinnan piiriin. Tämä edellyttää sitä, että kanssamme toisella tavalla ajattelevia vähätellään ja heidän näkemyksensä ohitetaan kiihkoiluna. Pikkuhiljaa saamme heidät luetuksi vaarallisten ihmisten, ehkä jopa vihollisten joukkoon. Sitähän he meille ovat.

Tässä tähän työhön kuusi keinoa, jotka toki ovatkin jo ahkerassa käytössä.

1. Aluksi iske pöytään pelko
Olemme uskotelleet jo tsellemme, että yhteiskuntamme ja elämäntapamme on ihan juuri romahtamassa. Jo brittiläinen konservatiivipoliitikko Enoch Powell lupasi Rivers of Blood -puheessaan 1968, että Britanniassa veri virtaa jokina maahanmuuton takia. Tosiasiassa elämme tietenkin vapaammin, turvallisemmin ja vauraammin kuin ikinä ennen. Tämä tosiseikka kannattaa kuitenkin unohtaa ja peittää se huolellisesti pelkoa ja vihaa lietsovien väitteiden alle. Onneksi aina löytyy tapauksia, joita voi esittää yleispätevinä todisteina toisenlaisten ihmisten kelpaamattomuudesta yhteiskuntaamme. Ihminen kun uskoo pelkoaan paljon helpommin kuin faktoja. Muistakaa siis vakuuttaa, että barbaria on ihan juuri valtaamassa lopullisesti Euroopan ja että se on oikeastaan eri mieltä kanssanne olevan vika. […]

Lue lisää… from Kuusi tapaa tehdä rasismista hyväksyttävää

Kirkkoherra Harri Henttinen julistaa ihmisyyden ilosanomaa

Jumalalla oli hyvä huumorintaju, kun Hän koetteli Harri Henttistä tämän matkalla papiksi. Matka alkoi, kun Hän näytti ilmestyksessä teini-ikäiselle Henttiselle erilaisia teitä, joista hänen piti valita oikea. Se tuntui siltä kuin ”joku olisi sytyttänyt valot sisimpääni”.

Kun Henttinen kertoi hakevansa lukemaan teologiaa, lähipiiri ihmetteli. Tämähän oli kovin ujo, ei lainkaan hyvä esiintymään yleisön edessä, kuten papin kuuluisi. Johdatus kuitenkin vei siihen suuntaan.

Mutta ei ilman mutkia ja taivaallista väliintuloa.

Henttinen valmistui papiksi vuonna 1989. Heti ensimmäisessä kirkollisessa pestissä hän ajautui ristiriitoihin. Nuori glamrokkarin näköinen ilmestys oli omien sanojensa mukaan ”vaikea alainen” ja sai lisänimiäkin kuten Mummojen Elvis. Räväkästi ilmaistut, liberaalit näkemykset seksuaalisuuden moninaisuudesta ja naispappeudesta eivät sopineet aikakauden konservatiiviseen ilmapiiriin.

Jumalalla on viisto huumori.

Kun virka taloussyistä lakkautettiin, hän väitti olleensa ajojahdin kohteena ja vei riidan sanomalehtien palstoille.

Tie pappina nousi pystyyn. Luterilaisessa kirkossa kyllä puhutaan armosta, mutta käytännössä piirit ovat pienet, ja jos joku saa hankalan työntekijän maineen, ura voi tyssätä. Hän oli omien sanojensa mukaan Suomen ainoa työtön pappi 1980-luvun lopulla.

Henttinen hermostui koko kirkkoinstituutioon ja samalla Jumalaan ja käänsi molemmille selkänsä.

Koska Jumalalla on viisto huumori, Hän johdatti Henttisen Tampereen alueella ovelta ovelle -kaupustelijaksi keskellä 1990-luvun lamaa. Ainoa henkilö, joka osti hänen kaupittelemansa kapistuksen, ysärityylisen jalkojenhierontalaitteen, oli dementiaa sairastava ikäihminen, ja kaupat piti purkaa. Tämän jälkeen hän viritteli monia bisneksiä: tarjosi hengellistä palvelua maksullisella puhelinlinjalla, kävi mallikoulun ja suunnitteli jopa oman näyttävän kravattimallistonsa.

Hankalaa oli.

Sitten vuonna 1995 Tampereen naapurikunnassa Vesilahdessa kirkkoherra  Aarre Laitila, konservatiivinen suurperheen pää, tarvitsi seurakuntaansa papin, eikä muita hakijoita ollut. Työhaastattelussa Laitilalla oli kaksi kysymystä: aikooko Henttinen olla leipäpappi ja aikooko hän pysyä uskontunnustuksessa. Henttinen vastasi ”en aio” ja ”aion pysyä”. Hän sai paikan saatesanoilla ”toivottavasti tämä nyt onnistuu, kun otan tietoisen riskin palkatessani sinut”.

Henttinen ymmärsi Jumalan tarjoavan toista tilaisuutta. Tällä kertaa hän aikoi olla sovittelevampi ja ymmärtää myös niiden näkemyksiä, joiden kanssa oli eri mieltä.

Koko kansan pastori

Nyt 61-vuotias Henttinen istuu kulmapöydässä Vesilahden lounaskuppilassa, 20 kilometriä Tampereelta etelään, ja raakaruokavalionsa mukaisesti syö lounasbuffetista pelkkää salaattia.

Bling bling -tyyli erottuu maalaispitäjän katukuvasta, ja päät kääntyvät viereisistä pöydistä juttelemaan. Paikkakuntalainen herrasmies muistelee edellistä kohtaamista ja alkaa jo suunnitella omia hautajaisiaan, kenties pieni hämäläisen huumorin virne suupielessään. Henttinen vastailee samalla mitalla, jotenkin maanläheisesti mutta karismaattisesti.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kirkkoherra Harri Henttinen julistaa ihmisyyden ilosanomaa

Hellekesä maksoi Euroopassa 180 000 000 000 euroa, mutta ympäristötoimia vastustetaan yhä liian kalliina

Eurooppaa menneenä kesänä hellineitä helteitä voi miettiä muutenkin kuin lomakuvien kautta. Yksin Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa kuoli viime kesänä kuumuuden takia ennenaikaisesti yli 25 000 henkilöä, kirjoitti The Guardian elokuussa. Alustava luku ei sisällä kaikkia elokuun aikana kuumuuteen menehtyneitä.

Tarkkaa helteisiin kuolleiden määrää saamme tuskin ikinä selville, sillä eri maissa tilastoidaan kuolemia eri tavoin eikä EU kerää tietoja eri jäsenmaista yhteen. Varovaisetkin arviot kuitenkin nostavat EU:n ja Ison-Britannian yhteenlaskettujen hellekuolemien määrän yli 35 000:een.

Ilmaston lämpenemisen kiihdyttämä, poikkeuksellisen voimakkaana alkanut El Niño -ilmiö tulee tutkijoiden arvioiden mukaan tappamaan satoja tuhansia eri puolilla maailmaa seuraavan puolen vuoden aikana. Ilmiö ei vaikuta kovinkaan paljoa juuri Euroopassa, mutta ei globaalia ympäristökriisiä olekaan järkevää tarkastella pelkästään omaa napaa kaivellen. […]

Lue lisää… from Hellekesä maksoi Euroopassa 180 000 000 000 euroa, mutta ympäristötoimia vastustetaan yhä liian kalliina

Maskuliinisuuden kriisi ei ole kaikkien miesten tai maskuliinisten muotojen kriisi vaan tietyn ihanteen kriisi

Viimeisten noin kymmenen vuoden aikana termi ”maskuliinisuuden kriisi” on siirtynyt sukupuolentutkimuksen julkaisuista podcast-studioihin, poliittisiin puheisiin, parlamentaarisiin tutkimuksiin ja verkon kommenttikenttiin kaikkialla maailmassa. Viime aikoina se on yhdistynyt väitteeseen ”miesten yksinäisyysepidemiasta”, jonka mukaan miehet ovat nykyään eristäytyneempiä ja enemmän emotionaalisesti hukassa kuin koskaan ennen.

Vuonna 2023 Yhdysvaltojen korkein lääkintäviranomainen Vivek Murthy antoi virallisen varoituksen kansallisesta ”yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden epidemiasta”. Some-vaikuttajat, kuten naisvihamielistä sanomaa levittävä Andrew Tate, ovat muotoilleet asian uusiksi: heidän mukaansa nuorilta miehiltä on viety jotain pois ja syypää on naisistunut ja vihamielinen yhteiskunta.

Termiä ”maskuliinisuuskriisi” käytetään kuvaamaan miesten haavoittuvuuden lisäksi miesten aggressiota. Huhtikuussa 2026 Britannian opettajien ammattiliiton tekemän kyselyn mukaan maan kouluissa on kytemässä vakava maskuliinisuuskriisi. Lähes joka neljäs naisopettaja raportoi oppilaiden tekemästä naisvihamielisestä väkivallasta viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2023 osuus oli alle viidenneksen. Rekisteröityihin tapauksiin kuuluivat pojat, jotka luovat tekoälyllä alastonkuvia naispuolisesta henkilökunnasta, vitsailevat seksuaalisesta väkivallasta ja kieltäytyvät ottamasta vastaan opetusta naisilta.

Nykyhetkeä määrittelee puhetapa, jossa pojat ja miehet esitetään samanaikaisesti uhreina ja uhkina, yhtäältä yksinäisinä ja eksyksissä, toisaalta häirinnän ja radikalisoitumisen tekijöinä. Pitääkö tämä argumentti paikkansa? […]

Lue lisää… from Maskuliinisuuden kriisi ei ole kaikkien miesten tai maskuliinisten muotojen kriisi vaan tietyn ihanteen kriisi

Poimikaa itse marjanne, sanoo thaimaalainen toimittaja suomalaisille

Kiantama, Polarica Marjanhankinta, Marja-Matti, Arctic Group ovat suomalaisia marja-alalla toimivia yhtiöitä. Niitä ja niiden avainhenkilöitä kuitenkin yhdistää myös kaksi muuta asiaa. Ensinnäkin kahden vuosikymmenen ajan, aina 2020-luvulle saakka, ne käyttivät työvoimanaan lähes yksinomaan thaimaalaisia marjanpoimijoita. Toiseksi ne kaikki liittyvät Suomen historian suurimpaan ihmiskauppatutkintojen vyyhtiin.

Muun muassa näissä yrityksissä työskennelleiden marjanpoimijoiden kokemuksia seurataan thaimaalaisen toimittaja Hathairat Phaholtapin dokumenttielokuvassa Blood Berries (2025). Vuosina 2023–2025 kuvatun dokumentin nimi viittaa nimitykseen, jota thaimaalaiset käyttävät pohjoismaisista luonnonmarjoista: หมากไม้, eli verimarjat. Niiden tuotantoketjuun liittyy pakkotyötä ja ihmiskauppaa.

Thaimaalaisia on kohdeltu kuin orjia.

Syyskuussa Phaholtap vieraili Turussa osana Euroopan-kiertuettaan. Hän kiertää esittämässä dokumenttielokuvaansa uusille yleisöille ja toivoo voivansa lisätä tietoisuutta siitä, mitä Suomessa ja Ruotsissa – ihmisoikeuksien mallimaissa – tapahtuu.

”Elokuvan viesti on selvä. Se, mitä thaimaalaiset poimijat ovat teidän maissanne kokeneet, on puhdasta riistoa. Heitä on kohdeltu kuin orjia”, Phaholtap sanoo.

Todellisuus alkaa paljastua

Isaan Record -median päätoimittaja Phaholtap asuu Isaanin maakunnassa Pohjois-Thaimaassa. Isaan on maan köyhintä aluetta, josta myös suuri osa thaimaalaisista siirtotyöläisistä on kotoisin. Erityisesti koronapandemian aikana moni lähti ulkomaille paremman elämän toivossa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Poimikaa itse marjanne, sanoo thaimaalainen toimittaja suomalaisille

Jailbreikkauksella käyttäjä ottaa vallan omiin laitteisiinsa, ja siksi digijätit inhoavat sitä

Saksalaisen messukeskuksen lavalla puhuva mies on innoissaan, jopa riemuissaan. Donald Trump on kuulemma kerrankin tehnyt jotain hyvää, vaikka vahingossa sen tekikin. Jotain hyvää, joka saattaa pelastaa internetin.

Lavalla puhuva mies on teknologiavaikuttaja ja kirjailija Cory Doctorow. Hänet tunnetaan etenkin internetin rappeutumista käsittelevästä työstään. Ilmiötä kuvaava uudissana, enshittification, suomeksi paskoontuminen, on hänen keksimänsä.

Nyt se voidaan pysäyttää, Doctorow katsoo. Samalla tuhottaisiin digijättien monopolit ja katkaistaisiin Euroopan sekä muun maailman digitaalinen riippuvuus Yhdysvalloista.

”Hyvää vapautuspäivää”, Doctorow hihkuu.

Tammikuussa 2026 Computer Chaos Club -hakkeritapahtumassa pitämässään esityksessä hän kuvaili, miten jailbreikkaus voisi vapauttaa ihmiset ja valtiot digitaalisesta riippuvuudesta teknojätteihin ja Yhdysvaltoihin. Termillä tarkoitetaan laitteen tai ohjelmiston suojauksen murtamista niin, että käyttäjä voi itse poistaa käyttöjärjestelmän asettamia rajoituksia ja muunnella sitä haluamallaan tavalla.

Jailbreikkaus ja termistö sen ympärillä ovat teknisiä ja maallikolle vaikeaselkoisia. Selvennetään asiaa käytännön esimerkillä, traktorilla.

Digitaalisista lukoista on tullut arkipäivää.

John Deere on yhdysvaltalainen traktorivalmistaja. Deeren traktoreihin on asennettu ohjelmisto, joka estää niiden korjaamisen. Tai siis traktorit pystyy kyllä korjaamaan, mutta ne eivät korjauksen jälkeen tunnista uusia osia tai liiku ennen kuin lisensoitu Deere-teknikko kytkeytyy traktorin USB-porttiin ja ”auktorisoi” korjauksen. Hinta tälle voi olla useita satoja dollareita. Maanviljelijät ovat jo vuosikymmenen jailbreikanneet traktoreitaan saadakseen ne hallintaansa.

Mutta mitä hyvää Trump on tehnyt? Lyhyesti: hän asetti tariffit.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Jailbreikkauksella käyttäjä ottaa vallan omiin laitteisiinsa, ja siksi digijätit inhoavat sitä

”Kalus näutä nin hyvällä” – rahvaan rivoudet siivottiin pois Kalevalasta

Jälleen kerran folkloristiikan dosentti Heidi Henriikka Mäkelä Helsingin yliopistosta saa vastata kysymyksiin kansanrunoutemme härskistä puolesta. Tasaisin väliajoin mediassa nimittäin ”paljastetaan”, miten osa kalevalamittaisista runoista oli seksuaalissävytteisiä.

Mäkelän mukaan kansanperinteen tutkijoiden puhelimet käyvät kuumina erityisesti keväällä Kalevalan päivän alla, kun toimittajat haluavat kysellä Kalevalan ”salatusta aineistosta” ja ”Suomen kansan unohdetuista pervorunoista”. Muun ajan vuodesta tutkijat saavat olla rauhassa.

Folkloristiikan alalla karjalaista kansanperinnettä on kuitenkin tutkittu paljon eri näkökulmista, eikä aineisto ole ollut koskaan ”kateissa”.

”Suomessa ei ole koskaan aktiivisesti sensuroitu runoja. Esimerkiksi Virossa neuvostoaikana kansanrunousarkistossa saksittiin, piirrettiin yli tussilla ja liimattiin lappuja sellaisen tavaran päälle, josta koettiin, ettei se kuulu hyvän neuvostokansalaisen profiiliin.”

Suomesta aineistoa ei koskaan hävitetty, vaan sitä säilytettiin arkistojen uumenissa.

”Tutkijat ovat aina 1800-luvulta lähtien tienneet, että siellä on tämmöisiä runoja.”

Siis tämmöisiä:

Rannassa viinoja ryypätt[iin],

pikarit lyötiin rikki,

piika tyttö pimiässä pirtiss pistettiin,

talon tyttö raukka itki:

kuin kuolen koinamatta,

tuon makian maistamatta.

Ah sitä herttaista herkkuu,

poikien pöksyissä lerkkuu,

Huntunturin Jussi

minua nussi

iltahämärällä

kyrpä kämärällä,

viis sormee vitun päällä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from ”Kalus näutä nin hyvällä” – rahvaan rivoudet siivottiin pois Kalevalasta

Hyvinvointivaltiosta valvovaksi kurittajaksi

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on totuttu ymmärtämään lupauksena siitä, että yhteiskunta ei jätä ketään yksin. Se turvaa toimeentulon, hoivan ja palvelut silloin, kun ihminen sairastuu, menettää työnsä, pakenee vainoa, vanhenee, tai syntyy olosuhteisiin, joihin ei itse voi vaikuttaa. Tämä lupaus on yhä olemassa paperilla. Käytännössä sen sisältöä ollaan muuttamassa. Viime vuosien sosiaalipoliittinen keskustelu on Suomessa usein typistynyt […]

Lue lisää… from Hyvinvointivaltiosta valvovaksi kurittajaksi

Siunaus vastoin vakaumusta?

Hautaustoimilain mukaan vainajan vakaumusta tulee kunnioittaa. Siitä huolimatta yli 6 000 suomalaista uskontokuntiin kuulumatonta siunataan joka vuosi haudan lepoon, eli heidän vakaumustaan ei kuunnella.

Tilanne, jossa asiasta on epäselvyyttä, on papille vaikea. Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan mukaan on papin virkatehtävä kysyä omaisilta, onko kristillinen hautaan siunaaminen vainajan tahdon mukaista.

”Kirkolla ei ole intressiä siunata vainajia vastoin heidän omaa tahtoaan. Jos vainaja on sanonut, ettei hän halua uskonnollisia hautajaisia, pappi ei voi niitä toimittaa, vaikka omaiset pyytäisivät.”

Niin käy toisinaan, jos omaisilla itsellään on kristillinen vakaumus, tai jos he eivät ole ehtineet ennen ihmisen kuolemaa keskustelemaan siitä, millaisia hautajaisia hän toivoisi. Omaisten halutessa pappi voi järjestää heille oman rukoushetken, jossa vainajaa ei kuitenkaan siunata.

Hautajaiskulttuuri on muutoksessa, sillä aiempaa harvempi suomalainen kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kaikista suomalaisista 61 prosenttia ja helsinkiläisistä enää 44,9 prosenttia on kirkon jäseniä.

Pappien asiantuntemus venyy välillä äärimmilleen. He joutuvat usein auttamaan omaisia löytämään uskonnottomien tai muiden uskontokuntien hautaustapojen äärelle.

Pappina 26 vuoden ajan toiminut Riikka Reina sanoo, että hautajaiskulttuuria pitäisikin kehittää. Tarvittaisiin sekä hautajaisseremonioiden järjestäjiä että käytännön hautaustoimen järjestäjiä, jotka huolehtisivat esimerkiksi vainajan arvokkaasta säilyttämisestä.

”Molempiin tarvittaisiin toimijoita, jotka haluaisivat kehittää hautajaiskulttuuria. Näitä on pääkaupunkiseudulla jo muutamia, mutta muualla toimijoita on aika vähän.”

Uskonnoton hautausmaa

Jyväskylässä toimii suomalaisten siviilijärjestöjen yhteisesti perustama, voittoa tavoittelematon palvelukeskus Pro-Seremoniat, jolta voi tilata puhujan uskonnottomiin juhliin. Pro-Seremonioiden Risto Puumalainen käy puhumassa erityisesti hautajaisissa, minkä lisäksi hän on toiminut muutaman vuoden ajan Keski-Suomen vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän hautausmaan hoitajana.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Siunaus vastoin vakaumusta?

Pyhyys löytyy arjenkin keskellä luonnosta, jossa paljastuu myös tuhovoimaisen ihmisen pienuus

”Äiti, mitä tarkoittaa mestata?”

Olemme koko perheen kesälomareissulla – autoon on pakattuna kuuden lomalaisen ja matkatavaroiden lisäksi aivan kaikkea puhjenneista uimarenkaista liian kypsiin banaaneihin ja Frederikin kokoelma-CD:hen – ja olen juuri kertonut innoissani kaikille, että kohta mennään katsomaan mestauskiveä.

Yritän muotoilla hyvin harkituin ja lapsille soveliain sanakääntein, mitä mestaaminen oikein on. Paitsi eihän sitä voi kierrellä. Yritän laimentaa asiaa temporaalisella etäännyttämisellä.

”Joskus tosi tosi  t o s i  kauan sitten joiltain rikollisilta saatettiin katkaista kaula rangaistukseksi jostain.”

”Ai mistä?”, tiedustelee takapenkki.

Katsahdan sylissäni olevaan kirjaan.

”…Lohtajan kirkonkirjoissa on merkintä 30.7.1796 kuolleesta naimattomasta neito Susanna Johansdotter Antilasta. –– Kuolinsyynä mainitaan kaulan katkaisu lapsenmurhan takia.”

Hienoa. Eli joku epätoivoinen, raiskattu piikaparka.

”No jos oli vaikka tappanut jonkun”, kuittaan lyhyesti.

Grimmin saduissa marinoituneet tyytyvät vastaukseen.

 

Matkaoppaanamme on geologi Aimo Kejosen ja tietokirjailija Tuomo Kesäläisen teos Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat 2019), johon on koottu sekä geologista että kansanperinteeseen pohjautuvaa tietoa erilaisista lohkareista ja louhikoista ympäri Suomea.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pyhyys löytyy arjenkin keskellä luonnosta, jossa paljastuu myös tuhovoimaisen ihmisen pienuus

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan