Yhteiskunta

Venäjän johdolle mieluisin kansalainen on orja, joka ei ajattele itse

Kirjoittanut: Iida Simes Lukuaika: 3 minuuttia

Vangit muistuttavat käveleviä ruumiita. Pysyvät hädin tuskin pystyssä. Yhden tehtävänä on polttaa vankien kirjoittamia lappusia. Ne on osoitettu Isä Aurinkoiselle, Josif Stalinille.

”Rakas Isä”, duunarivanki lukee vapisten. ”Et usko, mitä täällä tapahtuu… Meitä kidutetaan…” Salaa verellään kirjoittamissaan kirjeissä vangit vetovat hyvään johtajaansa, joka ei voi tietää, että ihmiset tunnustavat mitä tahansa säilyttääkseen viimeiset ehjät luunsa tai edes toisen silmänsä kuopassaan. 

Vankilakohtaus on ukrainalaisohjaaja Sergei Loznitsan elokuvassa Two Prosecutors (2025), joka esitettiin Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2026. Se sijoittuu Stalinin terrorin hurjimpaan vuoteen 1937, aikaan, josta runoilija Anna Ahmatova kirjoitti: ”silloin vain kuolleet hymyilivät”. 

Propagandaan uskovat orjat pitävät yllä itseään sortavaa systeemiä, vaikka kaikki viittaa siihen, että johtaja on ilkeä psykopaatti, suunnattoman ahne opportunisti tai itsekäs vätys. Tai näitä kaikkia. […]

Lue lisää… from Venäjän johdolle mieluisin kansalainen on orja, joka ei ajattele itse

Israel on ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan, sanoo tutkija

Kirjoittanut: Jorma Mäntylä Lukuaika: 5 minuuttia

”Israel on yliarvioinnut tukijoiden myötämielisyyden ja samalla ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan”, yhteiskuntatieteiden tohtori ja Lähi-idän mediasodan tutkija Tapio Kujala sanoo.

Yhdysvaltalainen Pew Research Center teki keväällä 2026 mielipidetutkimuksen 36 maassa ja kysyi yli 44 000 vastaajalta suhtautumista Israeliin. Kielteisesti Israeliin suhtautuvien osuuden mediaani oli 67 prosenttia, myönteisesti suhtautuvien 25 prosenttia. Myönteinen suhtautuminen Israeliin on tutkituissa maissa laskussa: vain Kreikassa myönteisesti suhtautuvien määrä nousi vuoden takaisesta tutkimuksesta, joskin osuus sielläkin on vain 30 prosenttia.

Gallup-tutkimuslaitos puolestaan kysyi yhdysvaltalaisilta, kummalla puolella heidän sympatiansa ovat: israelilaisten vai palestiinalaisten. Ensimmäistä kertaa palestiinalaisiin suhtaudutaan myönteisemmin (41 prosenttia) kuin israelilaisiin (36 prosenttia). 

Kujala ei ihmettele Israelin tuen vähenemistä. ”Valehtelu ja peittäminen eivät toimi, kun faktat eivät ole kunnossa. Faktojen ja propagandan välinen ero on liian suuri.”

Israel käyttää yli 700 miljoonaa euroa tiedotukseen ja propagandaan vuonna 2026. Määrärahaa nostettiin 140 miljoonalla, kun gallupit eri maissa osoittivat Israelin tukijoiden jyrkän vähenemisen Gazan sodan ja väkivaltaisuuksien takia. […]

Lue lisää… from Israel on ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan, sanoo tutkija

Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Kirjoittanut: Mette Hartonen Kuvat: Nauska Lukuaika: 8 minuuttia

Kesäkuun alussa Tiedekulman sali Helsingin yliopistolla on lähes täynnä. Paikalla on ainakin kestävyys- ja kohtuustutkijoita Toni Ruuskasta Eeva Houtbeckersiin, kansanedustaja Anna Kontula ja ympäristöliikkeiden edustajia. Toisessa rivissä istuvat väitöskirjatutkijat Amos Wallgren ja Jooseppi Räikkönen ovat juuri julkaisseet teoksen Palavan maailman politiikka (Into 2026), jossa he sivuavat ranskalaishistorijoitsija Jean-Baptiste Fressozin tutkimusta.

Fressoz luennoi Tiedekulmassa teoksestaan More and More and More (Allen Lane 2024). Se nousi heti ilmestyttyään kansainväliseksi bestselleriksi, jonka Financial Times ja The Economist nimesivät vuoden kirjaksi ja joka voitti Ranskan senaatin historialliselle kirjalle vuosittain myöntämän palkinnon. 

 ”Energiasiirtymä on slogan”, Fressoz sanoo yleisölle.

Hänen tutkimuksensa ydin on se, että historiassa ei ole ollut siirtymiä energianlähteestä toiseen, vaan uudet energiamuodot ovat kasautuneet aiempien päälle. Totuttu tarina puusta kivihiileen ja kivihiilestä öljyyn siirtymisestä onkin satua, hän kuvaa.

Sama koskee fossiilista uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Koska uusiutuva energia tulee fossiilisten päälle, ei vihreää siirtymää ole globaalisti käynnissä. Lähes 80 prosenttia maailman energiantarpeesta tuotetaan yhä fossiilisilla, joten tarvittava muutos on valtava.

Fossiiliset ovat tärkeitä myös raaka-aineina, sillä niillä on ainutkertaisia ominaisuuksia ja niitä on riittämiin nykykäytölle, Fressoz painottaa. Esimerkiksi kivihiiltä tarvitaan teräksen valmistukseen valtavia määriä, ja sitä on hyvin vaikea korvata. Teolliset lannoitteet ovat puolestaan riippuvaisia maakaasusta ja kemianteollisuus öljystä.

Raaka-aineiden kulutus on vain kasvanut ajan saatossa. Ainoastaan asbestin, elohopean ja lampaanvillan käyttö on vähentynyt, Fressoz osoittaa hiljaa kuuntelevalle salille. […]

Lue lisää… from Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Kirjoittanut: Venla Välikangas Lukuaika: 5 minuuttia

Moni neurokirjon nainen on lapsesta saakka kamppaillut selittämättömän ulkopuolisuuden tunteen kanssa ja kohdannut vaikeuksia koulumaailmassa. Esimerkiksi moni aistiyliherkkä tyttö on koulussa häiriintynyt koululuokan äänistä tai valoista, mikä on estänyt keskittymisen. Joku on puolestaan alisuoriutunut koulussa tarkoituksella, jotta ei vaikuttaisi itserakkaalta. Joku piilottelee aikuisenakin tunteitaan ja sivuuttaa omat tarpeensa yrittäessään miellyttää läheisiä ihmisiä elämänvalinnoillaan. 

Esimerkiksi tällaisia neurokirjon naisten kokemuksia kertoo sosionomi ja Neurokirjon naiset ry:n perustajajäsen Ira Selkälä tuoreessa teoksessaan Sopimattomat. Norminpurkuopas neurokirjon naisille (Gummerus 2026). 

Kuten yhä useampi nainen tänä päivänä, myös Selkälä on tiedostanut neuroepätyypillisyyytensä vasta aikuisena. ”Alkuun myös itselleni oli tärkeää saada lääkärin painava sana siitä, mistä on kyse. Enää asia ei tunnu niin merkittävältä, sillä olen oppinut hyväksymään haasteet mutta myös löytänyt itsestäni uusia vahvuuksia.”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Suomikin haikaili omia siirtomaita. Miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Lukuaika: 4 minuuttia

1800-luvun lopulla suomalais-ruotsalainen tiedemies Gustaf Nordenskiöld vei pueblo-alkuperäiskansojen hauta-aarteita Yhdysvalloista Ruotsiin. Mukana oli erilaisia esineitä, kuten työkaluja ja tekstiilejä, mutta myös ihmisten jäänteitä. Lopulta kokoelma päätyi Suomen kansallismuseoon, joka vuonna 2020 palautti osan siitä Mesa Verden alkuperäiskansojen yhteisöille. He hautasivat jäänteet hautajaisseremoniassa uudelleen. Nykyistä tieteellisen tutkimuksen etiikkaa Nordenskiöldin kaivaukset eivät noudattaisi, mutta 1800-luvun lopulla ne […]

Lue lisää… from Suomikin haikaili omia siirtomaita. Miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Tervetuloa Prideen kaikki – myös te, jotka ette tunne oikeita termejä tai poliittisia teorioita

Kirjoittanut: Miia Vistilä Lukuaika: 3 minuuttia

Kesäkuussa pääkaupunkiseudulla vietetään Helsinki Prideen huipentuvaa pride-kuukautta. Pyörätuolilla liikkuva tuttuni on vuosikausia nostanut esiin, miten huonosti pride-tapahtumiin pääsee käytännössä osallistumaan, vaikka esteettömyyttä olisikin näennäisesti ajateltu. […]

Lue lisää… from Tervetuloa Prideen kaikki – myös te, jotka ette tunne oikeita termejä tai poliittisia teorioita

Venäjältä loppuvat miehet, rahat ja kärsivällisyys. Kunpa vielä loppuisi sota.

Kirjoittanut: Iida Simes Lukuaika: 6 minuuttia

Venäjä tuhoaa muutakin kuin Ukrainaa: omia kansalaisiaan ja varallisuuttaan. Tyytymättömyys kasvaa niin rikkaiden kuin köyhien joukossa. […]

Lue lisää… from Venäjältä loppuvat miehet, rahat ja kärsivällisyys. Kunpa vielä loppuisi sota.

Hyvä journalismi on aina poliittista

Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia

Voima perustettiin vuonna 1999. Muistan kuin eilisen päivän sen, kun risteilimme ydinporukalla Tallinnaan valitsemaan lehdelle nimeä. Oma ehdotukseni Suomen Leijona ei menestynyt, mutta Voima on vuosien myötä osoittautunut hyväksi valinnaksi. Sen jälkeen on paljon vettä virrannut niin median valtamerissä kuin pikkupurojen ekosysteemeissä. Tuolloin vuosituhannen vaihteessa kulttuurilehtikentällä huolta kannettiin median keskittymisestä, kaupallistumisesta ja yhteiskunnan tuen hupenemisesta. […]

Lue lisää… from Hyvä journalismi on aina poliittista

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta