Konkaripoliitikko tietää, millaista on julkisuuden henkilöihin kohdistuva vihapuhe, mutta keskittyisi mieluummin puhumaan muista asioista.
[…]
Lue lisää… from Paksu nahka auttaa politiikassa, sanoo Anna Kontula
Toimittaja Johanna Vehkoon saama valituslupa korkeimmalta oikeudelta on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Tästä oudosta oikeusjutusta on uhannut tulla sananvapauden kannalta vaarallinen tapaus. Kuten Voimassa aiemmin kerrottiin, Vehkoo oli suljetussa Facebook-ryhmässä kutsunut natsipelleksi ja rasistiksi oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa, joka oli ollut tulossa häiriköimään hänen kirjansa esittelytilaisuutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta, koska sen mielestä natsi on niin loukkaava nimitys, ettei sitä saa käyttää, vaikka se olisi tottakin. Lokka on itse kutsunut itseään natsiksi. Rovaniemen hovioikeus piti tuomion voimassa katsoen, ettei kirjaansa esittelevä toimittaja Vehkoo ollut esiintynyt toimittajana, eikä hänen kritiikkinsä kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan, vaan pikemminkin persoonaan.
[…]
”Lain edessä ihmiset ovat yhdenvertaisia. Kunniansuoja on jokaisella”, perusteli aluesyyttäjä Kirsi Männikkö toimittaja Johanna Vehkoota vastaan ajamaansa kunnianloukkaussyytettä (HS 11.10.2020). Syyttäjän perustelut eivät ole totta. ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”, säätää perustuslaki. Rikosten uhrien osalta tämä ei toteudu. Lain mukaan kunniansuoja kuuluu kaikille. Edes järjestelmällisesti muita ihmisiä parjaavasta kaupunginvaltuutettu Junes Lokasta ei saa sanoa mitä tahansa. Siksi tapausta ”Lokan kunnia ja Vehkoon sakot” ei voi arvioida yksin sillä perusteella, että Lokan käytös muita ihmisiä kohtaan on kelvotonta. Tämäkin huomioiden Rovaniemen hovioikeuden Vehkoolle langettama tuomio, 15 päiväsakkoa Lokan kunnian loukkaamisesta, on arvostelulle altis. Kirjailija Elina Hirvonen seurasi oikeudenkäyntiä Suomen PENin edustajana.
[…]
Lue lisää… from Vihapuherikoksia tutkitaan ani harvoin ja syytteitä nostetaan mielivaltaisesti
Jopa 70 prosenttia kilpailullisten tietokone- ja konsolipelien nuorista pelaajista kertoo joutuneensa harrastuksensa parissa häirinnän ja vihapuheen kohteeksi. Asia selviää Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hankkeen selvityksessä, jossa nuoret kertoivat kokemuksiaan pelikulttuurista. Vastaajista 90 prosenttia oli havainnut vihapuhetta, ulossulkemista ja syrjintää pelatessaan. ”Pelikulttuuri ei ole muusta yhteiskunnasta, sen rakenteista, asenteista ja ennakkoluuloista irrallinen saareke. Pelaajat kohtaavat pelien parissa samoja ilmiöitä, joihin voi törmätä kadulla, koulussa tai somessa”, Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hankkeen projektisuunnittelija Riikka Lehtinen kertoo. Joitakin pelikulttuurin osia tai peliyhteisöjä kutsutaan häirinnän ja vihapuheen vuoksi toksisiksi eli myrkyllisiksi. Pelikulttuurin ikävistä puolista voi olla vaikea puhua. ”Kyselyyn vastanneet pelaajat kertoivat, että saattavat
[…]
TAMMIKUUSSA Oulun käräjäoikeudessa käsiteltiin 30-vuotiaan miehen saamaa syytettä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Syyttäjä väitti miehen tahallaan lyöneen poliisia.
Poliisit olivat pysäyttäneet Muhoksella auton, jonka ikkunat olivat pahasti jäässä. Asiasta käytiin keskustelua, mitä ilmeisimmin aika kipakkaa. Sen aikana poliisi nappasi tupakan pois miehen suusta, jolloin sätkän tulipää lensi miehen poskeen, hän säikähti, huitaisi kädellään ja osui poliisin poskeen.
[…]
EMMI NUORGAM sanoo tottuneensa ”normihuoritteluun”. Tappouhkauksista saamelainen feministibloggari aikoo vieläkin ilmoittaa poliisille. Sen vähäisemmästä ei.
Tähän päätökseen saattoi vaikuttaa se naureskeleva poliisi, joka kysyi Nuorgamilta ”ethän sä nyt oikeasti usko, että nämä ovat tulossa repimään sinulta kohdun irti”. Tällaisen uhkauksen hän oli kuitenkin saanut ja poliisille raportoinut.
Nuorgamin tapaus on yksi monista toimittaja Johanna Vehkoon ja sarjakuvataiteilija Emmi Niemisen tuoreessa kirjassa Vihan ja inhon internet. Vihapuheen kohteeksi joutuneiden ihmisten lisäksi journalistisessa sarjakuvateoksessa kuullaan tutkijoita, vihaajia ja auttajia.
Vehkoo ja Nieminen ovat tarkastelleet asiaa monelta kantilta. Ratkaisujen ei pidä lähteä siitä, että vihapuheen kokijat joutuisivat muuttamaan käytöstään. Mutta mitä tutkijat, vihaajat, auttajat ja me muut voimme tehdä?
[…]
”Kävelin Kampissa kohti kotia, kun näin, että Rajat kiinni -porukalla oli taas mielenosoitus meneillään. Siellä oli todella näkyvästi esillä muun muassa uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen banderolli, ja sitä koko talven jatkunutta turvapaikanhakijoita halventavaa puhetta tulvi kovaäänisistä”, näin kertoo eräs mielenosoituksen nähnyt maaliskuun tapahtumista. ”Sitten lavalle puhujaksi kuulutettiin perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen. Minusta tuntui uskomattomalta, että Suomessa hallituspuolueen poliitikko voi olla puhumassa sellaisessa tapahtumassa uusnatsien kanssa keskellä Helsinkiä, ja se on kaikille ihan okei. Päätin poistua paikalta ja kävellessäni pois huusin muutaman kerran ’Tynkkynen on rasisti!’ ennen kuin tämä ehti lavalle asti.” Suomen poliittista ilmapiiriä talvella 2015–2016 värittivät erinäiset rasistien mielenosoitukset. Helsingissä useimmiten
[…]
”Kannatan äärimmäistä ilmaisuvapautta, koska tiedän olevani erehtyvä olento”, Teemu Mäki kirjoitti helmikuussa.
[…]
Suomalaisia huolestuttaa nyt vihapuhe. Huoli ei ole aiheeton – vaaraton kinastelu voi leimahtaa odottamatta brutaaliksi väkivallaksi.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa