Voima onnittelee Puupää-hatusta Petteri Tikkasta! Suomen Sarjakuvaseura perustelee palkintoaan: ”Piirrosjälki on hyvin voimakasta, hän ei piirrä kuvia täyteen vaan suosii ilmavampia ratkaisuja.
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle.
Italialaistunut sarjakuvataiteilija manaa kuumenevan kotimaansa politiikkaa, kertoo kuinka selvisi ei-toivotusta huomiosta kaduilla ja fiilistelee muuttuvaa Suomea.
Yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja kirjailija Josh Frank kuvailee itseään unohdetun popkulttuurin arkeologiksi.
Tampere kuplii tänä viikonloppuna, kun kaupungin valtaa sarjakuvafestivaali. Ohjelma alkaa seminaarilla, jossa käsitellään aktivismia sarjakuvissa.
Ruotsalaisen sarjakuvataiteilijan Liv Strömquistin uusin albumi Einsteinin vaimo on kokoelma sarjakuvia, joissa tekijä havainnoi tuttuun kriittiseen tapaansa ympäröivän yhteiskunnan rakenteita.
Malmö ei ole enää liekeissä. Sarjakuvataiteilija Liv Strömquist sen sijaan on.
Lukuvian toinen kausi starttaa nyt! Syksyn ensimmäisen jakson aiheena on sarjakuva ja tarkemmassa syynissä iki-idolimme Liv Strömquistin feministinen tuotanto.
Sisaret 1918 (Arktinen Banaani, 2018) on valittu tämän vuoden sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Voittaja julkistettiin Tampere kuplii sarjakuvafestivaaleilla tänään perjantaina. Valinnan teki valokuvaaja Meeri Koutaniemi.
Elämme miesten maailmassa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää, muistuttavat sarjakuvataiteilijat.
Helsingin sarjakuvafestivaalien historia yltää 39 vuoden taakse. Sensuuri tai internet ei ole onnistunut pysäyttämään taidemuotoa.
Alussa oli tarina jumalista ja niitä vastaan nousevista ihmisistä. Sitten tarina kerrottiin uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tällä kertaa se kerrotaan sarjakuvin.
Arkistoista löytyneet tarinat sisällissodasta saivat uuden elämän sarjakuvataiteilijoiden käsissä.
Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! -teoksessa (Jalava 2014) sota-aikaa lähestyttiin laajan sarja- ja pilakuva-aineston kautta.
Kulkukatin Poika sai alkunsa erään pankkivirkailijan kohdalle osuneesta tavallista vittumaisemmasta päivästä
”Toimin vuonna 1986 Helsingissä vielä pankkivirkailijana.
PARIISI, Sorbonnen yliopisto 1970-luvulla. Syyrialainen nuorukainen väittelee tohtoriksi. Eräs opiskelukavereista, vaalea bretagnelaisnainen, kiinnittää syyrialaisen huomion, ja he rakastuvat. Pian he saavat pienen pojan ja muuttavat Libyaan.
Netti ei korvaa yksinäisten puurtajien kokoontumisia. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen Sarjakuvakeskus etsii uusia tiloja ja suunnittelee paluuta takaisin Helsingin kaupungin sykkeeseen.
Kolme siskosta asuu suuressa talossa keskenään. Jokaisella on oma persoonallisuutensa ja tyylinsä, ja vaikka he silloin tällöin kinastelevatkin, he pitävät yhtä.
Milla Paloniemi teki sarjakuvan vuodesta, joka mullisti kaiken. Kuva Velda Parkkinen Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi vastaa romantisoitua kuvaa taiteilijasta. Hän unohtaa ensimmäisen tapaamisen ja saapuu toiseen nukuttuaan kaverin sohvalla.
Sarjakuvataiteilijat vaativat radikaalia maltillisuutta.
Aarne Ankka ilmestyi ensi kerran jo vuonna 1983. Disneyn mielestä Aarnen ulkonäössä on liikakin piirteitä, jotka muistuttavat Aku Ankasta.
Feministinen sarjakuvatoiminta purkaa normeja ja avaa näkökulmia. Kuva Velda Parkkinen Kun pinnistää aivoja ja katsoo tottumusten läpi, kaiken näkee hieman tarkemmin.
