Ojasta allikkoon – vihreällä energialla porataan lisää öljyä

Metsät suojaisivat Meksikonlahtea voimistuvalta ilmastonmuutokselta, tulvilta ja hurrikaaneilta. Sen trooppisilta alangoilta puut kaadettiin kuitenkin jo aikoja sitten. Ensin Espanjan siirtomaavaltion tarpeisiin, myöhemmin banaaniplantaasien ja karjatalouden tieltä.

Sittemmin Meksikon Tabascon osavaltioon keskittynyt öljyteollisuus on vaurioittanut ympäristöä entisestään.

”Se on sotkenut veden kierron, saastuttanut maaperää ja rapauttanut rannikon”, kertoo ympäristön korjaukseen liittyvää tutkimushanketta johtava Helsingin yliopiston globaalin tutkimuksen professori Anja Nygren.

Meksikossa öljyä aiotaan jatkossa porata osittain uusiutuvalla energialla. Kuva: Anja Nygren.

Nygrenin mukaan öljykenttien puristuksiin jääneet pienviljelijät yrittävät sinnitellä ja jatkaa elinkeinoaan. Samalla vieressä valtion öljy-yhtiö Pemex tupruttelee ilmaan yhdenneksitoista eniten hiilidioksidipäästöjä koko maailmassa.

Kaakkois-Aasiassa vesivoimapadot ovat ilmastoteko, joka lisää tuhotulvia ja häätää ihmiset kodeistaan.

Samankaltainen kaava toistuu eri puolella globaalia etelää. Ympäristö on mennyt rikki hiljalleen ja seuraukset alkavat tulla esiin ilmastonmuutoksen lyödessä bensaa liekkeihin.

Indonesiassa roihuavat historiallisen tuhoisat metsäpalot. Chilessä pohjavesivarat kuivuvat, Kambodžassa padottu Mekong-joki on muuttunut tuhoisan oikukkaaksi.

Maapallon hauraimpien alueiden vahingoittunut ympäristö kaipaa korjaamista, mutta sen sijaan luonnosta halutaan louhia irti viimeisetkin lantit.

 

Likapyykin pesijöiksi joutuvat usein jo valmiiksi vaatimattomissa oloissa elävät paikalliset.

Savusumun verhoamassa Indonesian Kalimantanissa paikallisyhteisöt ovat viime kuukaudet yrittäneet sammuttaa roihuavaa metsää. Käynnissä on poikkeuksellinen ympäristökatastrofi.

”Tilanne on epätoivoinen. Pohjavesi on laskenut niin matalalle, että joillain alueilla kaivotkin ovat kuivuneet – eli vettä sammutustöihin on vaikea saada”, kertoo alueella pitkään metsäkysymyksiä tutkinut Helsingin yliopiston antropologian yliopistotukija Anu Lounela.

Kalimantan on kärsinyt Indonesian viimeaikaisista metsäpaloista eniten – lähes 40 prosenttia tuhoutuneesta metsäalasta keskittyy sinne. Lounelan mukaan on poikkeuksellista, että metsäpalot alkoivat jo tammikuussa sadekaudella ja ovat jatkuneet näin pitkään koko ajan pahentuen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ojasta allikkoon – vihreällä energialla porataan lisää öljyä

Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

Neuroepätyypillisyys altistaa asunnottomuudelle, kertoo kansalaisjärjestö Vailla vakinaista asuntoa eli VVA ry:n toteuttama selvitys, joka tarkastelee neurovähemmistöön kuuluvien ihmisten asunnottomuutta, palvelutarpeita ja tarjottua tukea.

VVA ry:n järjestösuunnittelija ja hankepäällikkö Vlada Petrovskaja kertoo, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Lähes 40 prosenttia selvitykseen vastanneista asunnottomuutta kokevista henkilöistä kertoi saaneensa diagnoosin neuroepätyypillisyydestä. Lisäksi yli 80 prosenttia vastanneista, joilla diagnoosia ei ollut, epäili itsellään neuroepätyypillisyyttä.

”Arkityössä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että se on aika yleistä. Kohderyhmässämme on ihmisiä, joilla on ADHD, autismi tai oppimishaasteita.”

Neuroepätyypilliset piirteet saattavat näkyä esimerkiksi aistiherkkyyksinä, impulsiivisuutena tai toiminnanohjauksen haasteina. Arjenhallinta tai raha-asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa, vuokranmaksu saattaa unohtua ja aistiherkkyydet vaikeuttavat elämää. Myös viranomaiskielen ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Petrovskaja sanoo, että ammattilaisilla on paljon osaamista esimerkiksi päihderiippuvuuksista ja palvelujärjestelmän kysymyksistä. Neuromoninaisuuteen liittyvää osaamista on vähemmän. ”Vaikeudet toiminnanohjauksessa saatetaan tulkita piittaamattomuudeksi, laiskuudeksi ja haluttomuudeksi sitoutua palveluihin. Lisäksi poikkeava käytös saatetaan tulkita päihtymystilaksi, vaikka henkilö olisi täysin päihteetön.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä

Maailman rikkaimmat ihmiset sekä kiihdyttävät ilmastokriisiä että hyötyvät siitä taloudellisesti eniten samalla, kun vaikutukset kasautuvat etenkin globaalin etelän ja maailman vähävaraisimpien maiden kansalaisten kannettaviksi, kertoo lokakuun lopulla julkaistu maailmanlaajuisen kehitysapujärjestö Oxfamin raportti. Järjestö muistuttaa, että maailman varakkaimmilla ihmisillä on myös täysin erilaiset valmiudet varautua ja suojautua kuumenevan ilmaston ja sen aiheuttamien ympäristökatastrofien vaikutuksilta kuin maailman köyhimmillä.

Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.

”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä joutuu lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.

 

Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.

Yli tuhannen maailman rikkaimman ihmisen omistuksia ja pääomasijoituksia tutkinut raportti paljastaa, että he vaurastuvat sijoittamalla ilmastokriisiä kiihdyttäville teollisuudenaloille, mutta myös aloille, joilla ilmastokriisin vaikutuksia pyritään torjumaan. Myös kriisitilanteiden aiheuttama, kuluttajille ja tuottajille kostautuva elintarvikkeiden hinnannousu päätyy sijoittajien taskuun, samoin kuin jälleenrakentamisesta saadut tuotot.
Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.

”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä on joutunut lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.

 

Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä

Metoo 2.0: Sivustakatsojillakin on vastuunsa

Miksei seksuaalisen väkivallan uhri tehnyt välittömästi rikosilmoitusta? Miksi hän palasi samaan tilaan väkivallan tekijän kanssa? Miksi hän puhuu asiasta vasta vuosia myöhemmin? Nämä kysymykset toistuvat, kun seksuaalirikoksista puhutaan. Ja nyt niistä puhutaan. Viime viikolla seurattiin oikeudenkäyntiä siitä, mitä tapahtui tosi-tv-ohjelman kuvauksissa: pakottiko kilpailija toisen seksuaaliseen tekoon? Samalla hämmästeltiin, miksei tuotantoyhtiössä reagoitu tilanteeseen asianmukaisesti rikosilmoituksen jättämisellä […]

Lue lisää… from Metoo 2.0: Sivustakatsojillakin on vastuunsa

Avohakkuut pitäisi kriminalisoida, aikanaan pannaan julistettu Erkki Lähde vaatii

Metsänhoidon grand old man, tutkija Erkki Lähdettä voi hyvällä syyllä kutsua oman alansa sotaveteraaniksi.

Rovaniemen metsäntutkimusaseman johtajaksi vuonna 1970 nimitetty, tuore maatalous- ja metsätieteiden tohtori Lähde vertaili erilaisia metsänhoitotapoja keskenään ja havaitsi jo varhain, että avohakkuumenetelmällä kasvatetut metsät tuottavat hötöistä, oksaista ja huonolaatuista puuta eivätkä tuota metsänomistajille niin paljon tuloja kuin yleisesti väitettiin. Lisäksi avohakkuut tuhosivat metsän, hävittivät ekosysteemin eläimineen päivineen ja jättivät luontoon kuin vuotavan avohaavan.

Tutkimustulostensa perusteella Lähde kehitti perinteisiä metsänhoito-oppeja mukailevan menetelmän, jatkuvan kasvatuksen, jossa metsästä harvennettiin isoja tukkipuita. Se oli paremmin sopusoinnussa luonnon kanssa, tuotti enemmän lihavia tukkipuita ja siten kestävämpiä tuloja metsänomistajille. Lähde alkoi 1970-luvusta alkaen julkisesti vastustaa avohakkuumenetelmää.

Tämä ei Suomessa käynyt päinsä. Sotien jälkeen käyttöön otettu avohakkuupolitiikka oli ainoa, vallitseva totuus, jota ei saanut kyseenalaistaa. Lähteen tutkimustulokset kiistettiin – ei tieteellisin vaan valtapoliittisin perustein – hänet siirrettiin syrjään ja hänen maineensa loattiin. Tätä 1980-luvun ajanjaksoa hän kutsuu suureksi metsäsodaksi.

Sitä oli raskas kestää, hän muistelee nyt 88-vuotiaana kotonaan Hyvinkäällä. Hänen elämästään kertova dokumenttielokuva Metsäsota ja rauha on juuri ilmestynyt.

”Mutta sain soittoja, kirjeitä, kortteja, terveisiä, joissa toistui kaksi toivomusta. Toinen oli se, että et ole yksin, ja toinen on se, kun jaksaisit jatkaa.”

Hän sai viestejä monilta isänniltä, jotka olivat Lähteen kanssa samaa mieltä. Monet olivat katkeria saamastaan kohtelusta: ihmisiä leimattiin, uhkailtiin ja tuomittiin käräjillä, jos he eivät suostuneet avohakkuisiin. Vanhoihin perinteisiin menetelmiin turvautuvia omistajia syytettiin paradoksaalisesti omien metsiensä hävittämisestä tai ”roskametsän” omistamisesta. Muu kuin avohakkuu oli virallisesti kielletty vuosikymmenten ajan, aina vuoteen 2014 saakka.

”Kaikki metsänhoitajatkaan eivät olisi halunneet avohakkuita, mutta virkansa puolestahan on pakko siihen ryhtyä sitten, kun kerran isot herrat käskevät. Ja niin se hulluus jatkuu edelleen.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Avohakkuut pitäisi kriminalisoida, aikanaan pannaan julistettu Erkki Lähde vaatii

Kenellä on valta ja voima – Jo muinoin Voima oli lain ja oikeuden puolella

Englannissa tapahtui kerrassaan järisyttävää vuonna 1215. Ylimyksistä köyhälistöön kansalaiset olivat alkaneet kyllästyä hallitsijoiden tolkuttomaan intoon käydä sotia ja kiristää veroja. Muutos ei kuitenkaan lähtenyt ruohonjuuritasolta, vaikka muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin sankarijousimies Robin Hood oli kovasti tasannut rikkaiden ja köyhien tuloeroja. Ehkä Hoodin kaltaiset henkipatot ja jopa sisällissota pelottivat muutamia paroneita niin, että he laativat säädöskokoelman, joka […]

Lue lisää… from Kenellä on valta ja voima – Jo muinoin Voima oli lain ja oikeuden puolella

”Kun näen aurinkopaneelin, näen pakkotyötä” – uiguureille vihreä siirtymä tarkoittaa sortoa, muistuttaa ihmisoikeusaktivisti

Kun Pazilaiti Simayijiang soitti isovanhemmilleen Kiinaan näiden vielä eläessä, huivi piti ottaa pois päästä eikä seinällä ollut Itä-Turkestanin lippu tai kartta saanut näkyä videokuvassa. Uskontoon liittyviä asioita kuten id-juhlan viettoa ei saanut mainita, vaikka islam on tärkeä osa hänen perheensä elämää.

Tunnelma puheluissa oli jännittynyt. Kuulumiset piti pitää pinnallisina eikä liian tunteellisesti ikävöidä. Asioista puhuttiin kiertoilmauksin. Jos isovanhemmat kertoivat tuttavien kuulumisia, että ”hän on tullut lomalta ja nyt häntä hoidetaan”, se tarkoitti, että on tuttava ollut pakkotyöleirillä ja päässyt sieltä vammautuneena pois.

Puhelut soitettiin kiinalaissovellus WeChatin kautta, eikä samaa puhelinta käytetty muuhun. Näin toimittiin, koska sovelluksen kautta Kiinan viranomaiset voivat päästä käsiksi puhelimen muuhun dataan. Avoimesti puhumisesta tai liian tiiviistä yhteydenpidosta saatettiin rangaista Kiinassa asuvia sukulaisia.

”Puhelut olivat ahdistavia tilanteita”, Simayijiang muistelee.

Simayijiang on uiguuri eli kuuluu Kiinassa Itä-Turkestanista, kiinalaisittain Xinjiangin maakunnasta, kotoisin olevaan kansaan. Kiinan hallinto sortaa uiguureja tavoilla, jotka ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.

Sorto ulottuu myös nimiin, jotka on kiinalaistettu. Pazilaiti Simayijiangin oikea nimi on Pazilet Ismail. Hän odottaa nimen vahvistamista Suomessa Digi- ja väestötietovirastossa.

Simayijiangin isä näki ajoissa, mitä oli tulossa ja lähti maasta vuonna 2005. Hänellä oli kaksi tytärtä, jotka hän halusi pelastaa autoritaariselta järjestelmältä. Parin vuoden kuluttua hän saapui Suomeen pakolaisena ja muu perhe seurasi perheenyhdistämisen kautta perässä. Äiti lahjoi paikallisen poliisin, jotta perhe pääsi lähtemään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from ”Kun näen aurinkopaneelin, näen pakkotyötä” – uiguureille vihreä siirtymä tarkoittaa sortoa, muistuttaa ihmisoikeusaktivisti

Mainokset ovat valheen huntu todellisuuden päällä

Olen ideoinut ja suunnitellut vastamainoksia Voimaan noin neljännesvuosisadan ajan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että olen tuijotellut ja tuumaillut mainoksia todella intensiivisesti koko tuon ajan. Vuosien mittaan suhteeni mainoksiin on muuttunut moneen kertaan. Välillä olen miettinyt, että ehkä mainokset pitäisi yksinkertaisesti kieltää, mutta ei siinäkään oikein ole järkeä. Mitä silloin ylipäätään kiellettäisiin? Lähtökohtaisestihan mainokset ovat vain […]

Lue lisää… from Mainokset ovat valheen huntu todellisuuden päällä

Kaikki velat eivät näy taseessa

Kun puhutaan Suomen velkataakasta, tarkoitetaan euroja, korkoja ja tulevien sukupolvien maksettavaksi jäävää velkaa. Taloudellinen velka on todellinen ongelma, mutta ei ainoa, jota tulevaisuuteen kertyy.

On myös hoitovelkaa, luottamusvelkaa ja inhimillistä velkaa. Niitä syntyy, kun apua ei saa ajoissa ja ongelmasta ehtii kasvaa kriisi. Nämä velat eivät näy budjettikirjassa heti, vaan eräpäivä tulee myöhemmin.

Hoidosta puhutaan paljon, mutta elämästä ja arjesta sairauden kanssa vähemmän. Kuka auttaa vastaanottojen välissä, kun voimat eivät riitä etuushakemukseen? Kuka kuuntelee, kun usko omaan selviytymiseen horjuu?

Usein vastaus löytyy järjestöstä.

 

Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden ihmisten itse perustama valtakunnallinen järjestö. Puolustamme sairastuneiden ja heidän läheistensä oikeuksia, tuemme sairauden kanssa eläviä sekä vahvistamme paikallisten jäsenyhdistysten toimintaa ja pidämme niiden äänen kuuluvana valtakunnallisesti.

Paikallinen mielenterveysyhdistys on monelle ensimmäinen paikka, johon uskaltaa tulla.
[…]

Lue lisää… from Kaikki velat eivät näy taseessa

Tiedemaailmalla on opittavaa alkuperäiskansoilta, muistuttaa Amazonian-tutkimuksen iso nimi Rosa Vásquez

Tutkimusryhmän jäsenet ovat edellisenä päivänä palanneet Amazonian sademetsästä takaisin ruuhkaiseen miljoonakaupunkiin ja seisovat nyt kumartuneina litteän lasikantisen laatikon ylle puhumassa latinaa.

Melipona nigrescens, Melipona illota, he luettelevat laatikossa olevien kuivattujen, tikkuun seivästettyjen pikkumehiläisten tieteellisiä nimiä. Tutkija Richar Demetrio lisää perään lajin nimen asháninkaksi ja kertoo, mihin vaivaan kunkin mehiläisen hunajaa eri yhteisöissä perinteisesti käytetään.

Olemme Perun pääkaupungissa Limassa UPC-yliopiston huippuvarustellussa laboratoriossa. Ilmastointi hurisee taustalla, viereisessä luokassa opiskelijat tutkivat muovista valmistettuja, eri eläinten sisälmyksiä kuvaavia anatomisia malleja.

Siirtymä tropiikista rannikolle näyttää hieman väsyttävän ja viluttavan mehiläistutkijoita.

Rosa Vásquezilla on minuuttiaikataulu. Hän puhuu salamannopeasti ja analyyttisesti samalla, kun antaa ohjeita muille ryhmäläisille ja muistuttaa heitä mihin pitää suunnata seuraavaksi.

32-vuotias, moneen kertaan palkittu Vásquez on Amazonian-tutkimuksen supertähti, joka on mukana useissa kansainvälisissä projekteissa. Hän on tutkimusta ja vaikuttamistyötä yhdistävän Amazon Research Internationalin perustaja.

”Elävillä olennoilla on arvoa itsessään, vain siksi että ne ovat olemassa. Ei kaikesta pidä olla ihmiselle hyötyä”, Vásquez tarkastelee tutkimuksen ihmiskeskeistä näkökulmaa kriittisesti keskellä laboratorion hyörinää.

On kuitenkin niin, että tutkijat ovat nyt huolestuneita hyönteisten kohtalosta, koska ihminen on niin monessa kohdin riippuvainen hyönteisistä.

Ihmiset käyttivät piikittömien mehiläisten hunajaa koronataudin oireiden lievittämiseen.

Hyönteisten määrä on romahtanut: ne katoavat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin nisäkkäät, linnut tai matelijat. Tehomaanviljely, hyönteismyrkyt sekä elinympäristöjen pirstoutuminen ja lämpeneminen ovat merkittävimmät uhat.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tiedemaailmalla on opittavaa alkuperäiskansoilta, muistuttaa Amazonian-tutkimuksen iso nimi Rosa Vásquez

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan