Lain kova koura

Poliisi kiilasi mopoilijan rajusti tieltä. Poliisi kaasutti aktivisteja. Poliisi syyllistyi etniseen profiloimiseen. Poliisi löi raudoitettua 15-vuotiasta poikaa kasvoihin. Poliisi hylkäsi sekavan miehen Sipoonkorpeen. Kaksi henkilöä kuoli viikonloppuna poliisin tiloissa.

Saksalainen sosiologi Max Weber määritteli vuonna 1919 Tiede ja politiikka -esseessään valtion ihmisyhteisöksi, jolla on oikeutettu väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella. Tuolla alueella poliisi voi siis käyttää voimakeinoja laillisesti.

Demokraattinen yhteiskunta on riippuvainen kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta, mutta demokratia tarvitsee myös vallanpitäjiin kohdistuvaa tervettä epäilyä. Poliisin väkivalta, rikokset ja laiminlyönnit ovat kuitenkin tabu.

Quis custodies ipsos custodes?¹

Poliisin laajojen valtaoikeuksien tulisi kulkea käsi kädessä avoimen valvonnan kanssa, mutta Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Heini Litmanen on havainnut poliisin tekemisien tutkimisen hankalaksi. Hän on erityisen kiinnostunut poliisin väärinkäytöksistä ja siitä, miten niitä käsitellään ja valvotaan.

Vastamainos – toimituksellista aineistoa.

”Suomessa on saatavilla aika suppeasti tietoa poliisin väärinkäytöksistä. Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikkö kertoo kyllä, että poliisista tehdään vuosittain noin tuhat rikosilmoitusta, mutta suurin osa näistä jää esiselvitysvaiheeseen eikä mene edes esitutkintaan.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lain kova koura

On aivan normaalia polttaa planeetta karrelle

Samalla, kun Välimeren alueen metsät ovat liekehtineet ilmastokriisin vauhdittamina ja raportit kymmenistä tuhansista kuolonuhreista leviävät, suomalaiset ovat lennelleet sinivalkoisin siivin etelän lämpöön. Ilmastokriisiä kiihdyttävät kulutuspäätökset ovat normaaleja, ja koska ne ovat normaaleja, ne ovat oikein. Näin ainakin monet kertovat itselleen.

Etelään lentämisen ohessa Finnair ilmoitti käynnistävänsä uudelleen aikaisemmin ympäristösyihin vedoten lopetetut lennot Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Tampereen välillä. Samaan aikaan yhtiö korostaa ympäristövastuullisuuttaan ja mainostaa että ateriapalveluissa on vähennetty pakkausjätettä ja mustikkamehutölkkien kierrätystä. Kuluttajiin vastuullisuuspuhe vetoaa.

Kuumenevalla planeetalla on helppo havaita monien kulutusvalintojen ongelmallisuus. Samalla esiintyy kuitenkin erimielisyyttä siitä, kenen pitäisi kantaa vastuu valinnoista: Kuluttaja ei ole vastuussa valitessaan tuotteen, jonka yritys hänelle myy. Yritys ei ole vastuussa myydessään tuotteen, joka on lainmukainen. Poliitikot eivät ole vastuussa säätämistään laeista, koska he vain toteuttavat äänestäjien toiveita – ja näin vastuunkierto onkin pyörähtänyt täyden ympyrän.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessori Senja Laaksolla on selvä käsitys vastuunjaosta.

”Kaikkia pitäisi syyllistää.”

Rationaalinen, schrationaalinen

Talousjärjestelmämme lähtee liikkeelle oletuksesta, että kuluttajat tekevät punnittuja ja oikeaan tietoon perustuvia, rationaalisia kulutuspäätöksiä. Senja Laakso epäili pitkään, että oletus kuluttajien rationaalisuudesta ei voi pitää paikkaansa, jos ihmiset esimerkiksi lentävät kärventyvään etelään tai syövät lihaa, jonka tuottaminen tuhlailee luonnonvaroja.

Useat tutkimukset kuitenkin viittaavat valintojen rationaalisuuteen – mutta se, mikä nähdään rationaalisena, vaihtelee tilanteesta ja henkilöstä toiseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from On aivan normaalia polttaa planeetta karrelle

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan