Suomalainen viisikko, alkuvuoden ihasteltu kuva! Kaikki kärkiministerimme upeita, osaavia naisia.
Googlen hakukone antaa lähes puoli miljoonaa osumaa suomenkieliselle haulle: ”elämme poikkeuksellisia aikoja”. Ainakin ensimmäiset viisitoista sivua ovat sitaatteja tältä vuodelta.
Suomen Olympiakomitean uusi puheenjohtaja valitaan marraskuussa. Silmiinpistävää on yritysjohtajien puuttuva mielenkiinto huippupestiin, mikä voi heijastella laajemminkin urheilun muuttuvaa asemaa bisnesten edistäjänä.
Teoksen yksitoista artikkelia valottavat Euroopan poliittista tilannetta.
50 päivää Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Näytölläni on 30 sekuntia tehokasta vihan lietsontaa. Puolessa minuutissa ehditään vaikka mitä.
Kaikki taide on poliittista, ajattelee monitaiteilija Teemu Mäki. Tanssi, musiikki ja runous ovat hänelle maailman kuvaamisessa tarkempia välineitä kuin esseet ja suora puhe.
Puoluegallupeja ei kannata lukea ensisijaisesti ennusteina, vaan itseään toteuttaviksi tarkoitettuina ennusteina.
Pulcinella on italialaisen commedia dell’arten omaa etua tavoitteleva rääväsuu.
Italian varapääministeri Matteo Salvinilla on vertaiskuva commedia dell’arten hahmogalleriassa.
Elias Krohn pohtii, kuinka digitaalinen työelämän muutos voisi vaikuttaa positiivisesti työn tekemiseen.
Robotiikan ja tekoälyn ennustetaan muuttavan syvästi työn ja yhteiskunnan rakenteita.
Urheilu on aina kuulunut politiikan välineisiin – ja politiikka urheilun.
Filosofi Teppo Eskelisen mukaan demokratiaan suhtaudutaan kuin perintökalleuteen, jonka naarmuuntumisesta ollaan huolissaan, mutta jota ei koskaan uskalleta ottaa kaapista.
Hallitus torjuu lasten seksuaalista hyväksikäyttöä maahanmuuttopolitiikan kautta. Epäselväksi jää, miten keino tepsii niihin seksuaalirikoksia tekeviin kantaväestön edustajiin, joita valtaosa hyväksikäyttäjistä on.
Uuden ajan sankaruus yhdistää innovaattorin, bisnesmiehen ja poliittisen johtajan roolit. Startup-kulttuurin omaksuminen on tehnyt myös lainsäädäntötyöstä koepallojen heittelyä.
Tuomas Nevanlinna väittää esseessään, että politiikka on kauttaaltaan utooppista ja että utooppinen puhe, jota toistellaan tarpeeksi alkaa käydä järkeen.
Presidentti Donald Trump on usein torjunut häneen kohdistuneen kritiikin ”noitavainona”, ja hänelle on syystäkin naureskeltu. Nyt Yhdysvalloista kuuluu kummia: Trumpiin ei kohdistu noitavaino vaan noitien vaino.
Rakentaminen ja kiinteistöjen ilmanlaatuongelmat ovat nousseet otsikoiden vakioaiheiksi.
Toinen maailmansota muutti hakaristin symbolista merkitystä muualla maailmassa, mutta ei Suomessa. Meillä erillishakaristiä puolustetaan kuten erillissotaakin, ja Suomihan on kuuluisa nimenomaan puolustustahdostaan.
Yhteiskuntia on jo pitkään rakennettu kilpailun ideaa painottaen. Kilpailun tarkoitus on tuottaa voittajia ja häviäjiä. Nykyisellään yhteiskuntamme saavuttaa tuon tavoitteen komeasti, eli päättäjät voivat onnitella itseään hyvin tehdystä työstä.
Äärioikeiston nousua länsimaissa on ihmetelty niin pitkään ja hartaasti, että sitä voi pitää pienenä ihmeenä. Kokonaisuus herättää toimittajakunnassa jatkuvaa epävarmuutta, ja niin tekevät yksityiskohdatkin.
Muistatteko François Hollanden, Ranskan entisen presidentin, joka päätti olla asettumatta uudestaan ehdolle viime vuonna käydyissä vaaleissa? Hän julkaisi keväällä muistelmat presidenttikaudestaan.
Teemu Mäki ehdottaa neljää parannusta maamme taidepolitiikkaan. Avoimessa kirjeessään valtiolle ja taidepoliittisille tahoille Mäki esittää muun muassa että taiteilija-apuraha nostettaisiin köyhyysrajan alta pinnalle.
Maailmanmenoa on helppo kutsua järjettömäksi.
Ruotsin siirtolaislähiöt eivät ole turvallisia, mutta Afganistan ja Irak ovat. *** Kaksi miljardia ihmistä tuottaa mediajätille sisältöä ilman palkkaa, luovuttaa tietojaan yhtiön kauppatavaraksi ilman korvausta ja seuraa sen mainoksia.
