Saako taidetta varastaa?

Banksy on yksi aikamme tunnetuimmista ja eniten mielipiteitä jakavista taiteilijoista. 1990-luvulla uransa aloittanut ja salanimellä esiintyvä taiteilija on tullut tunnetuksi kantaaottavista ja humoristisista teoksista, joita hän on maalannut ja rakentanut julkiseen tilaan eri puolilla maailmaa ja aina ilman lupaa. Kovin moni meistä on tuskin nähnyt monia Banksyn taideteoksia, mutta aivan kaikki ovat nähneet kuvia niistä. […]

Lue lisää… from Saako taidetta varastaa?

Jussi Pakkanen kirjoitti kirjan, jota ei voi ostaa – sen voi saada vain lahjaksi

Kun Jussi Pakkasen olkapää meni sijoiltaan, hän koodasi oman, avoimeen lähdekoodiin perustuvan taitto-ohjelman parin viikon sairaslomansa aikana. Hänen esikoisromaaninsa, scifi-kirjoja parodioiva ISO-askel ihmiskunnalle (Täysi Käsi 2023) on Pakkasen tietojen mukaan maailman – ja galaksin – ensimmäinen proosateos, joka on taitettu kirjailijan itsensä tekemällä ohjelmalla. Vuonna 2025 ilmestyneen Usvain oppi I – Punaiset kuningattaret -teoksen kohdalla poikkeuksellista on itse tehdyn taitto-ohjelman käyttämisen ohella se, ettei kirjaa voi ostaa. 

Ostamisen mahdottomuuden mahdollistaa se, että kirja on omakustanne. Pakkaselle tutulla sarjakuvakentällä omakustanteiden julkaisemiseen on kirjallisuuskenttää vahvemman perinteet.

”Lähetin kyllä käsikirjoituksen eri kustantamoihin, mutta siihen ei tartuttu. Jos prosessia olisi halunnut jatkaa, olisi käsikirjoitukseen pitänyt tehdä merkittäviä muutoksia. Eikä silloinkaan olisi ollut mitään takeita, että olisi onnistunut seuraavalla kerralla. Käsikirjoitusta olisi vaan pitänyt muuttaa sokkona ja toivoa että se siirtyy jonkun mielestä oikeaan suuntaan. Enkä oikeastaan halunnut muuttaa siitä mitään.”

Pakkanen päätti julkaista kirjan itse, jolloin hän myös pääsi keskittymään jatko-osan kirjoittamiseen. Samalla hän päätti ohittaa kirjan myymisen lukijoille ja jakaa koko painoksen ilmaiseksi. Kirjojen lahjoittaminen ei välttämättä ole edes taloudellisesti niin omituista kuin miltä äkkiseltään voisi tuntua.

”Normitöissäni ATK-konsulttina minun ajastani laskutetaan 100 euroa/tunti. Kuinka kallis tämä kirja ylipäätään on, jos laskisi kirjoittamiseen käytetyn ajan arvon sen pohjalta? Taloudellisesti minun kannattaisi vain lapioida koodia Cobol-kellarissa – jos raha siis olisi se, mikä eniten kiinnostaa.”

Kun kirjan kirjoittamista eivät ajaneet taloudelliset kannustimet, ei sen antaminen ilmaiseksi ole kuin yksi askel lisää valittuun suuntaan. ”Ja kun lahjoitan kaikki kirjat ilmaiseksi, TE-keskus ei voi luokitella minua yrittäjäksi vastoin tahtoani.”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Jussi Pakkanen kirjoitti kirjan, jota ei voi ostaa – sen voi saada vain lahjaksi

Anssi Kasitonni jauhotti vastustajansa

”Sanotaan näin, että voitto mielessä.”

Anssi Kasitonnin tavoite on selvä juuri ennen Prix de Kasitonni -kilpailun starttia Särkikankaan moottoriradalla toukokuun puolivälissä.

Kasitonni on tullut tutuksi omintakeisista lyhytelokuvista ja veistoksista, jotka usein koettelevat rajoja, joita taiteelle on tykätty asettaa. Hän kertoo siirtyneensä taiteen pariin melko suoraan mopojen ja autojen virittelyn ja korjaamisen maailmasta. Tausta näkyy myös hänen teoksissaan, joita on parhaillaan nähtävissä Serlachius-museossa.

Näyttelyissään Kasitonni on esitellyt vuosien mittaan muun muassa aaltopahvista rakentamaansa, oikean kokoista kullanväristä kopiota vuoden 1968 Plymouth Valiant -jenkkiraudasta, ja samoin oikean kokoista kiihdytysauton mallia. Prix de Kasitonni -kilpailussa hänen teoksensa ottivat aimo askeleen toiminnallisempaan suuntaan: museon antamalla muutaman satasen budjetilla hän osti kaksi auton raaskua, ja tuunasi ne kilpakuntoon.

Kasitonni esitteli kilpapeliään ennen lähtöä.

”Tässä on tuplaturbo.” Eli kaksi vappuhyrrää konepellissä.

”Ja tässä on neliveto.” Eli etuvetoisen auton eturenkaiden vanteisiin on hitsattu kiinni toiset vanteet renkaineen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Anssi Kasitonni jauhotti vastustajansa

Toukokuun levyarvioissa Unta, Captain Yaffacake & Brother Shubie sekä Osmo Tapio Räihälä

  Unta: Miasma Omakustanne 2025 Unta eli Unna Takalo tekee unenomaista elektronista musiikkia, joka erottuu elektronisen popin valtavirrasta rikkaan omaperäisellä ilmaisullaan. Artistin viime vuonna ilmestynyt levy Miasma osoittaa suuntaa uudelle suomalaiselle elektroniselle popmusiikille. Unta on maininnut esikuvakseen yhdysvaltalaisen indiepopartisti Grimesin, jonka vaikutteet ovat havaittavissa etenkin Miasman pehmeimmissä ja leijailevimmissa osioissa. Untan musiikki on kuitenkin Grimesin tuotantoa […]

Lue lisää… from Toukokuun levyarvioissa Unta, Captain Yaffacake & Brother Shubie sekä Osmo Tapio Räihälä

Anssi Kasitonni Cinematic Universe rakentuu leikin kautta

Lumiselle pellolle on askarreltu tikuista ja kartongista sotilastukikohdan pienoismalli. Pian illan hämärässä joukko tummia hahmoja ampuu tukikohtaa ilotulitteilla, ja lopulta liekit nielevät sen. Anssi Kasitonnin Le Saboteur -lyhytelokuvan (2022) kuvaukset muistuttavat lapsuuden leikkejä. Lukemattomat kesäpäivät ovat kuluneet tukikohtia hiekkalaatikoille rakennellessa. Tuntien urakkaa seuraa massiivinen hyökkäys, ja pian linnoitus on maan tasalla. Lyhytelokuva on nähtävissä yhdessä Suomen merkittävimmistä nykytaiteen museoista Kasitonnin näyttelyn auettua Serlachiuksen Pääkonttorissa. Museonjohtaja Pauli Sivonen on päässyt seuraamaan taiteilijan työskentelyä läheltä. ”Anssi onnistuu olemaan väsääjä, joka astui jonkun kynnyksen yli lapsuudesta kuvataiteilijuuteen. Nyt hän saa tehdä sitä ihan samaa mitä teki lapsenakin. Samaa, mitä me kaikki teimme lapsena,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Anssi Kasitonni Cinematic Universe rakentuu leikin kautta

Harrastuksena tappaminen

Samalla kun tappaminen on voimakas tabu, tappaminen ja sen valmistelu ovat hyvin arkista työtä elintarvike teollisuudessa. Toisaalta tappaminen voi myös olla harrastus, jota metsästäjät pitävät jopa oikein mainiona ajanvietteenä. ”Suomessa kenenkään ei ole välttämätöntä metsästää eläimiä. Metsästys on harrastus, josta etsitään itselle nautintoa”, eläinfilosofi Elisa Aaltola sanoo. ”Kun on tutkittu, mikä metsästämisessä ihmisiä koukuttaa, niin […]

Lue lisää… from Harrastuksena tappaminen

Tarina ilman tarinaa

Muun muassa Pupuankka ja Konrad Orbiter -hahmojen isänä tunnetuksi tullut Tex Hänninen jatkaa sukellustaan omituiseen. Cafe Nobody -sarjakuvissa seurataan kahden itsensä yksityisetsiväksi esittelevän ja kenties sellaiseksi itsensä kokevan henkilön seikkailua.  Ensimmäisessä Cafe Nobody -albumissa alkaneen tarinan kerrotaan pohjautuvan Hännisen ”viimeisen 10 vuoden päiväkirjamerkintöihin”. Tarina on kuitenkin niin outo, että saattaa tuntua vaikealta uskoa sen perustuvan […]

Lue lisää… from Tarina ilman tarinaa

Oy Luontokato Ab

Yhteiskunnassamme tuotanto on organisoitu pääosin yritystoiminnan avulla. Kaikki yritystoiminta riippuu tavalla tai toisella ympäristöstä, mutta tämä ei aina näy yritysten toimissa mainosten pintaa syvemmällä.  Yritystoiminta myös hävittää luontoa. Vaikka keskustelu luonnon tuhosta on ollut viime vuosina kuuluvaa, ei itse tuhoaminen ole lakannut. YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on Liiketoiminta ja luonto –raportissaan arvioinut liiketoiminnan […]

Lue lisää… from Oy Luontokato Ab

Eläköön alakulttuurit!

”Kari Nyqvist” -taiteilijanimellä kirjoitettu Alakulttuurimuistoja 1991–2012 kuvaa yhden henkilön matkan ja kohelluksen läpi erilaisten alakulttuurien vuosituhannen taitteen molemmin puolin. Tuolloin esimerkiksi graffiti- ja hiphopkulttuuri saapuivat Suomeen, ja tässä astuu kuvaan myös yläasteikäinen Nyqvist. Kuvaus alakulttuurien ympärillä tapahtuneesta on eloisaa ja ennen kaikkea päihdeorientoitunutta. Lukijalle selviää hyvinkin tarkasti, mitä on milloinkin käytetty ja kuinka paljon. Pääosin […]

Lue lisää… from Eläköön alakulttuurit!

Kolme katsetta kanaan

Broilerit ovat tuttuja ja vieraita. Monet tapaavat tämän kanalinnun lautasellaan monta kertaa viikossa, mutta muuten broilerit ovat näkymättömiä. Omanlaisia välähdyksiä broilereista ja suhteestamme heihin on kuitenkin nähty esimeriksi mainoksissa ja teatterilavalla. Kiasma-teatterissa esitetty Samuli Niittymäen käsikirjoittama ja ohjaama Krispi Fraid on absurdi esitys kanasuhteestamme ja hieman mainoksistakin. Kolmeen osaan jakautuva esitys vaikuttaa äkkiseltään epäsuhtaiselta kokonaisuudelta, […]

Lue lisää… from Kolme katsetta kanaan

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan