Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näytelmäkirjailija Marius Ivaškevičiusin siihen, miten sodassa ihmisyys katoaa

Maaliskuussa 2022 Venäjä hyökkäsi ankarasti Ukrainan Mariupolin kaupunkiin. Hyökkäyksen aikana venäläiset sotilaat pidättivät ja teloittivat Mariupolis-dokumentistaan (2016) tunnetun liettualaisen ohjaajan Mantas Kvedaravičiusin. Hänen puolisonsa ja työparinsa, ukrainalainen Anna Bilobrova (tunnetaan myös etunimellä Hanna), etsi ruumiin ja palasi sen kanssa Liettuaan.

Heidän yhdessä kuvaamastaan aineistosta leikattiin Mariupolis 2 -elokuva, joka sai ensi-iltansa Cannesissa vielä saman vuoden toukokuussa.

Bilobrovan kokemuksista kertoo liettualaisen Marius Ivaškevičiusin näytelmä Jumalten aamukoitto. Sitä esitetään paraikaa Anna Veijalaisen ohjaamana Koko-teatterissa.

”Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan ei tullut yllätyksenä. Silti kun se todella tapahtui, tunsin pitkään olevani täysin lamaantunut ja ettei kirjoittamisessakaan ole enää järkeä”, huokaa Suomen ensi-illassa vieraillut kirjailija.

Näytelmä sai alkunsa, kun kirjailija oli menossa vilnalaisen teatteriryhmän kanssa Avignonin teatterifestivaaleille ja häntä pyydettiin lisäämään vanhaan näytelmäänsä jotain ajankohtaisesta hyökkäyksestä.

”Kerroin, ettei se ole minun sotani, olen liettualainen enkä ukrainalainen, eikä minulla ole oikein motivaatiota kertoa ranskalaisille tästä sodasta. Mutta sitten tutustuin Vilnassa Kiovasta tulleisiin näyttelijäpakolaisiin. Heillä oli halua kertoa omia sotaan liittyviä tarinoitaan, joita ryhdyimme työstämään.”

Tämän keskelle tuli uutinen Mantas Kvedaravičiusin kuolemasta.

”En voi sanoa, että olimme ystäviä, mutta tunsimme toisemme elokuvapiireistä. Silti sota tuntuu paljon läheisemmältä, kun siellä kuolee joku, jonka tuntee.”

Kollegoiden kautta löytyi myös yhteys Bilobrovaan, jonka siviilinäkökulmasta keskellä sodan arkea tuli luonteva runko dokumenttiteatterin tyylilajin näytelmään.

”Huomasin kuinka tärkeää hänelle oli kertoa kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat, mutta myös painottaa, kuka hänen mielestään oli konkreettisesti syyllinen murhaan. Siksi esityksen alatosikossa puhutaan erään sotarikoksen tutkinnasta.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näytelmäkirjailija Marius Ivaškevičiusin siihen, miten sodassa ihmisyys katoaa

”Pelasta kirja kotiisi” – Venäjä pommittaa Ukrainan kirjabisnestä

Venäjä ei pyri räjäyttämään ohjuksillaan ainoastaan ukrainalaisia ja heille elintärkeää infrastuktuuria, vaan ”tämä on sotaa identiteettiämme vastaan”, sanoi Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska New Yorkin Ukrainalaisessa museossa syyskuussa 2026.

Venäjä pommittaa Ukrainaa ja erityisesti sen pääkaupunkia Kiovaa joka päivä. Koko maassa noin 5000 katedraalia, kirkkoa, teatteria, museota ja muuta kulttuurillisista kohdetta on jo täysin tuhoutunut.

Kulttuuria tuhoavat iskut eivät ole sattumanvaraisia, ja ilmeisen tarkoituksellisesti Venäjä kohdistaa ne myös kirjabisnekseen. Pommit räjäyttävät kirjakauppoja, -toreja, -varastoja ja -painoja. Nimenomaan painotaloja tuhoamalla ei katoa vain olemassaoleva kirjallisuus, vaan niin estetään ukrainalaisia painamasta uusia.

Lokakuun 2026 alkuun mennessä tämän vuoden kirjatuotannosta on Ukrainassa tuhoutunut yli kolmannes. Kun Venäjä pommittaa ukrainalaisia kirjoja, ukrainalaiset ovat keksineet uuden sanonnan ”pelasta kirja kotiisi”. Ostamalla kirjan kaupasta lukija tekee kirjojen hävittämisestä vaikeampaa.

Vahvistunut identiteetti

Helsingissä syyskuussa 2026 vieraileva ukrainalainen kustantaja Lilija Omelianenko näyttää väsyneeltä. ”Ulkomailla näen ihmisiä arjessaan kävelemässä kadulla. Lapsia leikkimässä. Minua itkettää: Miksei meilläkin voi olla tuollaista? Miksi meidän täytyy koko ajan pelätä?” […]

Lue lisää… from ”Pelasta kirja kotiisi” – Venäjä pommittaa Ukrainan kirjabisnestä

Valkovenäläinen syyllisyyden taakka

Diktatuurista paenneet valkovenäläiset ovat todistaneet, miten heidän maansa on vehkeillyt Venäjän sotakoneiston tukena. Polina Polleda viihtyy Pohjois-Karjalassa mutta miettii, olisiko hänen sittenkin pitänyt taistella enemmän kotimaassaan. […]

Lue lisää… from Valkovenäläinen syyllisyyden taakka

Seuransa viimeinen. Riku Savonen luotsaa maailmantilanteen kolhimaa Suomi–Venäjä-seuraa

Valtion rahahanojen sulku, paikallisosaston erottaminen ja varapuheenjohtajan nuhteleminen – maailmanpolitiikan myrskyt näkyvät Suomi–Venäjä-seurassa. Yhteyksiä venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan ei pidä katkaista, toiminnanjohtaja sanoo.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Seuransa viimeinen. Riku Savonen luotsaa maailmantilanteen kolhimaa Suomi–Venäjä-seuraa

”Fasismissa ihminen on menettänyt kykynsä vaikuttaa elämäänsä”, sanoo Volodimir Jermolenko, yksi Ukrainan kuuluisimmista filosofeista

Jermolenko pohtii Voiman haastattelussa inhimillisyyttä ja itsekunnioitusta. Ajatus ihmisen ainutlaatuisuudesta on säilyttävä eikä tuhoava voima. […]

Lue lisää… from ”Fasismissa ihminen on menettänyt kykynsä vaikuttaa elämäänsä”, sanoo Volodimir Jermolenko, yksi Ukrainan kuuluisimmista filosofeista

Vastarinnan ja tottelevaisuuden ääniä elokuvissa

Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla nähdään kaksi erilaista dokumenttia, jotka näyttävät nyky-Venäjän synkän tien.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vastarinnan ja tottelevaisuuden ääniä elokuvissa

Katkenneita välejä ja pelkoa puhua politiikasta – suomenvenäläiset jakautuvat liberaaleihin ja patriootteihin

Suomenvenäläiset ovat hyvin moninainen joukko. Kolme suomenvenäläistä valottaa yhteisönsä nykytilaa. […]

Lue lisää… from Katkenneita välejä ja pelkoa puhua politiikasta – suomenvenäläiset jakautuvat liberaaleihin ja patriootteihin

Valko-Venäjältä paennut Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitš halveksii valehtelijoita, kaunistelijoita ja lapsensa myyviä venäläisiä

Kirjailija kasvoi Neuvostoliitossa, jossa hänellä oli kolme kotimaata: Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä. Kaksi näistä maista on nyt diktatuureja, yksi sotatantereena. Nykyisessä kodissaan Berliinissä kirjailija kehuu Suomea, jossa äärioikeisto ei voittanut vaaleissa. ”Hienoa, että olette pystyneet torjumaan sitä pimeyttä, jota kaikkialta vyöryy”, hän sanoo. […]

Lue lisää… from Valko-Venäjältä paennut Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitš halveksii valehtelijoita, kaunistelijoita ja lapsensa myyviä venäläisiä

Venäjän hallintoa uhmannut musiikin tuottaja ei voi palata kotiin. Samalla hän pelkää, että sota unohtuu.

Venäläinen Bogdan Dremin tuottaa musiikkia ja toimii aktiivisesti Ukrainan puolesta. […]

Lue lisää… from Venäjän hallintoa uhmannut musiikin tuottaja ei voi palata kotiin. Samalla hän pelkää, että sota unohtuu.

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan