Naiset otetaan ensin pois työelämästä ja kohta kaikilta julkisilta paikoilta. Naiset muutetaan näkymättömiksi. Vankeus kotona vie mielenterveyden. Afganistanilainen Shakiba Adil pääsi toteuttamaan unelma-ammattiaan paettuaan Afganistanista Suomeen: Adil ohjasi tämän elokuvan Elina Hirvosen kanssa niin, että päähenkilöt kuvasivat alati hupenevien mahdollisuuksiensa mukaan arkeaan ja lukemisprojektiaan Kabulissa. Salaisen lukupiirin kirjana on ihmisoikeuksien riiston klassikko, Anne Frankin päiväkirja. […]
Monet nykyihmiset ajattelevat runouden olevan jotain vaikeaa ja turhaa. Kriitikko Vesa Rantama päätti uhmakkaasti kirjassaan Runominänvuosi (Siltala 2026) etsiä vastausta kysymykseen ”mihin runous pystyy ja miten sen voi kokea”.
Mikäs sen tärkeämpää kuin lähteä etsimään runon nykypäivää, kun sen menneisyyden tiedämme kyllä. Rantama muistuttaa, että ”menneisyyden runoilijat ovat kirjoittaneet isoja asioita maailmaan. Kokonaisia valtioita, kieliä, minuuksia, jumalia ei olisi olemassa ilman heidän työtään”.
Nykysuomessa rauhan ja itsenäisyyden aikana runoudella ei ole suurta kansallista tehtävää, jos ei ahkeraa metsäluonnosta ja sen tuhoutumisesta kirjoittamista ajatella sellaiseksi. Kun nykyrunoutta ei ymmärretä, vaikka ymmärretään, että jotain häiritsevää tuo kuitenkin sanoo, taiteilija sysätään syrjään mediasta ja juhlamenoista kuin Asterixin kylän bardi.
Nyt runoudella ei ole Rantaman mielestä ”tilaa”, ei ”Oopperataloa”.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kitaristi Matti Mikkolan vuonna 2004 perustama Suomiprogen tähtibändi esittää keikoilla sekä omia biisejään että covereita. Saimaa ei jätä hippiaikoja ja vanhaa iskelmää. Uuden levyn nimi on lupaava, koska Matka mielen ytimeen, vol. 1 vuodelta 2015 on jäänyt proge- ja jazzpiirien suosioon. Lentävää kalakukkoa ja Myrskyluodon Maijaa rakastavat kaikki. Bändi käänsi progen ja fuusion kielelle myös […]
Giuseppe Verdin Aida-oopperan alkusoittoa ei ehdi kaikua montaa tahtia, kun Suomen kansallisoopperan näyttämöllä tapahtuu järkyttäviä: Raunioissa leikkivän pikkutytön nukke putoaa ja tyttö jatkaa matkaa. Ei hätää, äiti hakee nuken. Samantien näyttämöllä räjähtää ja äiti kuolee. Sotilaat kantavat tytön pois. Aidan ensiesitys oli vuonna 1871 Kairossa. Egyptiläiset juhlivat Suezin kanavan valmistumista ja uutta oopperataloaan. Verdi keksi […]
Rasisminvastainen kampanjajuna puksutti pitkää matkaa vuonna 1995. Suomesta oli tullut Euroopan unionin jäsen ja Itä-Eurooppakin oli muuttumassa demokraattiseksi muurien murruttua. Energinen Päivi Nikkilä (1966–2026) reissasi tuolla junalla pitkin Suomea Rovaniemeltä Helsinkiin ja myöhemmin Tukholman kautta Kööpenhaminaan, Magdeburgiin, Luxemburgiin ja Strasbourgiin. Junassa oli paljon ihmisiä, joiden kanssa Nikkilä päätyi hengailemaan puolet elämästään sekä töissä että vapaa-ajalla. […]
Mikkelissä vuonna 1944 syntynyt Arja Saijonmaa on suomalaisen – ja kyllä, myös ruotsalaisen – musiikin kentällä niin ikoninen hahmo, että on ällistyttävää, miten tämän kaltainen elämäkertadokkari ilmestyy hänestä vasta nyt. Saijonmaan levyttämät ja monesti keikoilla esittämät 1970-luvun poliittiset laulut ovat yhtä tunnettuja kuin Agit Propin tuotanto. Hänen voimakas alttonsa on kajahtanut myös iskelmämusiikissa ja suomalaisessa […]
Venäjän talouden huono jama näkyy ja tuntuu kautta laajan maan. Yhä useammat venäläiset ymmärtävät myös, että syy huonoon taloustilanteeseen on sodassa.
[…]
Vangit muistuttavat käveleviä ruumiita. Pysyvät hädin tuskin pystyssä. Yhden tehtävänä on polttaa vankien kirjoittamia lappusia. Ne on osoitettu Isä Aurinkoiselle, Josif Stalinille.
”Rakas Isä”, duunarivanki lukee vapisten. ”Et usko, mitä täällä tapahtuu… Meitä kidutetaan…” Salaa verellään kirjoittamissaan kirjeissä vangit vetovat hyvään johtajaansa, joka ei voi tietää, että ihmiset tunnustavat mitä tahansa säilyttääkseen viimeiset ehjät luunsa tai edes toisen silmänsä kuopassaan.
Vankilakohtaus on ukrainalaisohjaaja Sergei Loznitsan elokuvassa Two Prosecutors (2025), joka esitettiin Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2026. Se sijoittuu Stalinin terrorin hurjimpaan vuoteen 1937, aikaan, josta runoilija Anna Ahmatova kirjoitti: ”silloin vain kuolleet hymyilivät”.
Propagandaan uskovat orjat pitävät yllä itseään sortavaa systeemiä, vaikka kaikki viittaa siihen, että johtaja on ilkeä psykopaatti, suunnattoman ahne opportunisti tai itsekäs vätys. Tai näitä kaikkia. […]
Kesken uuden ravintolansa kiireiden bosslady Cécilé (Juliette Armanet) kuulee isänsä saaneen sydänkohtauksen. Top Chefin on pakko lähteä Pariisista. Apukokki-poikaystävä Sofiane (Tewfik Jallab) jää pitämään huolta ravintolasta Cécilén noustessa rekan kyytiin. Isän ja vähän äidinkin ravintola sijaitsee pienten teiden risteyksessä, jonne juna ei kulje, mutta jonne lukuisat rekkakuskit löytävät. On hauskaa nähdä elokuva maaseudulta, jossa puhuttava […]
Alkuräjähdys tapahtui 13,8 miljardia vuotta sitten. Pyöreä planeetta nimeltään Maa muodostui vasta 9,2 miljardia vuotta myöhemmin. Maapallon pyöreyttä kunnioittaa erityisesti ”jalkapallo”-niminen urheilulaji. Sitäpaitsi, litteällä ”jalkalevyllä” olisi hankalaa pelata.
Kansainvälisen jalkapallojärjestön, Fifan, tunnustama ensimmäinen kansalliskamppailu käytiin Englannin ja Skotlannin välillä vuonna 1872. Siitä ei humahtanut kuin 128 vuotta, kun Voima-lehdessä 4/2000 otsikon ”Amerikan toinen löytäminen” alla uruguaylainen journalisti ja kirjailija Eduardo Galeano (1940–2015) esitti vahvaa tulkintaa 1920-luvun uruguaylaisten tunnoista.
JALKAPALLOIHME URUGUAY ”ei ollut vain virhe kartalla, ja jalkapallo oli pelastanut tämän pienen maan nimettömyyden pimennosta”, Galeano hehkutti. Kirjoitus oli ote Jukka Koskelaisen suomentamasta, klassikoksi nousseesta kirjasta Jalkapallo valossa ja varjossa (Nemo 2000).
Uruguayn jalkapallojoukkue voitti kultaa Pariisin kesäolympialaisissa vuonna 1924, kun se kukisti finaalissa Sveitsin. 1920-luvulla ei vielä järjestetty jalkapallon MM-kisoja, vaan tärkeimmät matsit pelattiin kesäolympialaisissa.
Vuoden 1928 olympialaisissa Amsterdamissa finaaliin ylsivät Argentiina ja Uruguay. Kultaa voitti taas Uruguay. […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
