Kun prekaari työ lisääntyy, pitää yhteiskunnan rakenteiden tukea myös silpputyöläisiä, kirjoittaa Miia Vistilä kolumnissaan. […]
Työelämä muistuttaa yhä enemmän Ankkalinnaa
Yhteiskunta
Sama duuni, vähemmän liksaa
Kuinka paljon pienemmällä palkalla tekisit nykyistä työtäsi? Entä jos saisit palkankorotuksen sijaan palkanalennuksen?
Tällainen on mahdollista, ja vieläpä laillista, jos yritys irtisanoo työntekijänsä ja tarjoaa sitten heille mahdollisuutta jatkaa työtään yrittäjänä. Näin teki liikunnanohjaajilleen viime vuonna yksi Suomen suurimmista kuntosaliketjuista, ruotsalainen Fitness24Seven. Tänä vuonna se yksipuolisesti ilmoitti alentavansa palkkioita 2–5 eurolla tunnilta ja poistavansa lisiä.
Ohjaajat eivät myöskään enää saa korvausta järjestelyajasta ennen tuntia.
Liikunnanohjaajien työ on esimerkki prekaarista työstä, siis työstä, jota tehdään vaihtelevin ehdoin, satunnaisesti tai muuten epätyypillisessä työsuhteessa. Näin selkeä työn ehtojen heikentäminen ei kuitenkaan ole yleistä, sanoo alalla pitkään työskennellyt Jessica Suni.
Kuluneen kesän aikana Suni vei eteenpäin vetoomusta, jotta Fitness24Seven ei pienentäisi palkkiota.
”Jonkun täytyi laittaa päänsä pölkylle. Jotkut eivät uskaltaneet vastustaa heikennyksiä omalla nimellään, koska pelkäsivät hankalan ihmisen mainetta ja että työt loppuvat.”
Neuvottelumahdollisuus ei tuo valtaa
Työn halpuuttaminen ja muu yrittäjä-työntekijöiden työehtojen heikentäminen ei ole uusi ilmiö. Esimerkiksi media-alalla 00-luvun lopussa Journalistiliitto haastoi Sanoman oikeuteen, kun se heikensi avustajasopimusten ehtoja. Markkinaoikeus katsoi, etteivät ehdot olleet kohtuuttomia, ja vastaavia sopimuksia ovat sen jälkeen tarjonneet monet muutkin media-alan yhtiöt.
2020-luvulla yksinyrittäjien ja heiltä palveluja ostavien isompien yritysten välistä vallan epäsuhtaa on alettu huomioida lainsäädännössä. Yrittäjien mahdollisuuksia sopia yhdessä hinnoistaan rajoittaa kilpailuoikeudellinen kartellien kielto.
Myös Fitness24Sevenin ohjaajat pelkäsivät kartellisyytteitä, kun he pyrkivät neuvottelemaan sopimuksistaan yhdessä.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa
Luonnonpuiston sisäänkäyntiä on vaikea löytää. Parkkipaikalta kävellään vähän matkaa tienvartta, kunnes vieressä olevaan metsikköön avautuu aukko kaksi vuotta sitten rakennetulle luontopolulle.
Paikka näyttää ränsistyneeltä. Infokylttejä on revitty ja paikalle rakennetusta lintutornista on vain lautakasa jäljellä.
Pitkospuut kulkevat suota reunustavan metsän ympäri. Alun perin luontopolku jatkui myös ojitetulle suoalueelle, mutta nyt sitä rajaavat turveyhtiön asettamat teollisuusalueesta varoittavat kyltit. Yksinäinen kaivinkone näkyy kaukaisuudessa pölypilven ympäröimänä.
Muutama viikko myöhemmin paikka on täynnä vilskettä. Ruotsalaisten lisäksi paikalle on saapunut ympäristöaktivisteja ainakin Puolasta, Belgiasta, Englannista, Norjasta ja Suomesta. Noin 60 hengen porukka on ikähaitariltaan laaja, nuorimmat ovat teini-ikäisiä ja vanhin osallistuja yli 80-vuotias.
Olemme Grimsåsin suolla Länsi-Ruotsissa, satakunta kilometriä Göteborgista sisämaahan. Suomalainen valtio-omisteinen turveyhtiö Neova haluaa nostaa alueelta turvetta. Turpeen nostaminen vapauttaa kuitenkin siihen sitoutuneen hiilen ilmakehään sekä tuhoaa ympäristöä paikallisesti, minkä takia aktivistit vastustavat toimintaa alueella nyt kolmatta kesää.
Vuonna 2024 suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (suomeksi ”Ennallistakaa kosteikot”) pysäytti työkoneita ja perusti paikalle omaehtoisen luonnonpuiston pitkospuineen ja lintutorneineen. Toiminta jatkui seuraavana kesänä, jolloin suon ojia myös tukittiin. Tänä vuonna uutena tempauksena on niittykasvien ja auringonkukkien kylväminen.
”Se on radikaalia, vaikkei ehkä kuulosta siltä”, sanoo Kasperi Korhonen. Hän on toiminut eri ympäristöjärjestöissä Suomessa ja osallistui toimintaan Grimsåsissa nyt toista vuotta. Hetkinen – auringonkukansiemenet radikaalia?
Kyse on siitä, että Neovalla on lupa nostaa alueelta energiaturvetta, siis turvetta poltettavaksi sähkön tai lämmön tuottamiseksi. Turpeen heikko lämpöarvo ja suuret päästöt tekevät siitä kalliin energiamuodon, ja energiaturpeen noston taloudellinen kannattavuus onkin nykyhetkessä kyseenalainen. Sitä saadakseen tarvitsee myös kaivaa syvälle suohon.
Energiaturpeen yläpuolelta saatavaa turvetta voidaan käyttää muuhunkin – esimerkiksi kasvuturpeeksi ja maanparannukseen. Länsi-Götanmaan lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keväällä Neovan hakemuksen muuttaa Grimsåsin suon käyttötarkoitus kasvuturpeen nostoa varten. Voimassa oleva lupa sallii päällimmäisen, energiaturpeeksi soveltumattoman, kerroksen käytön maanparannukseen.
Kun Neovan ilmoittama vuosittainen turpeennostomäärä suhteutetaan suon pinta-alaan ja jäljellä olevaan sopimusaikaan, ei Återställ Våtmarkerin laskelmien mukaan Grimsåsin suolla koskaan kaiveta tarpeeksi syvälle, jotta nostettava turve sopisi energiakäyttöön. Jos yhtiöllä ei ole aikeitakaan kaivaa energiaturvetta, asettaa se tämänhetkisen toiminnan laillisuuden kyseenalaiseksi. Oliko yhtiöllä alunperinkin tarkoituksena kaivaa kasvuturvetta?
Neova myy kasvuturvetta Kekkilä-brändin alla. Kasvuturpeessa aktivistien kylvämät siemenet kuitenkin ovat ongelma, toisin kuin energiaturpeessa. […]
Opiskelijat alkavat turtua politiikan ennakoimattomuuteen
Suomella on perusteltu ja laajasti jaettu tavoite lisätä nuorten aikuisten koulutustasoa. Samalla sekä opiskelijoihin että korkeakouluihin kohdistuu painetta useasta suunnasta, mikä vie kehitystä yhä useammin kiertoteille. Huoli nuorten hiipuvasta tulevaisuudenuskosta kuuluu poliitikkojen puheissa. Ristiriitaisten signaalien määrä on opiskelijalle uuvuttava. Kuluneella hallituskaudella alanvaihtoa on vaikeutettu yhden opiskeluoikeuden säännöllä. Opiskelijat on siirretty yleiseltä asumistuelta opintorahan asumislisälle ja […]
Lue lisää… from Opiskelijat alkavat turtua politiikan ennakoimattomuuteen
Journalismi kärsii osteoporoosista
Käytin maanantaina liikaa työaikaa miettien eräälle jutulle otsikkoa. Otsikkojen tekeminen on usein yllättävän vaikeaa, ja nyt oli lyhyessä haastattelussa ehditty käsitellä useaa teemaa, joista jokainen olisi ansainnut tulla nostetuksi otsikkoon.
Kyse oli siis jutusta, jossa pohjoisirlantilainen säveltäjä Conor Mitchell pohti omaa taustaansa katoliseksi kasvatettuna homoseksuaalina, maansa väkivaltaisen historian vaikutusta taiteeseensa ja Helsingin juhlaviikoilla nähtävää Riot Symphony -teosta, joka ammentaa aktivismista.
Päädyin lopulta valitsemaan otsikon teemaksi aktivismin, lähteehän koko juttu liikkeelle teoksesta. Mitchell myös antoi aiheesta jutussa herkullisen sitaatin: ”En ole koskaan löytänyt esimerkkiä oikeistolaisesta aktivistista, joka olisi ollut oikeassa.”
Siitäpä räväkkä otsikko jutulle, ja ingressi sitten selittää lisää jutun kontekstia.
KUTEN ARVATA SAATTAA, etenkin sosiaalisessa mediassa jutusta luettiin lähinnä tuo otsikko. […]
Sosiaalista lantaa lapioimassa
Yhdysvalloissa tunnettiin 1900-luvun alun progressiivisella aikakaudella erityinen kirjoittajien joukko, joita alettiin kutsua nimellä ’muckrakers’. He olivat tutkivia journalisteja, jotka kirjoittivat yhteiskunnallisia paljastusjuttuja tavoitteenaan sosiaalinen reformi.
Nimitys juontui presidentti Theodore Rooseveltin vuoden 1906 puheesta, jossa hän viittasi John Bunyanin Kristityn vaellus -teoksessa mainittuun hahmoon, mieheen, jolla on työvälineenään lannan luomiseen käytettävä talikko (muckrake). Tuijotellessaan aina alaspäin maan lokaan, mieheltä jää kaikki kaunis ja hengellinen hyvä ympärillään huomaamatta. Roosevelt halusi puheessaan tuoda esille, että kovaäänisistä edistyksen vaatijoista, jotka käyttivät kaiken aikansa lapioiden yhteiskunnallista törkyä, oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vaikka näiden presidentille vastenmielisten äänekkäiden sosialistien kirjat olivat useimmiten tietoteoksia, kuuluisimmaksi tässä lajissa nousi Upton Sinclairin (1878-1968) vuonna 1906 julkaistu kaunokirjallinen romaani The Jungle, joka ilmestyi tuoreeltaan myös suomeksi O.A. Joutsenen käännöksenä nimellä Chikago [sic]: Nykyajan romaani.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Hengitän parvekkeellani Madridin savua
Minun ei edes tarvitse avata silmiäni. Savun haju leijuu ilmassa sitkeänä. Se ei pyydä lupaa, se tunkeutuu kotiini ja on viime päivinä tuntunut terävänä pistoksena kyljessäni. Savu muistuttaa koko ajan aggresiivisesti, miten Madridia ympäröivien vuorten metsät ovat tulessa. Tuli ahmii ruohikkoa ja polttaa maastoa voimalla, se leviää kuin palava rutto.
Kirjoitan tätä asuntoni terassilla Leganésissa, aivan Madridin eteläpuolella. Tähän aikaan päivästä, kesäiltaisin kahdeksan ja yhdeksän välillä, Madridin taivas yleensä kylpee kullankeltaisessa valossa. Mutta ei viime viikonloppuna. Sen sijaan näin likaisenharmaan taivaan, jonka värit olivat muuttuneet samanlaisiksi kuin vanhoissa valokuvissa, samean okran sävyisiksi. Näin palavien vuorten luona harmaan savuverhon, joka liikkui länsituulen mukana. Maastopalo oli vain 32 kilometrin päässä.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
[…]
Edistys on huijaus, johon sukupolveni usko rakoilee
Kun päätoimittajamme ehdotti, että teemme jutun Vimma-yhtyeestä, tarjouduin kirjoittamaan tuon jutun. Olisi hyvä, jos artikkelin kirjoittaisi suunnilleen samaan sukupolveen bändin jäsenten kanssa kuuluva toimittaja, sanoin. Sain jutun kirjoitettavakseni. Olen viime aikoina miettinyt paljon sukupolvia. Niin on moni muukin suomalaisessa mediassa. Sukupolvesta on tullut kattokäsite, eräänlainen horoskooppi, jolla selitämme ja jäsennämme kokemustamme maailmasta. Ongelmalliseksi tämä käy, […]
Lue lisää… from Edistys on huijaus, johon sukupolveni usko rakoilee
Hallitus syventää digisyrjäytymistä
Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä. Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää […]
Turboahdin kapitalismin keulassa
Halpaa krääsää Kiinasta suoraan kuluttajille myyvät verkkokaupat ovat kasvattaneet suosiotaan ja samalla herättäneet huolta. Nämä verkkokaupat eivät kuitenkaan tee mitään sellaista, mitä toiset yritykset eivät olisi tehneet aikaisemmin – ne vain tekevät sen nopeammin ja halvemmalla.
Aikaisemmin vaatekauppojen mallistot vaihtuivat joitain kertoja vuodessa, lähinnä vuodenaikojen mukaan. Sitten markkinoille saapuivat H&M:n kaltaiset, niin sanottua pikamuotia myyvät ketjut, jotka saattoivat esitellä uusia mallistoja kuukausittain. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessakin ultrapikamuodilla markkinaosuuksia rohmunneen Sheinin mallistot vaihtuvat käytännössä jatkuvasti. Vauhdin kiihtyessä laatu on heikentynyt ja hinnat laskeneet.
Sama näkyy elektroniikkassa, vaikka kehitys ei kuljekaan vain yhteen suuntaan. Samalla kun esimerkiksi puhelimilta aletaan edellyttää korjattavuutta ja akun vaihtamisen helppoutta, Temun kaltaiset toimijat työntävät markkinoille elektroniikkaa, joka on lähinnä tarpeetonta eikä edes kestä niin kauaa, että akkua pitäisi vaihtaa.
Tuhlaamme rehevän peltomaan, puhtaan veden ja öljyn kaltaisia resursseja siihen, että markkinoille tulee enemmän tarpeetonta roskaa.
”Ympäristön ja laajemminkin ylikulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna on huolestuttavaa, että tämmöinen kulutustottumuksia väärään suuntaan vievä ilmiö pääsee syntymään. Tämä on ongelma isossa kuvassa”, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan järjestön, Finnwatchin, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola toteaa. […]
