Kirjoittanut: Mika Pekkola Kuvat: Minna Aaltonen Lukuaika: 7 minuuttia
”Nykyinen valtakulttuuri ja sen rakenteet, erityisesti talous, pohjaavat pitkälti kilpailuun, väkivallan uhkaan ja resursseista taistelemiseen”, Aino Johansson sanoo. ”Maan puolustusvoimat haluaa määritellä uusiksi turvallisuuden merkityksen.”
Johanssonin vuonna 2021 perustama Maan puolustusvoimat -kollektiivi hyödyntää esitys-, video-, tekstiili-, käsite- ja installaatiotaidetta sekä akateemista tutkimusta luonnonsuojelun tarpeisiin. Kollektiivi kutsuu ihmisiä kaikilta aloilta yhteen huolehtimaan ”maaperän monilajisesta turvallisuudesta”.
Johansson kysyy, mitä tapahtuisi, jos elollisten ei tarvitsisi jatkuvasti kokea hätää ja uhkaa sekä suojautua toisiltaan.
”Turvallisuutta luovat väkivallattomuus, huolenpito, kohtuullisuus ja reilu jako. Suuri tavoitteemme on muodostaa globaalit Maan puolustusvoimat, jotka nousevat lopulta valtakulttuuriksi. Maan puolustusvoimat on planeettamme luonnollinen puolustusjärjestelmä. Se toimii maassa, metsässä, ilmassa ja merellä. Meillä on kaikki edellytykset kääntää suuntaa ja luoda järjestelmiä, jotka perustuvat kilpailun sijaan yhteistyöhön ja kestävyyteen.”
Monilajinen ymmärrys
Maan puolustusvoimat julistaa tuovansa yhteen maan väet, joihin se ei lue ainoastaan ihmistoimijoita vaan kaikkien eri lajien edustajia.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Hanne-Mari Tarvonen Kuvat: Hanne-Mari Tarvonen Lukuaika: 6 minuuttia
Talviaurinko porottaa, ja kevyt tuuli puhaltaa Zimbabwen pääkaupunki Hararen Kambuzuman vaatimattomalla asuinalueella. Blue Agenda -säätiön aktiivit pystyttävät järjestön banderollia huoltoaseman vieressä sijaitsevalla viheralueella.
Viheralue on osa kosteikkoa, joka levittäytyi vielä vuosikymmen sitten siinä, missä Thuli Petroleum -huoltoasema nyt seisoo. Sen omistaa zimbabwelainen yritys.
”Kaislikko on kuivunut, ja siellä eläneet vesilinnut, kuten haikarat ja sorsat, ovat kadonneet”, kertoo järjestön sihteeri David Sibanda.
”Kun kuulimme, että kosteikolle aiotaan rakentaa huoltoasema ja havaitsimme maansiirtokoneet, teimme valituksen ympäristöministeriölle ja kaupungin viranomaisille. Mutta asema rakennettiin siitä huolimatta”, Sibanda sanoo.
Hetken päästä järjestön varapuheenjohtaja Tendai Shoniwa viittoo meitä lopettamaan keskustelun ja siirtymään Kambuzuman toiselle kosteikkoalueelle. Läsnäolomme on havaittu, ja ympäristöaktivistit ovat huolissaan, että poliisi saapuisi paikalle työtämme vaikeuttamaan.
”Näin käy usein, kun yritämme tuoda ilmi mitä täällä tapahtuu ja kertoa väärinkäytöksistä”, Hararen kosteikkosäätiön koordinaattori ja Blue Agenda -säätiön puheenjohtaja Miriam Dhidonza huokaa.
”Kun yritämme vastustaa kosteikoille rakentamista, meidät profiloidaan ’kehityksen jarruiksi’”, Blue Agendan Tendai Shoniwa kertoo.
Ilmastohätätila kuivattaa Afrikkaa
Kosteikkoalueella maaperä on veden peittämänä jatkuvasti tai ainakin osan vuodesta. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi suot, tulvaniityt, lammet ja jokisuistot. Zimbabwessa Hararessa levittäytyvät kosteikot kuuluvat tyyppiin nimeltä vlei, joka on matala, soinen märkä niitty. Se peittyy vedellä sadekautena ja varastoi vettä maan alle talvikauden kuivuuden aikana.
Parhaimmillaan useiden kilometrien levyinen ekosysteemi vapauttaa vettä hitaasti puroihin ja jokiin ja suodattaa pohjavettä. Tämä on tärkeää kaupungissa, jossa kunnallinen vedenjakelu toimii epävarmasti. Lisäksi kosteikko puskuroi rankkasateista aiheutuvia tulvia, jotka uhkaavat asuinalueita.
Kosteikot suojelevat kaupunkilaisia myös ilmaston kuumenemiselta: ne lieventävät miljoonakaupunkeihin muodostuvia lämpösaarekkeita, jotka hirmuhelteellä uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä.
Kaikista maailman maalla sijaitsevista ekosysteemeistä kosteikot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat tehokkaasti hiiltä.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Metsäisessä Suomessa metsäkokemus on runouden keskeisiä aiheita. Romantiikan aikana metsä oli suomalaisille viisauden lähde, postmodernismissa katastrofin uhri ja 2020-luvulla yhtä vierasta kuin ulkoavaruus, analysoi José Luis Rico esseessään.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Toimeentulon tarve on Tansanian metsäkadon suurin syy. Esa Salmisen ja Amua Rushitan reportaasi kertoo, miten suomalaisen tee-se-itse-nikkaroitsijan perinnöllä istutettiin puita Tansanian Mtwaraan. […]
Kirjoittanut: Mette Hartonen Kuvat: Elli Kaunisto Lukuaika: 7 minuuttia
Fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden ”korvaaminen” puupohjaisilla tuotteilla on markkinointitemppu. Puinenkin kertakäyttöastia on yhä kertakäyttöastia.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Venla Välikangas Kuvat: Venla Välikangas Lukuaika: 5 minuuttia
Kansanperinteet kiinnostavat nykyihmistä, jolle moderni yhteiskunta voi tarjota yltäkylläisyyttä muttei merkityksellisyyttä, kirjailija Reetta Ranta sanoo. […]
Kirjoittanut: Anssi Bwalya Kuvat: Usva Torkki Lukuaika: 6 minuuttia
”Muovipihojen tekeminen pitäisi lopettaa”, sanoo tutkija. Kaavoittajien lisäksi myös vanhemmat ja opettajat voivat edistää lapsen luontosuhdetta. Lähdimme mukaan tamperelaisen luontokerhon metsäleikkeihin.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Metsä oli Jukolan veljesten turvapaikka. Aleksis Kiven aikalainen Domingo Faustino Sarmiento kutsui luontoa edistyksen jarruksi, José Luis Rico analysoi esseessään.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Kirjoittanut: Mika Pekkola Kuvat: Emma Grönqvist Lukuaika: 7 minuuttia
Suomen luonnossa kasvaa psykedeelisiä sieniä, joiden kerääminen on laitonta. Lähdimme mukaan sieniretkelle selvittämään, miksi suippumadonlakkeja silti kerätään.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
