Maan hajua ja taivaan väriä – Kylvö on mullantuoksuinen löyhähdys rehellistä ruokatuotantoa

Aikana, jolloin suurelle osalle suomalaisista ruoka tulee kaupan hyllyltä eikä mistään luonnon tapaisestakaan ja kun kaupunkilaisista kosketuksensa maatilan hommiin saavat vain maajussien morsiamia tuijottavat tositeeveefriikit, Kylvö on mullantuoksuinen löyhähdys rehellistä ruokatuotantoa, joka ei aiheena ole ”kunnianhimoiselle toimittajanplantulle tai kuvajournalistille ilmeinen”. Kylvö-kirjan tekijätiimi kertoo esipuheessaan, että heistä aihe on sangen vetovoimainen. ”Ruoka on ihana asia. Sen […]

Lue lisää… from Maan hajua ja taivaan väriä – Kylvö on mullantuoksuinen löyhähdys rehellistä ruokatuotantoa

Myöhäissyksyn levyarvioissa Markku Kanerva, Krallice ja Ottelia Kuriton

Progekitarismin pitkän linjan virtuoosin, Markku Kanervan esikoissoololevyn Bright White Light neljäs biisi on nimeltään For Pekka, eikä ole vaikeaa arvata, että biisi on omistettu Pekka Pohjolalle (1952–2008). Kanerva, samoin kuin tämän levyn soittokaverit, pianisti Seppo Kantonen ja rumpali Anssi Nykänen, soittivat Pekka Pohjola Groupissa vuosikausia maestron kuolemaan saakka. Tämän levyn basisti Lauri Porra sai kunnian […]

Lue lisää… from Myöhäissyksyn levyarvioissa Markku Kanerva, Krallice ja Ottelia Kuriton

Wild Horse Nine on koominen trilleri Chilen vallankaappauksen jälkimainingeista

Harvoin valkokankaalle sattuu näin huolella tehtyä elokuvaa, jonka jokainen nanosekunti on tarkkaan harkittu ja jonka käsikirjoitus pysyy niin tiukkaan kasassa, ettei lopussa jää heilumaan yhtään irtonaista lankaa. Ja joka on juoneltaan näin jännittävä, yllättävä ja koominenkin. Wild Horse Nine lähtee liikkeelle Chilen pääkaupungista Santiagosta vuonna 1973. Sosialisti Salvador Allende on juuri valittu presidentiksi demokraattisissa vaaleissa, […]

Lue lisää… from Wild Horse Nine on koominen trilleri Chilen vallankaappauksen jälkimainingeista

Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Posy Simmonds on tarkkanäköinen feministi

”Olen aina rakastanut piirtämistä”, englantilainen Posy Simmonds (s. 1945) kertoo Helsingissä. Urallaan moninkertaisesti palkittu ja kunniamerkein huomioitu Simmonds vieraili Helsingin sarjakuvafestivaaleilla syyskuussa 2026 esittelemässä suomeksi ilmestynyttä teostaan Gemma Bovery.

Työskennellessään nuorena kuvittajana The Guardian -lehdessä hän joutui kovaan oppiin. Aamulla ei tiennyt minkälainen päivästä tulisi, ja valmista piti tulla iltapäivään mennessä, kun lehti meni taittoon.

”Alalla ei ollut juurikaan naisia”, Simmonds muistelee. Siis kuvittajina. Journalisteina kyllä oli.

”Jouduin kuvittamaan kaikenlaista: artikkeleita, kolumneja, uutisia… Mitä vaan käskettiin.”

Ilmapiiri sekä Englannissa että lehdessä oli erittäin sovinnainen ja sovinistinen. Simmonds oppi ilmaisemaan mielipiteensä silloinkin, kun lehtijutun kanta oli vastakkainen.

”Eräs mies kirjoitti mielestään hauskan jutun naisista. Se oli suorastaan naisvihamielinen. Minä käänsin kuvallani hänen huumorinsa päälaelleen”, Simmonds nauraa.

Hänen lapsuutensa Britanniassa ilmestyi paljon sarjakuvalehtiä. Hän luki sekä brittiläisiä sarjakuvalehtiä että yhdysvaltalaisia supersankaritarinoita. Omatkin varhaiset piirustukset olivat fantasiastrippejä.

The Sunille, The Timesille ja Cosmopolitanille piirtänyt Simmonds siirtyi The Guardianille vuonna 1969. Siellä Simmondsista alkoi kehittyä sekä kantaaottava feministi että taitava kuvittaja.

Gemma Boveryn allkulehden teksti paljastaa, että albumi sijoittuu ”nykyaikaan”. Vaikka Saara Pääkkösen suomennos onkin sujuvaa nykykieltä ja alkulehden teksti paljastaa, että albumi sijoittuu ”nykyaikaan”, kuvituksessa eletään kännykättömässä maailmassa.

Emma ja Gemma

WSOY:n nyt kustantama Gemma Bovery on alunperin ilmestynyt vuonna 1999, kuten kirjan kaikesta faksaamisestakin voi päätellä. On se silti ihan eri ajassa kuin Gemma Boveryn innoittaja, ranskalaisen Gustave Flaubertin Rouva Bovary, joka ilmestyi alunperin vuonna 1857.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Posy Simmonds on tarkkanäköinen feministi

Nina Honkasen omakustanteena julkaisema romaani Rajat/On pureutuu riippuvuuksien maailmaan

Esilehdellä lukee “tarina miehestä, joka kertoo kaiken – myös sen mitä ei tiennyt muistavansa”. Ja Jan todella kertoo: kahdella tasolla liikkuva romaani muodostuu Janin istunnoista Rauha-terapeutin kanssa ja ruotsalaiseen dekkarityyliin minä-kertojan kursivoiduista ajatuksista. Jan on tallentanut muistiinpanonsa nimellä ”Rajat/On”. Janilla, hyvin toimeentulevalla älyköllä, on hätä. ”Tarvitsen apuasi pysyäkseni hengissä huomiseen”, hän täräyttää Rauhalle alussa. Jan […]

Lue lisää… from Nina Honkasen omakustanteena julkaisema romaani Rajat/On pureutuu riippuvuuksien maailmaan

Hetki ennen valoa kuvaa äärimmäiseen tilanteeseen joutuvia pieniä ihmisiä

Kun vallanpitäjät tekevät suuria päätöksiä, elämän ja kuoleman taistelua ei käydä neuvottelupöydissä vaan sairaaloissa. Kun resurssit loppuvat, hoitohenkilökunnan tehtävä on miettiä, keitä pystytään hoitamaan. Päähenkilöt kohtaavat ääritilanteen, vauvan sairauden. Sairaanhoitaja Inka, Laura Birn, joutuu tekemään ylitöitä. Tätä kollegat pitävät itsestään selvänä, mutta hänen halunsa uhrata aikaansa vauvan äidillekin kohtaa vastustusta. Vauvan äiti, riipaiseva Oona Airola, […]

Lue lisää… from Hetki ennen valoa kuvaa äärimmäiseen tilanteeseen joutuvia pieniä ihmisiä

”Pelasta kirja kotiisi” – Venäjä pommittaa Ukrainan kirjabisnestä

Venäjä ei pyri räjäyttämään ohjuksillaan ainoastaan ukrainalaisia ja heille elintärkeää infrastuktuuria, vaan ”tämä on sotaa identiteettiämme vastaan”, sanoi Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska New Yorkin Ukrainalaisessa museossa syyskuussa 2026.

Venäjä pommittaa Ukrainaa ja erityisesti sen pääkaupunkia Kiovaa joka päivä. Koko maassa noin 5000 katedraalia, kirkkoa, teatteria, museota ja muuta kulttuurillisista kohdetta on jo täysin tuhoutunut.

Kulttuuria tuhoavat iskut eivät ole sattumanvaraisia, ja ilmeisen tarkoituksellisesti Venäjä kohdistaa ne myös kirjabisnekseen. Pommit räjäyttävät kirjakauppoja, -toreja, -varastoja ja -painoja. Nimenomaan painotaloja tuhoamalla ei katoa vain olemassaoleva kirjallisuus, vaan niin estetään ukrainalaisia painamasta uusia.

Lokakuun 2026 alkuun mennessä tämän vuoden kirjatuotannosta on Ukrainassa tuhoutunut yli kolmannes. Kun Venäjä pommittaa ukrainalaisia kirjoja, ukrainalaiset ovat keksineet uuden sanonnan ”pelasta kirja kotiisi”. Ostamalla kirjan kaupasta lukija tekee kirjojen hävittämisestä vaikeampaa.

Vahvistunut identiteetti

Helsingissä syyskuussa 2026 vieraileva ukrainalainen kustantaja Lilija Omelianenko näyttää väsyneeltä. ”Ulkomailla näen ihmisiä arjessaan kävelemässä kadulla. Lapsia leikkimässä. Minua itkettää: Miksei meilläkin voi olla tuollaista? Miksi meidän täytyy koko ajan pelätä?” […]

Lue lisää… from ”Pelasta kirja kotiisi” – Venäjä pommittaa Ukrainan kirjabisnestä

Elokuva Afganistanin naisten äänitorvena

Naiset otetaan ensin pois työelämästä ja kohta kaikilta julkisilta paikoilta. Naiset muutetaan näkymättömiksi. Vankeus kotona vie mielenterveyden. Afganistanilainen Shakiba Adil pääsi toteuttamaan unelma-ammattiaan paettuaan Afganistanista Suomeen: Adil ohjasi tämän elokuvan Elina Hirvosen kanssa niin, että päähenkilöt kuvasivat alati hupenevien mahdollisuuksiensa mukaan arkeaan ja lukemisprojektiaan Kabulissa. Salaisen lukupiirin kirjana on ihmisoikeuksien riiston klassikko, Anne Frankin päiväkirja. […]

Lue lisää… from Elokuva Afganistanin naisten äänitorvena

Muurahai ja ikävystyttävä leijona

Monet nykyihmiset ajattelevat runouden olevan jotain vaikeaa ja turhaa. Kriitikko Vesa Rantama päätti uhmakkaasti kirjassaan Runominän vuosi (Siltala 2026) etsiä vastausta kysymykseen ”mihin runous pystyy ja miten sen voi kokea”.

Mikäs sen tärkeämpää kuin lähteä etsimään runon nykypäivää, kun sen menneisyyden tiedämme kyllä. Rantama muistuttaa, että ”menneisyyden runoilijat ovat kirjoittaneet isoja asioita maailmaan. Kokonaisia valtioita, kieliä, minuuksia, jumalia ei olisi olemassa ilman heidän työtään”.

Nykysuomessa rauhan ja itsenäisyyden aikana runoudella ei ole suurta kansallista tehtävää, jos ei ahkeraa metsäluonnosta ja sen tuhoutumisesta kirjoittamista ajatella sellaiseksi. Kun nykyrunoutta ei ymmärretä, vaikka ymmärretään, että jotain häiritsevää tuo kuitenkin sanoo, taiteilija sysätään syrjään mediasta ja juhlamenoista kuin Asterixin kylän bardi.

Nyt runoudella ei ole Rantaman mielestä ”tilaa”, ei ”Oopperataloa”.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Muurahai ja ikävystyttävä leijona

Suomalaisia suosikkeja ja australialaista rokkia

Kitaristi Matti Mikkolan vuonna 2004 perustama Suomiprogen tähtibändi esittää keikoilla sekä omia biisejään että covereita. Saimaa ei jätä hippiaikoja ja vanhaa iskelmää. Uuden levyn nimi on lupaava, koska Matka mielen ytimeen, vol. 1 vuodelta 2015 on jäänyt proge- ja jazzpiirien suosioon. Lentävää kalakukkoa ja Myrskyluodon Maijaa rakastavat kaikki. Bändi käänsi progen ja fuusion kielelle myös […]

Lue lisää… from Suomalaisia suosikkeja ja australialaista rokkia

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan