Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Talviaurinko porottaa, ja kevyt tuuli puhaltaa Zimbabwen pääkaupunki Hararen Kambuzuman vaatimattomalla asuinalueella. Blue Agenda -säätiön aktiivit pystyttävät järjestön banderollia huoltoaseman vieressä sijaitsevalla viheralueella.

Viheralue on osa kosteikkoa, joka levittäytyi vielä vuosikymmen sitten siinä, missä Thuli Petroleum -huoltoasema nyt seisoo. Sen omistaa zimbabwelainen yritys.

”Kaislikko on kuivunut, ja siellä eläneet vesilinnut, kuten haikarat ja sorsat, ovat kadonneet”, kertoo järjestön sihteeri David Sibanda.

”Kun kuulimme, että kosteikolle aiotaan rakentaa huoltoasema ja havaitsimme maansiirtokoneet, teimme valituksen ympäristöministeriölle ja kaupungin viranomaisille. Mutta asema rakennettiin siitä huolimatta”, Sibanda sanoo.

Hetken päästä järjestön varapuheenjohtaja Tendai Shoniwa viittoo meitä lopettamaan keskustelun ja siirtymään Kambuzuman toiselle kosteikkoalueelle. Läsnäolomme on havaittu, ja ympäristöaktivistit ovat huolissaan, että poliisi saapuisi paikalle työtämme vaikeuttamaan.

”Näin käy usein, kun yritämme tuoda ilmi mitä täällä tapahtuu ja kertoa väärinkäytöksistä”, Hararen kosteikkosäätiön koordinaattori ja Blue Agenda -säätiön puheenjohtaja Miriam Dhidonza huokaa.

”Kun yritämme vastustaa kosteikoille rakentamista, meidät profiloidaan ’kehityksen jarruiksi’”, Blue Agendan Tendai Shoniwa kertoo.

Ilmastohätätila kuivattaa Afrikkaa

Kosteikkoalueella maaperä on veden peittämänä jatkuvasti tai ainakin osan vuodesta. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi suot, tulvaniityt, lammet ja jokisuistot. Zimbabwessa Hararessa levittäytyvät kosteikot kuuluvat tyyppiin nimeltä vlei, joka on matala, soinen märkä niitty. Se peittyy vedellä sadekautena ja varastoi vettä maan alle talvikauden kuivuuden aikana.

Parhaimmillaan useiden kilometrien levyinen ekosysteemi vapauttaa vettä hitaasti puroihin ja jokiin ja suodattaa pohjavettä. Tämä on tärkeää kaupungissa, jossa kunnallinen vedenjakelu toimii epävarmasti. Lisäksi kosteikko puskuroi rankkasateista aiheutuvia tulvia, jotka uhkaavat asuinalueita.

Kosteikot suojelevat kaupunkilaisia myös ilmaston kuumenemiselta: ne lieventävät miljoonakaupunkeihin muodostuvia lämpösaarekkeita, jotka hirmuhelteellä uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä.

Kaikista maailman maalla sijaitsevista ekosysteemeistä kosteikot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat tehokkaasti hiiltä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Katajainen runokansa

Metsäisessä Suomessa metsäkokemus on runouden keskeisiä aiheita. Romantiikan aikana metsä oli suomalaisille viisauden lähde, postmodernismissa katastrofin uhri ja 2020-luvulla yhtä vierasta kuin ulkoavaruus, analysoi José Luis Rico esseessään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Katajainen runokansa

Eskolta perityt puut – suomalaisen nikkaroitsijan perintö kasvaa Tansaniassa

Toimeentulon tarve on Tansanian metsäkadon suurin syy. Esa Salmisen ja Amua Rushitan reportaasi kertoo, miten suomalaisen tee-se-itse-nikkaroitsijan perinnöllä istutettiin puita Tansanian Mtwaraan. […]

Lue lisää… from Eskolta perityt puut – suomalaisen nikkaroitsijan perintö kasvaa Tansaniassa

Metsäteollisuus kietoutuu fossiilikapitalismiin – puupohjaiset ekotuotteet ovat riippuvaisia öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä, muistuttaa tuore tutkimus

kaadettu metsä

Fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden ”korvaaminen” puupohjaisilla tuotteilla on markkinointitemppu. Puinenkin kertakäyttöastia on yhä kertakäyttöastia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metsäteollisuus kietoutuu fossiilikapitalismiin – puupohjaiset ekotuotteet ovat riippuvaisia öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä, muistuttaa tuore tutkimus

Petoviha on periytyvää toiseuden pelkoa. Nuorella sukupolvella olisi mahdollisuus katkaista ketju, sanoo toimittaja-kirjailija Heidi Nummi

Nummi perehtyi petokysymykseen kirjoittaessaan Petovala-nuortenromaaniaan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Petoviha on periytyvää toiseuden pelkoa. Nuorella sukupolvella olisi mahdollisuus katkaista ketju, sanoo toimittaja-kirjailija Heidi Nummi

Pyhien puiden suojaa. Reetta Ranta kirjoitti kirjan puiden merkityksestä suomalaiselle kulttuurille

Kansanperinteet kiinnostavat nykyihmistä, jolle moderni yhteiskunta voi tarjota yltäkylläisyyttä muttei merkityksellisyyttä, kirjailija Reetta Ranta sanoo. […]

Lue lisää… from Pyhien puiden suojaa. Reetta Ranta kirjoitti kirjan puiden merkityksestä suomalaiselle kulttuurille

Muovipiha vai metsäretki? Lapsen luontoyhteydellä on suuret terveysvaikukset, ja sitä voi vaalia monin tavoin

tyttö katsoo kameraan

”Muovipihojen tekeminen pitäisi lopettaa”, sanoo tutkija. Kaavoittajien lisäksi myös vanhemmat ja opettajat voivat edistää lapsen luontosuhdetta. Lähdimme mukaan tamperelaisen luontokerhon metsäleikkeihin. 

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Muovipiha vai metsäretki? Lapsen luontoyhteydellä on suuret terveysvaikukset, ja sitä voi vaalia monin tavoin

Argentiinan pampoilta Impivaaran korpiin – villi luonto voi rappeuttaa tai kasvattaa

Metsä oli Jukolan veljesten turvapaikka. Aleksis Kiven aikalainen Domingo Faustino Sarmiento kutsui luontoa edistyksen jarruksi, José Luis Rico analysoi esseessään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Argentiinan pampoilta Impivaaran korpiin – villi luonto voi rappeuttaa tai kasvattaa

Suippumadonlakkia etsimässä – käyttäjä pitää laittomuutta absurdina

Suomen luonnossa kasvaa psykedeelisiä sieniä, joiden kerääminen on laitonta. Lähdimme mukaan sieniretkelle selvittämään, miksi suippumadonlakkeja silti kerätään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Suippumadonlakkia etsimässä – käyttäjä pitää laittomuutta absurdina

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-yoku parantaa

Metsä on lääke, joka tekee onnelliseksi ja ylläpitää terveyttä. Kotkalainen Haruna Berg käy metsäkävelyllä päivittäin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Japanilainen metsäkylpy Shinrin-yoku parantaa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan