Rokotepiikkiä odotellessa voi miettiä uusia täkyjä kovia kokeneelle pääkaupungin matkailulle.
Pekka Haavisto (vihr.) on toiminut kuten ulkoministerin kuuluukin. Hän on pyrkinyt auttamaan äärimmäisessä hädässä ja kohtuuttomissa oloissa viruvia Suomen kansalaisia.
Vuoden 2017 keväällä Perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolueen perustaja Timo Soini väistyi puolueen johdosta omasta tahdostaan, eikä asettunut enää ehdolle puheenjohtajaksi. Puheenjohtajiston vaalit pidettiin puoluekokouksessa Jyväskylässä 10.
Vuorovedoin pääministeri ja presidentti kehottavat pidättäytymään turhista kohtaamisista koronaepidemian kiihtyessä. Monet kansalaiset kuitenkin jatkavat kuten ennenkin.
Maamme vaurauden perinteinen kivijalka on ottanut arvaamattomia askeleita. Kaverit vanhasta maailmasta, Suomen hallitus ja työntekijöiden Paperiliitto, ovat sysätty tylysti syrjään.
Googlen hakukone antaa lähes puoli miljoonaa osumaa suomenkieliselle haulle: ”elämme poikkeuksellisia aikoja”. Ainakin ensimmäiset viisitoista sivua ovat sitaatteja tältä vuodelta.
Suomalainen viisikko, alkuvuoden ihasteltu kuva! Kaikki kärkiministerimme upeita, osaavia naisia.
50 päivää Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Näytölläni on 30 sekuntia tehokasta vihan lietsontaa. Puolessa minuutissa ehditään vaikka mitä.
Suomen Olympiakomitean uusi puheenjohtaja valitaan marraskuussa. Silmiinpistävää on yritysjohtajien puuttuva mielenkiinto huippupestiin, mikä voi heijastella laajemminkin urheilun muuttuvaa asemaa bisnesten edistäjänä.
Teoksen yksitoista artikkelia valottavat Euroopan poliittista tilannetta.
Pulcinella on italialaisen commedia dell’arten omaa etua tavoitteleva rääväsuu.
Italian varapääministeri Matteo Salvinilla on vertaiskuva commedia dell’arten hahmogalleriassa.
Kaikki taide on poliittista, ajattelee monitaiteilija Teemu Mäki. Tanssi, musiikki ja runous ovat hänelle maailman kuvaamisessa tarkempia välineitä kuin esseet ja suora puhe.
Urheilu on aina kuulunut politiikan välineisiin – ja politiikka urheilun.
Puoluegallupeja ei kannata lukea ensisijaisesti ennusteina, vaan itseään toteuttaviksi tarkoitettuina ennusteina.
Elias Krohn pohtii, kuinka digitaalinen työelämän muutos voisi vaikuttaa positiivisesti työn tekemiseen.
Robotiikan ja tekoälyn ennustetaan muuttavan syvästi työn ja yhteiskunnan rakenteita.
Filosofi Teppo Eskelisen mukaan demokratiaan suhtaudutaan kuin perintökalleuteen, jonka naarmuuntumisesta ollaan huolissaan, mutta jota ei koskaan uskalleta ottaa kaapista.
Hallitus torjuu lasten seksuaalista hyväksikäyttöä maahanmuuttopolitiikan kautta. Epäselväksi jää, miten keino tepsii niihin seksuaalirikoksia tekeviin kantaväestön edustajiin, joita valtaosa hyväksikäyttäjistä on.
Presidentti Donald Trump on usein torjunut häneen kohdistuneen kritiikin ”noitavainona”, ja hänelle on syystäkin naureskeltu. Nyt Yhdysvalloista kuuluu kummia: Trumpiin ei kohdistu noitavaino vaan noitien vaino.
Uuden ajan sankaruus yhdistää innovaattorin, bisnesmiehen ja poliittisen johtajan roolit. Startup-kulttuurin omaksuminen on tehnyt myös lainsäädäntötyöstä koepallojen heittelyä.
Tuomas Nevanlinna väittää esseessään, että politiikka on kauttaaltaan utooppista ja että utooppinen puhe, jota toistellaan tarpeeksi alkaa käydä järkeen.
Yhteiskuntia on jo pitkään rakennettu kilpailun ideaa painottaen. Kilpailun tarkoitus on tuottaa voittajia ja häviäjiä. Nykyisellään yhteiskuntamme saavuttaa tuon tavoitteen komeasti, eli päättäjät voivat onnitella itseään hyvin tehdystä työstä.
Rakentaminen ja kiinteistöjen ilmanlaatuongelmat ovat nousseet otsikoiden vakioaiheiksi.
Toinen maailmansota muutti hakaristin symbolista merkitystä muualla maailmassa, mutta ei Suomessa. Meillä erillishakaristiä puolustetaan kuten erillissotaakin, ja Suomihan on kuuluisa nimenomaan puolustustahdostaan.
