Viisikymmentä vuotta sitten Chilen pakolaiset toivat Suomeen tietoa, osaamista ja uudenlaista monikulttuurisuutta.
[…]
Lue lisää… from Chilen pakolaiset ovat rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa
Viisikymmentä vuotta sitten Chilen pakolaiset toivat Suomeen tietoa, osaamista ja uudenlaista monikulttuurisuutta.
[…]
Lue lisää… from Chilen pakolaiset ovat rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa
Maahanmuuttajat joutuvat usein turvautumaan hämäriin välittäjiin saadakseen asunnon. Viranomaiset auttavat vain rajallisesti.
[…]
Maahanmuuttoviraston eli Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela lupaa talon toiminnan muuttuvan yhtenäisemmäksi ja läpinäkyvämmäksi.
[…]
Taiteilija Juliana Hyrri kuvaa maahanmuuttajalapsen kokemuksia uudessa albumissaan Päivänkakkarameri.
[…]
Työ, perhe tai koti Suomessa eivät merkitse, että maahan saisi jäädä. Saif Aldawoodi elää ja työskentelee Suomessa melkein kuin kuka tahansa, mutta vailla varmuutta tulevaisuudesta.
[…]
VIULISTI Sanna Salmenkallio esittää asialleen omistautunutta kotoutuskouluttajaa. Hän ottaa soittimestaan yksinkertaisia säveliä ja joukko turvapaikanhakijoita soittaa mukana taitojensa mukaan. Toiset osuvat säveleen paremmin kuin toiset. Juuri niin kuin elämässä aina.
Kohtaamista ylenkatsova poliisi tekee tulkin tuella selväksi, ettei kotoutettavilla ole etuoikeutta tulla kohdelluiksi yksilöinä.
[…]
POLIISI KÄYNNISTI paljon huomiota saaneen operaation Jyväskylässä 4. syyskuuta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen afganistanilaisen perheen pakkopalautus ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan, vaan Salmenrannan vastaanottokeskuksen muut asukkaat protestoivat lapsiperheen palautusta. Tilanne päätyi siihen, että säilöönottoa tekevät poliisit saarrettiin yhteen keskuksen asunnoista ja poliisi käytti kovia otteita mielenosoittajia kohtaan. Saartotilanteen ja mielenosoittajien kaasuttamisen jälkeen perhe kuitenkin otettiin kiinni ja vietiin säilöönottokeskukseen odottamaan palautusta.
[…]
1312. ACAB. Numero- ja kirjainyhdistelmä on tuttu näky talojen seiniin ja lyhtypylväisiin tägättynä viestinä ympäri maailman. Globaali hokema ”All Cops Are Bastards”, kaikki kytät ovat paskiaisia, tunnetaan hyvin myös Suomessa.
Väittämän mukaan kaikki kytät ovat lähtökohtaisesti paskiaisia, koska organisaationa vartioivat aseellisesti hallitsevan luokan etuja, toteuttavat pakkopalautuksia, eivät tutki nettihäirintää, antavat natsien partioida Helsingin kaduilla, kirjoittelevat rasistisia juttuja Facebookiin ja kyselevät papereita rodullistetuilta.
Ja sitten ne samat poliisit etsivät muistisairaita vanhuksia, pysäyttävät ihmisiä puukottavan terroristin kolmessa minuutissa edes tappamatta tätä, hakevat uhkaavat puolisot pois lapsia hakkaamasta ja poimivat liikenteestä vaaralliset kuskit pois.
Suomen ensimmäinen poliisilaitos perustettiin Turkuun vuonna 1816. Seuraavat poliisilaitokset perustettiin Helsinkiin vuonna 1826 ja Viipuriin vuonna 1836. Aluksi poliisilaitokset vastasivat Kansallisarkiston mukaan lähinnä järjestyksenpidosta ja valvonnasta. Myöhemmin tehtävät laajenivat ja poliisilaitokset alkoivat vastata rikostutkinnasta, irtolaisten kiinniotosta, rikollisia koskevien tilastojen ylläpidosta sekä ”irtolais- ja alkoholistiasioista”.
[…]
Teksti Elina Hiironniemi ja Liisa Viitanen Kuvat Elina Hiironniemi ”Nimeni on Marincho. Olen 58-vuotias ja kotoisin Bulgariasta. Olen kiertänyt nyt viisi vuotta yhtäjaksoisesti ympäri Eurooppaa. Ajattelin, että voisin työskennellä täällä rakennusmiehenä, koska minulla on siihen koulutus. Olen kuitenkin hyvin pettynyt Eurooppaan. Tilanne Bulgariassa alkoi huonontua vuonna 1989. Tehtaat myytiin, työt loppuivat ja ihmiset joutuivat myymään omaisuutensa ja muuttamaan kaduille. Maahan ilmestyi huijareita, jotka ryöstivät ihmisiä. He teettivät ihmisillä pimeitä töitä, jättivät sitten palkan maksamatta ja hävisivät. Ihmiset pyrkivät pois maasta päästääkseen töihin ulkomaille ja maksoivat suuria summia, 300-500 euroa, henkilölle, jotka tekivät rahaa kuljettamalla ihmisiä rajan yli. Toisinaan kävi niin,
[…]
Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten järvien alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo
[…]