Itseään taiteilijana hybridiksi kutsuva Aulikki Oksanen on taistellut paremman maailman puolesta kuudella vuosikymmenellä.
Sarjakuva syntyi Kati Kovácsin viettäessä kotonaan Italiassa hiljaista taiteilijaelämää koronaepidemian riehuessa ympärillään. Netissä Kovács huomasi helsinkiläisen teatterintekijän, Minna Nurmelinin runon.
Venäläinen Julia Sadkova pitää piirtämisestä. Hän pitää myös ajatuksesta, että voisi omalta osaltaan tehdä maailmasta paremman. Siksi hän on päättänyt yhdistää piirtämisen ja maailman parantamisen.
Voima onnittelee Puupää-hatusta Petteri Tikkasta! Suomen Sarjakuvaseura perustelee palkintoaan: ”Piirrosjälki on hyvin voimakasta, hän ei piirrä kuvia täyteen vaan suosii ilmavampia ratkaisuja.
Luokkaerot näkyvät 2000-luvun Suomessa tavaroissa, tiedoissa ja arkisessa perusturvallisuudessa. Ne luovat kuiluja ihmisten välille ja ristiriitoja ihmisten sisälle.
Italialaistunut sarjakuvataiteilija manaa kuumenevan kotimaansa politiikkaa, kertoo kuinka selvisi ei-toivotusta huomiosta kaduilla ja fiilistelee muuttuvaa Suomea.
Yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja kirjailija Josh Frank kuvailee itseään unohdetun popkulttuurin arkeologiksi.
Ruotsalaisen sarjakuvataiteilijan Liv Strömquistin uusin albumi Einsteinin vaimo on kokoelma sarjakuvia, joissa tekijä havainnoi tuttuun kriittiseen tapaansa ympäröivän yhteiskunnan rakenteita.
Sisaret 1918 -albumi palkittiin Sarjakuva-Finlandialla Tampere kuplii -festivaaleilla. Voittajan valitsi valokuvataiteilija Meeri Koutaniemi.
Malmö ei ole enää liekeissä. Sarjakuvataiteilija Liv Strömquist sen sijaan on.
Lukuvian toinen kausi starttaa nyt! Syksyn ensimmäisen jakson aiheena on sarjakuva ja tarkemmassa syynissä iki-idolimme Liv Strömquistin feministinen tuotanto.
Sisaret 1918 (Arktinen Banaani, 2018) on valittu tämän vuoden sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Voittaja julkistettiin Tampere kuplii sarjakuvafestivaaleilla tänään perjantaina.
Kaisa Leka
Elämme miesten maailmassa, mutta sen ei tarvitse olla pysyvää, muistuttavat sarjakuvataiteilijat.
Helsingin sarjakuvafestivaalien historia yltää 39 vuoden taakse. Sensuuri tai internet ei ole onnistunut pysäyttämään taidemuotoa.
Alussa oli tarina jumalista ja niitä vastaan nousevista ihmisistä. Sitten tarina kerrottiin uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Tällä kertaa se kerrotaan sarjakuvin.
Arkistoista löytyneet tarinat sisällissodasta saivat uuden elämän sarjakuvataiteilijoiden käsissä.
Ville Hännisen ja Jussi Karjalaisen Sarjatulta! -teoksessa (Jalava 2014) sota-aikaa lähestyttiin laajan sarja- ja pilakuva-aineston kautta.
Kulkukatin Poika sai alkunsa erään pankkivirkailijan kohdalle osuneesta tavallista vittumaisemmasta päivästä
”Toimin vuonna 1986 Helsingissä vielä pankkivirkailijana.
Riad muistaa Ranskan sen lipun väreistä. Syyria on vaaleanpunainen. Tulevaisuuden arabi 3 (2017).
PARIISI, Sorbonnen yliopisto 1970-luvulla. Syyrialainen nuorukainen väittelee tohtoriksi.
Milla Paloniemi teki sarjakuvan vuodesta, joka mullisti kaiken. Kuva Velda Parkkinen Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi vastaa romantisoitua kuvaa taiteilijasta.
Netti ei korvaa yksinäisten puurtajien kokoontumisia. Teksti Iida Simes Kuvat Velda Parkkinen Sarjakuvakeskus etsii uusia tiloja ja suunnittelee paluuta takaisin Helsingin kaupungin sykkeeseen.
Kolme siskosta asuu suuressa talossa keskenään. Jokaisella on oma persoonallisuutensa ja tyylinsä, ja vaikka he silloin tällöin kinastelevatkin, he pitävät yhtä.
