Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näytelmäkirjailija Marius Ivaškevičiusin siihen, miten sodassa ihmisyys katoaa

Maaliskuussa 2022 Venäjä hyökkäsi ankarasti Ukrainan Mariupolin kaupunkiin. Hyökkäyksen aikana venäläiset sotilaat pidättivät ja teloittivat Mariupolis-dokumentistaan (2016) tunnetun liettualaisen ohjaajan Mantas Kvedaravičiusin. Hänen puolisonsa ja työparinsa, ukrainalainen Anna Bilobrova (tunnetaan myös etunimellä Hanna), etsi ruumiin ja palasi sen kanssa Liettuaan.

Heidän yhdessä kuvaamastaan aineistosta leikattiin Mariupolis 2 -elokuva, joka sai ensi-iltansa Cannesissa vielä saman vuoden toukokuussa.

Bilobrovan kokemuksista kertoo liettualaisen Marius Ivaškevičiusin näytelmä Jumalten aamukoitto. Sitä esitetään paraikaa Anna Veijalaisen ohjaamana Koko-teatterissa.

”Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan ei tullut yllätyksenä. Silti kun se todella tapahtui, tunsin pitkään olevani täysin lamaantunut ja ettei kirjoittamisessakaan ole enää järkeä”, huokaa Suomen ensi-illassa vieraillut kirjailija.

Näytelmä sai alkunsa, kun kirjailija oli menossa vilnalaisen teatteriryhmän kanssa Avignonin teatterifestivaaleille ja häntä pyydettiin lisäämään vanhaan näytelmäänsä jotain ajankohtaisesta hyökkäyksestä.

”Kerroin, ettei se ole minun sotani, olen liettualainen enkä ukrainalainen, eikä minulla ole oikein motivaatiota kertoa ranskalaisille tästä sodasta. Mutta sitten tutustuin Vilnassa Kiovasta tulleisiin näyttelijäpakolaisiin. Heillä oli halua kertoa omia sotaan liittyviä tarinoitaan, joita ryhdyimme työstämään.”

Tämän keskelle tuli uutinen Mantas Kvedaravičiusin kuolemasta.

”En voi sanoa, että olimme ystäviä, mutta tunsimme toisemme elokuvapiireistä. Silti sota tuntuu paljon läheisemmältä, kun siellä kuolee joku, jonka tuntee.”

Kollegoiden kautta löytyi myös yhteys Bilobrovaan, jonka siviilinäkökulmasta keskellä sodan arkea tuli luonteva runko dokumenttiteatterin tyylilajin näytelmään.

”Huomasin kuinka tärkeää hänelle oli kertoa kaikki tapahtumaan liittyvät yksityiskohdat, mutta myös painottaa, kuka hänen mielestään oli konkreettisesti syyllinen murhaan. Siksi esityksen alatosikossa puhutaan erään sotarikoksen tutkinnasta.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti näytelmäkirjailija Marius Ivaškevičiusin siihen, miten sodassa ihmisyys katoaa

Pohjolan emäntä Louhi näytti miessankareille kaapin paikan

”Itämerensuomalaisen mytologian naishahmoilla on kolme päätehtävää: olla miehen havittelun kohde tai palkinto, kuten Aino, Marjatta tai Pohjan neito; auttaja, kuten Lemminkäisen äiti, ja kolmantena vastustaja, eli Louhi,” kertoo kirjailija ja toimittaja Tiina Piilola. Hän käsitellyt kansalliseeposta uraauurtavalla tavalla sekä kirjallisuustieteen väitöskirjassaan että tietokirjassaan Kalevalan naiset (2019).

Kalevalaa tarkastelevassa tutkimuksessa linssi on perinteisesti ollut miehinen, ja myös tutkijat ovat olleet miehiä. Näin ollen Kalevalaa koskeva akateeminen tieto on väistämättä ollut patriarkaalisesta lähtökohdasta käsin tuotettua. Myös Kalevalassa itsessään päätoimijoina ovat lähes poikkeuksetta miehet; naisten rooli on olla marginaalissa tai motivoimassa miehen toimintaa.

Pohjolan emäntä ei kuitenkaan suostu sivuroolin esittäjäksi.

Hänen hahmostaan on 1980-luvun loppupuolelta alkaen tehty mielenkiintoisia uudelleentulkintoja erityisesti folkloristiikassa ja kirjallisuudentutkimuksessa.

Akka harvahammas on vahva vastus

Louhen rooli Kalevalan sankareiden, eritoten Väinämöisen häijynä vastustajana, on selvä. Pohjolan emäntää kuvaillaan eepoksessa muun muassa nimityksellä ”Pohjan akka harvahammas”, ja hänestä piirtyy kuva noita-akkamaisena vihollisena.

Luonnonvoimia hallitsevana, väkivahvana ja sotaisana hahmona hänellä on samoja piirteitä kuin tarinan miessankareilla: hän on taistelussa tasavertainen vastustaja Kalevalan miehille. Puhutussa perimätiedossa tarinat muuttavat muotoaan, ja kansanrunoudessa monet Väinämöisen piirteet ovat siirtyneet Louheen.

Jo etymologian tasolla Louhi tai Loviatar assosioituu kiveen, maahan ja louhintaan. Hänen liitetään vahvuuden ja lujuuden teemoja sekä materiaalinen vauraus. Kutsutaanpa joissain kaakkoismurteissa salamointiakin ”louhin lyömiseksi”. Perinteisesti maskuliinisina ominaisuuksina pidetyt pysyvyys ja järkähtämättömyys yhdistyvät Louhin kykyyn hallita luonnonvoimia, jopa kosmosta.

Louhi ei halua mukautua, vaan haastaa myötäilevän naisen roolia. Hän ei määrity elämänsä miesten kautta, vaan on sitä vastoin Pohjolan itsenäinen hallitsija. Ei ole lainkaan yllättävää, että häneen on perinteisesti liitetty pahuuden aspekteja, mikä on yksi pyrkimys murentaa Louhen asemaa matriarkkana. Hänet voidaan nähdä joko ahneena ja laskelmoivana, tai sitten järkevänä ja taloudellisena. Miesurhojen tavoin hän puolustaa oikeuksiaan ja

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pohjolan emäntä Louhi näytti miessankareille kaapin paikan

Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Kun Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton joukot olivat vetäytyneet kesällä 2021 Afganistanista kaoottisissa olosuhteissa, valtaan palannut Taleban-liike pyrki antamaan itsestään uudistuneen kuvan. Maltillisen ja sovinnollisen politiikan sijaan Taleban ryhtyi kuitenkin hallitsemaan maata tutuksi tulleilla keinoilla. Se romutti maan oikeuslaitoksen, sääti ankaran sharia-lain, pani toimeen julkisia ruoskimisia, pahoinpitelyjä ja teloituksia sekä sulki naiset pois julkisesta elämästä ja vainosi heitä pidäkkeettä.

Maailma reagoi hiljaisuudella. Taleban sai kiristää hirmuvaltaansa rauhassa, kun sen väkivaltaiset teot jäivät Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin imperialistisen sotapolitiikan, palestiinalaisten kansanmurhan ja Lähi-idän levottomuuksien alle.

Afgaaninaiset eivät kuitenkaan vaienneet. He järjestivät mielenosoituksia ja lakkoja, organisoivat vastarintaa ja jatkoivat opintojaan salaa. Journalisti Shakiba Adilin ja kirjailija Elina Hirvosen ohjaama dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul (2026) avaa peittelemättömän näkymän sorron alla elävien naisten pyrkimyksiin säilyttää toimijuutensa vaikeissa olosuhteissa. […]

Lue lisää… from Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Turvallisuus ennen kaikkea

Kun ajat kovenevat, sotapuhe menee kansalaisoikeuksien edelle. Miksi meiltä puuttuu yleislakkojen mentalitetti, pohtii Saara Särmä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Turvallisuus ennen kaikkea

Me too tuli ja meni. Muutos on tapahtunut vain puheiden tasolla, sanoo saksalaisdramaturgi Maja Zade

Berliinin Schaubühne-teatterin Status quosta on tehty Lilla Teaterniin nukketeatteria hyödyntävä sovitus.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Me too tuli ja meni. Muutos on tapahtunut vain puheiden tasolla, sanoo saksalaisdramaturgi Maja Zade

Amani Al-mehsen on perinyt äidiltään määrätietoisen toivon: uskon parempaan ja palon tehdä töitä sen eteen

Naisasialiitto Unionin tiloissa Helsingin Bulevardilla on tuoli, jolle ei istuta. Se on Helmi Tengénin muistotuoli. Tengén (1875–1971) edusti järjestön ja samalla feminismin ensimmäistä aaltoa. Hän kamppaili naisten äänioikeuden puolesta.

Amani Al-mehsen istuu sohvalla siinä huoneessa, jossa muistotuoli on. Al-mehsen edustaa järjestön ja feminismin uusinta sukupolvea. Hänet valittiin Naisasialiitto Unionin puheenjohtajaksi vuoden 2025 alusta.

Paljon on ehtinyt tapahtua Tengénin ja Al-mehsenin välissä.

”On kunnia, että meillä on sellainen historia kuin on. Totta kai sinne mahtuu paljon, mutta se, että Suomessa on tehty tällaista työtä yli 130 vuotta, on pysäyttävää vain hyvällä tavalla”, Al-mehsen sanoo.

Amani Al-mehsen on Kuopiossa syntynyt ja kasvanut ihmisoikeuksien asiantuntija – ja nyt myös esikoiskirjailija. Otava julkaisi syyskuussa hänen romaaninsa Hayati, rakkaani, joka kertoo fiktion keinoin hänen äitinsä tarinan.

Kirjan päähenkilö Amal syntyy Irakissa 1962 varakkaaseen perheeseen, jossa ei kuitenkaan tyttönä nauti samoja vapauksia kuin veljensä. Hän käy koulua ja pääsee yliopistoon, mutta elämää varjostavat lähisuhdeväkivalta ja Saddam Husseinin valtaannousu. Vuonna 1995 Amal päätyy miehensä ja lastensa kanssa pakolaisena Kuopioon vietettyään ensin vuosia pakolaisleirillä.

Al-mehsen puhuu kirjassaan osin samoista teemoista kuin Unionin puheenjohtajana: naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja valtiotason sorrosta. Romaanin voi käsittää osaksi Al-mehsenin feminististä projektia.

”Feminismi on kuitenkin ollut läsnä lapsuudestani asti ilman sen nimeä tai tietoa siitä, mitä se on. Sama äidilläni.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Amani Al-mehsen on perinyt äidiltään määrätietoisen toivon: uskon parempaan ja palon tehdä töitä sen eteen

Pitikö tästäkin nyt valittaa?

Valkoihoinen, keski-ikäinen ja -luokkainen heteromies lueskeli feministisiä sarjakuvia ja mietti asioiden ymmärtämistä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pitikö tästäkin nyt valittaa?

Hyvinvointivaltio on rakennettu paljon nykyistä köyhemmässä Suomessa, joten miksei siihen enää olisi varaa, ihmettelee tutkija

Apulaisprofessori Hanna Ylöstalo toivoo politiikkaan muitakin raameja kuin valtavirtaisen taloustieteen ja muitakin näkökulmia kuin kustannusvaikutukset.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Hyvinvointivaltio on rakennettu paljon nykyistä köyhemmässä Suomessa, joten miksei siihen enää olisi varaa, ihmettelee tutkija

Demokratiaan tarvitaan femokraatteja

Jessi Jokelainen alkoi piirtää sarjakuva-albumia naisten roolista Suomen politiikassa ja päätyi itse kansanedustajaksi ennen kirjan ilmestymistä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Demokratiaan tarvitaan femokraatteja

Sytyttäjät tarjoaa maailmantuskan lääkkeeksi tekopositiivisuuden väistelyä ja parempaa dildotekniikkaa

Vinksahtanutta cheerleader-show´ta rap-paasaukseen yhdistävä Sveta Grigorjevan teos on edustava esimerkki tallinnalaisen Kanuti Gildi Saalin yhteiskunnallisesta esitystaiteesta

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sytyttäjät tarjoaa maailmantuskan lääkkeeksi tekopositiivisuuden väistelyä ja parempaa dildotekniikkaa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan