Kategoria: Kulttuuri

Ku Klux Klanista Oprah Winfreyn kirjakerhon tähdeksi

29.7.20267.7.2026 Kirjoittanut: Emilia Miettinen Lukuaika: 5 minuuttia

“Kaikkien maailman mahtavimpien nimissä, vedän maan tomuun viivan, paiskaan taisteluhansikkaani tyrannian jalkojen juureen ja lausun ‘rotuerottelu nyt, rotuerottelu huomenna, rotuerottelu ikuisesti!’”

Kun George Wallacesta tuli Alabaman kuvernööri tammikuussa 1963, virkaanastujaispuhe jäi historiaan erityisesti tämän vimmaisen lauseen myötä. Ikimuistoiset sanat oli kirjoittanut Asa Earl Carter, joka oli niin pahamaineinen Ku Klux Klanin paikallinen johtaja, että monet “maltillisemmat” klaanin jäsenet eivät halunneet olla hänen kanssaan tekemisissä.

Carterin tulilinjalla olivat kaikki asiaankuuluvat väestöryhmät kuten juutalaiset, afroamerikkalaiset ja kommunistit. Hänen paikallisosastonsa hyökkäsi muun muassa laulajatähti Nat King Colen kimppuun kesken konsertin, ja kastroi afroamerikkalaisen työmiehen Judge Edward Aaronin, joka jäi niukin naukin henkiin. Neljä kuudesta miehestä tuomittiin teosta vankilaan, mutta he ehtivät istua vain osan tuomiosta. Suopea kuvernööri Wallace armahti heidät.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Ku Klux Klanista Oprah Winfreyn kirjakerhon tähdeksi

Pyhän Gabrielan taru

22.7.20263.7.2026 Kirjoittanut: Emilia Miettinen Lukuaika: 5 minuuttia

Ehtymätön pyhän raivon lähde kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille feministeille ovat erilaiset palkintotilastot. Hyvä esimerkki on tietysti se suurin, kirjallisuuden Nobel-palkinto, jota on jaettu vuodesta 1901 alkaen. Pohjoismaisesta tasa-arvon turvasatamasta Ruotsista käsin työskentelevä komitea ei ole liiemmin kunnostautunut huomioimalla naisten luomaa kirjallisuutta saatikka globaalia tai muunlaistakaan moniäänisyyttä, vaikka joitain eleitä siihen suuntaan on viime aikoina tehty. Vain kuusitoista naista on tähän mennessä saanut kirjallisuuden Nobelin – 118 palkitusta 102 on miehiä.

Ruotsalaisesta Selma Lagerlöfistä tuli ensimmäinen kirjallisuuden naisnobelisti vuonna 1909. Aasiassa, kahdeksan kirjallisuuden Nobelin maanosassa, ei ole yhtään palkittua naista. Afrikassa on myös kahdeksan kirjallisuusnobelistia – joista tosin vain kolme on afrikkalaista syntyperää – mutta joukkoon on päässyt luikahtamaan yksi nainen, eteläafrikkalainen eurooppalaisten jälkeläinen Nadine Gordimer. Ensimmäinen ja tähän saakka ainoa musta naisnobelisti on yhdysvaltalainen Toni Morrison, joka palkittiin vuonna 1993.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pyhän Gabrielan taru

Hyvä, paha, oikeutettu orjuus

15.7.20263.7.2026 Kirjoittanut: Emilia Miettinen Lukuaika: 3 minuuttia

Harriet Beecher Stowen vuonna 1852 ilmestynyt Setä Tuomon tupa nousi Yhdysvalloissa nopeasti kirjalliseksi sensaatioksi. Orjuuden julmuutta kuvanneesta teoksesta tuli myös sen sortin poliittinen kiistakapula, että presidentti Lincolnin kerrotaan tokaisseen Stowelle sisällissodan puhjettua vuonna 1861: ”Tässä on siis se pikkurouva, joka aloitti tämän sodan.”

Ensimmäisenä vuonnaan teos myi yli 300 000 kappaletta Yhdysvalloissa ja yli miljoona kappaletta Britanniassa, missä orjuus oli jo lakkautettu mutta missä abolitionistinen liike jatkoi kansainvälistä kampanjaansa orjuuden kieltämisen puolesta.

SETÄ TUOMON TUPA OLI huikeine myyntilukuineen 1800-luvun toiseksi myydyin teos heti Raamatun jälkeen. Raamattu oli ollut jo vuosisatojen ajan orjuudesta käytyjen keskustelujen ytimessä, mutta päinvastaisesta syystä kuin Stowen kirja. Tarinaa Nooan kolmesta pojasta käytettiin perusteena afrikkalaisten orjuuttamiselle.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksessa epäonninen kuopus Haam menee isänsä telttaan juuri kun Nooa on nauttimassa kalsarikänniensä syventävästä vaiheesta (eli kännistä ilman kalsareita). Haam kertoo asiasta veljilleen Seemille ja Jaafetille, jotka menevät pelastamaan isänsä häpeällisestä tilanteesta. Nooa kiroaa tirkistelevän, juoruilevan Haamin lausuen ”olkoon hän veljiensä orjain orja”. Orjuuden puolestapuhujat katsoivat Haamin olevan afrikkalaisten kansojen kantaisä, ja näin mantereen väestön orjuuttamiselle saatiin jumalallinen oikeutus.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Hyvä, paha, oikeutettu orjuus

Mitä jos koettaisit olla parempi ihminen?

8.7.20268.7.2026 Kirjoittanut: Emilia Miettinen Lukuaika: 4 minuuttia

Itsensä kehittämiseen tähtäävän self help -genren bestsellereihin lukeutuu kirjoja laidasta laitaan, kuten Marie Kondon Konmari, joka opettaa pääsemään eroon kodin tavarapaljoudesta, Rhonda Byrnen Salaisuus, jonka mukaan positiivisen ajattelun voima mullistaa elämän, sekä Allen Carrin tupakoinnin lopettamisessa auttava opas Stumppaa tähän! Valtava osa self help -genren kirjoista käsittelee kuitenkin työ- ja liike-elämässä menestymisen taitoja. Näistä bisnestaitoraamatuista epäilemättä kuuluisin on amerikkalaisen Dale Carnegien vuonna 1936 julkaistu klassikkoteos Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa.

Carnegie oli alun perin esiintymistaidon opettaja, jonka kustantamo Simon & Schuster houkutteli tekemään kirjan suosituista luennoistaan. Ensimmäisenä vuonna opuksesta otettiin jopa seitsemäntoista painosta, eikä se ole sittemmin koskaan loppunut kirjakauppojen hyllyiltä. Carnegien varsin selkeitä ja käytännöllisiä ohjeita lateleva teos painottaa ihmissuhdetaitojen merkitystä bisneselämässä, mutta antaa neuvoja myös toimivan avioliiton edistämiseksi, kuten täsmällisen ”Älä nalkuta” ja varsin asiallisen ”Lue jokin hyvä kirja seksuaalisesta kanssakäymisestä avioliitossa”.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mitä jos koettaisit olla parempi ihminen?

Omituiset opettavaiset otukset

1.7.20263.7.2026 Kirjoittanut: Janne Siironen Lukuaika: 7 minuuttia

Kasarilla lastenohjelmia katsoneet muistavat hyvin Sirkuspelle Hermannin ikuisesti puolipilvisen, pysähtyneen maailman, aution sirkusleirin epäsiistin pihamaan ja pellen ahtaan asuntovaunun. Ne loivat oudon, surumielisen tunnelman, jota Hermannin räikeä, lohkeileva meikki ei kyennyt peittämään, eikä salaperäinen naurava kepakko auttanut asiaa.

Aikakauden lapsena voin myöntää: on selvää, että suuri osa pienille lapsille suunnatuista lastenohjelmista on nykyään melkein kaikin mahdollisin tavoin parempia kuin lapsille tarjottu tv-viihde viime vuosituhannella.

Esimerkkinä vaikkapa ylistetty Tuuri (Bluey), joka kertoo saman nimisestä australiankarjakoiran pennusta, hänen perheestään ja ystävistään. Televisio- ja radioviihteen Pulitzerilla eli Peabodylla palkittu sarja on onnistunut kasvamaan muutamassa vuodessa kahden miljardin arvoiseksi globaaliksi brändiksi kasvatustieteilijöiden ja muiden pedagogiikan ammattilaisten hurratessa sivusta.

Tuuria on pidetty malliesimerkkinä siitä, kuinka lapsille opetetaan tunnetaitoja viihdyttävästi. Sarjan oivallukset eivät ole vahinko. Sen luoja Joe Brumm on kertonut olleensa aina kiinnostunut lapsipsykologiasta, kiintymyssuhdeteoriasta ja vapaan leikin merkityksestä lasten kehitykseen. Hieman vastaavaa suitsutusta ovat saaneet osakseen niin ikään tunteisiin keskittyvä Taavi-tiikerin naapurissa sekä merenalaista maailmaa tutkiva Oktonautit, jota on ylistetty sekä viihdyttäväksi että kasvattavaksi opetusohjelmaksi.

Vankka pedagoginen painotus ei ole mitään uutta lastenviihteessä. Kasvatus eri muodoissaan on ollut lapsille suunnatun televisio-ohjelmiston selkäranka oikeastaan koko sen historian ajan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Omituiset opettavaiset otukset

Jussi Pakkanen kirjoitti kirjan, jota ei voi ostaa – sen voi saada vain lahjaksi

10.6.202615.6.2026 Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 5 minuuttia

Kun Jussi Pakkasen olkapää meni sijoiltaan, hän koodasi oman, avoimeen lähdekoodiin perustuvan taitto-ohjelman parin viikon sairaslomansa aikana. Hänen esikoisromaaninsa, scifi-kirjoja parodioiva ISO-askel ihmiskunnalle (Täysi Käsi 2023) on Pakkasen tietojen mukaan maailman – ja galaksin – ensimmäinen proosateos, joka on taitettu kirjailijan itsensä tekemällä ohjelmalla. Vuonna 2025 ilmestyneen Usvain oppi I – Punaiset kuningattaret -teoksen kohdalla poikkeuksellista on itse tehdyn taitto-ohjelman käyttämisen ohella se, ettei kirjaa voi ostaa.

Ostamisen mahdottomuuden mahdollistaa se, että kirja on omakustanne. Pakkaselle tutulla sarjakuvakentällä omakustanteiden julkaisemiseen on kirjallisuuskenttää vahvemman perinteet.

”Lähetin kyllä käsikirjoituksen eri kustantamoihin, mutta siihen ei tartuttu. Jos prosessia olisi halunnut jatkaa, olisi käsikirjoitukseen pitänyt tehdä merkittäviä muutoksia. Eikä silloinkaan olisi ollut mitään takeita, että olisi onnistunut seuraavalla kerralla. Käsikirjoitusta olisi vaan pitänyt muuttaa sokkona ja toivoa että se siirtyy jonkun mielestä oikeaan suuntaan. Enkä oikeastaan halunnut muuttaa siitä mitään.”

Pakkanen päätti julkaista kirjan itse, jolloin hän myös pääsi keskittymään jatko-osan kirjoittamiseen. Samalla hän päätti ohittaa kirjan myymisen lukijoille ja jakaa koko painoksen ilmaiseksi. Kirjojen lahjoittaminen ei välttämättä ole edes taloudellisesti niin omituista kuin miltä äkkiseltään voisi tuntua.

”Normitöissäni ATK-konsulttina minun ajastani laskutetaan 100 euroa/tunti. Kuinka kallis tämä kirja ylipäätään on, jos laskisi kirjoittamiseen käytetyn ajan arvon sen pohjalta? Taloudellisesti minun kannattaisi vain lapioida koodia Cobol-kellarissa – jos raha siis olisi se, mikä eniten kiinnostaa.”

Kun kirjan kirjoittamista eivät ajaneet taloudelliset kannustimet, ei sen antaminen ilmaiseksi ole kuin yksi askel lisää valittuun suuntaan. ”Ja kun lahjoitan kaikki kirjat ilmaiseksi, TE-keskus ei voi luokitella minua yrittäjäksi vastoin tahtoani.”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Jussi Pakkanen kirjoitti kirjan, jota ei voi ostaa – sen voi saada vain lahjaksi

Susanna Leinonen, millaisen koreografian tekisit aiheesta länsimaiden perikato, kapitalismin romahdus ja patriarkaatin kuolema?

10.6.202618.6.2026 Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

1. Tanssiryhmä Susanna Leinonen Company on jo 25 vuotta. Joko nuoruuden villit jortsut on takana ja nyt keskitytään jo vakiintuneempiin liikesarjoihin?

Ei missään tapauksessa! Liike on lääkettä, ehkä jopa huumetta. Mitä teknisempää ja vauhdikkaampaa, sitä kovemmat endorfiinit. Ollaan edelleen kuin villit parikymppiset: uteliaita ja nälkäisiä. Erona on vain se, että yli 20 vuoden kokemuksella ei enää tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Susanna Leinonen, millaisen koreografian tekisit aiheesta länsimaiden perikato, kapitalismin romahdus ja patriarkaatin kuolema?

Anssi Kasitonni jauhotti vastustajansa

26.5.20263.6.2026 Kirjoittanut: Jari Tamminen Kuvat: Serlachius, Sampo Linkoneva Lukuaika: 4 minuuttia

”Sanotaan näin, että voitto mielessä.”

Anssi Kasitonnin tavoite on selvä juuri ennen Prix de Kasitonni -kilpailun starttia Särkikankaan moottoriradalla toukokuun puolivälissä.

Kasitonni on tullut tutuksi omintakeisista lyhytelokuvista ja veistoksista, jotka usein koettelevat rajoja, joita taiteelle on tykätty asettaa. Hän kertoo siirtyneensä taiteen pariin melko suoraan mopojen ja autojen virittelyn ja korjaamisen maailmasta. Tausta näkyy myös hänen teoksissaan, joita on parhaillaan nähtävissä Serlachius-museossa.

Näyttelyissään Kasitonni on esitellyt vuosien mittaan muun muassa aaltopahvista rakentamaansa, oikean kokoista kullanväristä kopiota vuoden 1968 Plymouth Valiant -jenkkiraudasta, ja samoin oikean kokoista kiihdytysauton mallia. Prix de Kasitonni -kilpailussa hänen teoksensa ottivat aimo askeleen toiminnallisempaan suuntaan: museon antamalla muutaman satasen budjetilla hän osti kaksi auton raaskua, ja tuunasi ne kilpakuntoon.

Kasitonni esitteli kilpapeliään ennen lähtöä.

”Tässä on tuplaturbo.” Eli kaksi vappuhyrrää konepellissä.

”Ja tässä on neliveto.” Eli etuvetoisen auton eturenkaiden vanteisiin on hitsattu kiinni toiset vanteet renkaineen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Anssi Kasitonni jauhotti vastustajansa

”Koska ajat ovat mitä ovat, pitää tutkia juurikin pahuutta ja sen syntymistä” – Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa kerta toisensa jälkeen itsensä pimeyden äärelle

20.5.20263.6.2026 Kirjoittanut: Kaisu Tervonen Kuvat: Einari Vuorinen Lukuaika: 10 minuuttia

Kirjailijan uusimmassa teoksessa raadollinen tarina on kääritty kauniiseen kieleen. […]

Lue lisää… from ”Koska ajat ovat mitä ovat, pitää tutkia juurikin pahuutta ja sen syntymistä” – Hanna-Riikka Kuisma kirjoittaa kerta toisensa jälkeen itsensä pimeyden äärelle

Queer-lätkäromantiikka innostaa – Annukka Salama on kerännyt teokselleen huimia lukijamääriä

20.5.202627.5.2026 Kirjoittanut: Ennu Leiwo Kuvat: Tiia Mahkonen / WSOY Lukuaika: 4 minuuttia

Kysytään näin: kuka ei törmännyt alkuvuodesta Heated Rivalryyn? Urheiluromantiikan lukijoiden piirissä kulttimaineisen romaanisarjan tv-adaptaatio on tavoittanut odottamattoman laajat yleisöt. HBO:ssa ilmestynyt sarja kiinnostaa erityisesti naisia ja on kerännyt ympärilleen fanikulttuuria Suomessa.

Harvempi tietää, että homoromanttinen jääkiekkoromantiikka nousi Suomessa suosioon nuorten lukijoiden keskuudessa jo viime syksynä. Annukka Salamalta julkaistiin lokakuussa 2025 nuortenromaani Sulamispiste, joka käsittelee Heated Rivalryn tavoin jääkiekkoa – ja kahden pojan välistä rakkautta.

Vaikka kohderyhmät ovat erilaiset, kahta teosta yhdistää queer-urheiluromantiikan genren lisäksi niiden suosio omassa viitekehyksessään. Satu Ovaskaisen kuvittama Sulamispiste on ollut luetuin suomalainen nuortenkirja sen julkaisusta lähtien. Helsingin kirjamessuilla Annukka Salaman signeerausjono oli yhtä pitkä kuin Sauli Niinistön. Pisimmillään jonottaa sai melkein puolitoista tuntia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Queer-lätkäromantiikka innostaa – Annukka Salama on kerännyt teokselleen huimia lukijamääriä