Venäjän johdolle mieluisin kansalainen on orja, joka ei ajattele itse

Vangit muistuttavat käveleviä ruumiita. Pysyvät hädin tuskin pystyssä. Yhden tehtävänä on polttaa vankien kirjoittamia lappusia. Ne on osoitettu Isä Aurinkoiselle, Josif Stalinille.

”Rakas Isä”, duunarivanki lukee vapisten. ”Et usko, mitä täällä tapahtuu… Meitä kidutetaan…” Salaa verellään kirjoittamissaan kirjeissä vangit vetovat hyvään johtajaansa, joka ei voi tietää, että ihmiset tunnustavat mitä tahansa säilyttääkseen viimeiset ehjät luunsa tai edes toisen silmänsä kuopassaan. 

Vankilakohtaus on ukrainalaisohjaaja Sergei Loznitsan elokuvassa Two Prosecutors (2025), joka esitettiin Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2026. Se sijoittuu Stalinin terrorin hurjimpaan vuoteen 1937, aikaan, josta runoilija Anna Ahmatova kirjoitti: ”silloin vain kuolleet hymyilivät”. 

Propagandaan uskovat orjat pitävät yllä itseään sortavaa systeemiä, vaikka kaikki viittaa siihen, että johtaja on ilkeä psykopaatti, suunnattoman ahne opportunisti tai itsekäs vätys. Tai näitä kaikkia. […]

Lue lisää… from Venäjän johdolle mieluisin kansalainen on orja, joka ei ajattele itse

Jonain päivänä ranskalainen elokuva lähtee rekalla maalle

Kesken uuden ravintolansa kiireiden bosslady Cécilé (Juliette Armanet) kuulee isänsä saaneen sydänkohtauksen. Top Chefin on pakko lähteä Pariisista. Apukokki-poikaystävä Sofiane (Tewfik Jallab) jää pitämään huolta ravintolasta Cécilén noustessa rekan kyytiin. Isän ja vähän äidinkin ravintola sijaitsee pienten teiden risteyksessä, jonne juna ei kulje, mutta jonne lukuisat rekkakuskit löytävät. On hauskaa nähdä elokuva maaseudulta, jossa puhuttava […]

Lue lisää… from Jonain päivänä ranskalainen elokuva lähtee rekalla maalle

Pakahduttava pallo – eli kun Uruguay teki stadioneilla ihmeitä

Alkuräjähdys tapahtui 13,8 miljardia vuotta sitten. Pyöreä planeetta nimeltään Maa muodostui vasta 9,2 miljardia vuotta myöhemmin. Maapallon pyöreyttä kunnioittaa erityisesti ”jalkapallo”-niminen urheilulaji. Sitäpaitsi, litteällä ”jalkalevyllä” olisi hankalaa pelata.

Kansainvälisen jalkapallojärjestön, Fifan, tunnustama ensimmäinen kansalliskamppailu käytiin Englannin ja Skotlannin välillä vuonna 1872. Siitä ei humahtanut kuin 128 vuotta, kun Voima-lehdessä 4/2000 otsikon ”Amerikan toinen löytäminen” alla uruguaylainen journalisti ja kirjailija Eduardo Galeano (1940–2015) esitti vahvaa tulkintaa 1920-luvun uruguaylaisten tunnoista.
JALKAPALLOIHME URUGUAY ”ei ollut vain virhe kartalla, ja jalkapallo oli pelastanut tämän pienen maan nimettömyyden pimennosta”, Galeano hehkutti. Kirjoitus oli ote Jukka Koskelaisen suomentamasta, klassikoksi nousseesta kirjasta Jalkapallo valossa ja varjossa (Nemo 2000).

Uruguayn jalkapallojoukkue voitti kultaa Pariisin kesäolympialaisissa vuonna 1924, kun se kukisti finaalissa Sveitsin. 1920-luvulla ei vielä järjestetty jalkapallon MM-kisoja, vaan tärkeimmät matsit pelattiin kesäolympialaisissa.

Vuoden 1928 olympialaisissa Amsterdamissa finaaliin ylsivät Argentiina ja Uruguay. Kultaa voitti taas Uruguay. […]

Lue lisää… from Pakahduttava pallo – eli kun Uruguay teki stadioneilla ihmeitä

Venäjä on köyhyytensä kiukutteluun peittävä maa – sota Ukrainassa näyttää sen

Kremlin on yhä vaikeampaa esitellä Venäjän kansalaisille maan voitokkuutta ja vahvuutta, kun yhteiskunnan surkea tila tunkeutuu venäläisten tajuntaan monin tavoin. Kylmyys koettelee maata, jonka infrastuktuuri on jo pitkään ollut kehnolla tolalla. Rahat valuvat sotakassaan tai korruptioon, teollisuus ja markkinat sakkaavat ja miehiä tarvitaan rintamalle. 12. tammikuuta 2026 ei ollut mikään tavallinen maanantai. Kremlissä kylmä hiki […]

Lue lisää… from Venäjä on köyhyytensä kiukutteluun peittävä maa – sota Ukrainassa näyttää sen

Jevhenija Kuznjetsovan henkilöt elävät hellyttävää arkea pommien alla

Kahvilassa käyminen ei ole mikään iso juttu, ei poikkeus elämässä eikä merkki hurjasta juhlinnasta. Eikä kuuman viinin juominen joulun alla ole mitenkään poikkeuksellinen teko. Samoin kesällä monet saattavat viettää lomaa isoäidin huvilalla tai jopa Espanjan Aurinkorannikolla. Ukrainalaisen Jevhenija Kuznjetsovan (s.1987) kirjoissa kuitenkin monet pienet ja arkiset asiat nousevat järisyttävän merkityksellisiksi. Päähenkilöistä monet potevat niin huonoa […]

Lue lisää… from Jevhenija Kuznjetsovan henkilöt elävät hellyttävää arkea pommien alla

Antony Beevor kirjoittaa viettelevän vaarallisesta Rasputinista – ”Tällaista voi tapahtua vain Venäjällä”

”Hän oli ainutlaatuinen. Hän oli omanlaisensa, kuin romaanihahmo, joka eli kuin legenda, kuoli kuin legenda ja jonka muisto verhoutuu legendaan”.

Niin kuvaili Grigori Rasputinia hänen tuttavansa, kirjailija Nadežha ”Teffi” Lohvitskaja. Brittiläinen historioitsija Antony Beevor aloittaa tällä lainalla kirjansa Rasputin ja Romanovien tuho (WSOY 2026). Sen on suomentanut Jouni Avelin.

Beevor kertoo Rasputinin tarinan kautta Romanovien tsaari Nikolai II:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan valtakauden kiihkeän synkistä loppuhetkistä. 

”Hädin tuskin lukutaitoinen siperialainen maalainen”, kuten Beevor kirjassaan luonnehtii, hurmasi ja manipuloi Venäjän vallan eliittiä 1900-luvun alussa. Rasputinilla ei ollut virallista asemaa hovissa eikä edes alaisia, kamaripalvelijoita lukuunottamatta, mutta ”silti hän vaikutti tahattomasti maailman mahtavimman yksinvaltiuden romahdukseen enemmän kuin kukaan muu”.

Ilman kunnon lähteitä ”kirja olisi jäänyt aika ontoksi, pelkkien spekulaatioiden varaan”, Beevor totesi Helsingissä toukokuussa 2026. 

Teosta varten hän tutki laajasti arkistoja, kirjastoja ja lehtiartikkeleita. Kirjaan löytyi aineistoa oikeudenkäynneistä, poliisilaitoksen raporteista ja hienojen rouvien muistiinpanoista. Vaikka joidenkin henkilöiden tilannekuva on voinut olla virheellinen tai he ovat olleet hyvin taikauskoisia, Beevor pystyi silti päättelemään, mitä Rasputinin aikalaiset rehellisesti ajattelivat hovista, Venäjän politiikasta tai maan käymistä sodista. Väärätkin huhut ovat voineet vaikuttaa ratkaisevasti asioiden kulkuun. 

Beevorin teosta lukee kuin taitavasti rytmitettyä jännäriä. Kuin Venäjän autokratia seilaisi Titanicilla. […]

Lue lisää… from Antony Beevor kirjoittaa viettelevän vaarallisesta Rasputinista – ”Tällaista voi tapahtua vain Venäjällä”

Kirja-arviossa kanslianeuvos Mikko Lohikosken muistelmat

Kosmopoliitti, ulkoministeriön virkamies, kanslianeuvos ja maailmanmatkaaja, Mikko Lohikosken järkälemäinen omaelämäkerta ilmestyi keväällä 2026, jolloin hänen asiantuntemustaan on tarvittu hyvin paljon. Lohikoski on kommentoinut televisiossa erityisesti Iranin ja Yhdysvaltain välistä kriisiä. Suomessa Lähi-itää tunnetaan kohtalaisen huonosti. Tämä harmittaa Lohikoskea, joka huomautti kirjansa julkistustilaisuudessa, etteivät suomalaiset tiedotusvälineet ole parantamassa tilannetta: ”Lähi-idässä ei ole yhtäkään suomalaista kirjeenvaihtajaa!”, hän […]

Lue lisää… from Kirja-arviossa kanslianeuvos Mikko Lohikosken muistelmat

Venäjältä loppuvat miehet, rahat ja kärsivällisyys. Kunpa vielä loppuisi sota.

Venäjä tuhoaa muutakin kuin Ukrainaa: omia kansalaisiaan ja varallisuuttaan. Tyytymättömyys kasvaa niin rikkaiden kuin köyhien joukossa. […]

Lue lisää… from Venäjältä loppuvat miehet, rahat ja kärsivällisyys. Kunpa vielä loppuisi sota.

Toukokuun levyarvioissa Unta, Captain Yaffacake & Brother Shubie sekä Osmo Tapio Räihälä

  Unta: Miasma Omakustanne 2025 Unta eli Unna Takalo tekee unenomaista elektronista musiikkia, joka erottuu elektronisen popin valtavirrasta rikkaan omaperäisellä ilmaisullaan. Artistin viime vuonna ilmestynyt levy Miasma osoittaa suuntaa uudelle suomalaiselle elektroniselle popmusiikille. Unta on maininnut esikuvakseen yhdysvaltalaisen indiepopartisti Grimesin, jonka vaikutteet ovat havaittavissa etenkin Miasman pehmeimmissä ja leijailevimmissa osioissa. Untan musiikki on kuitenkin Grimesin tuotantoa […]

Lue lisää… from Toukokuun levyarvioissa Unta, Captain Yaffacake & Brother Shubie sekä Osmo Tapio Räihälä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan