Bangkokista Paimioon – historia selittää, miksi globaali työvoima tulee Suomeen Kaakkois-Aasiasta

Kaakkoisaasialaisen työvoiman hyväksikäytössä kaikuu 1800-luku. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden huijaaminen Suomeen on uuskolonialismia, kirjoittaa historioitsija Mikko Toivanen esseessään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Bangkokista Paimioon – historia selittää, miksi globaali työvoima tulee Suomeen Kaakkois-Aasiasta

Ilkka Hautala on metsähuutaja, joka suree luonnontilaisten metsien katoamista

Näyttelijänä työskentelevä Hautala alkoi purkaa ahdistustaan huutamalla metsässä. Terapeuttisesta käytännöstä kasvoi performanssi, jonka avulla hän puolustaa luonnon monimuotoisuutta.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ilkka Hautala on metsähuutaja, joka suree luonnontilaisten metsien katoamista

Hoitosuositukset näkevät metsissämme sellua, me kauniita maisemia – näin kävi, kun lähdimme suojelemaan niitä

Mittelin avohakkuunormia vastaan epätoivo sydämessäni, historioitsija ja pienmetsänomistaja Otso Kortekangas kirjoittaa esseessään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Hoitosuositukset näkevät metsissämme sellua, me kauniita maisemia – näin kävi, kun lähdimme suojelemaan niitä

Teknologia ohjaa sitä, miten katsomme luontoa, osoittaa Ilkka Halso teoksillaan

Valokuvataiteilijalle luonto tuntuu toisinaan vanhalta ystävältä. Maiseman hän ottaa haltuun pilkkomalla sen tasoihin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Teknologia ohjaa sitä, miten katsomme luontoa, osoittaa Ilkka Halso teoksillaan

”Btw lehdet oli oransseja” – metsä elää nuorissa

Lapsuuden metsäretket jäävät mieleen. Metsäsuhde on tärkeä, vaikka yhä useampi nuori asuu kaupungissa, äidinkielenopettaja Katariina Knuutinen kirjoittaa esseessään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from ”Btw lehdet oli oransseja” – metsä elää nuorissa

Outimaija Hakalan taiteessa metsä valtaa museon ja osa teoksista on tehty muille eläimille kuin ihmiselle

Kuvataiteilija tekee taidetta luonnon ehdoilla. Metsän eläimetkin ovat osallistuneet teosten tekoon.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Outimaija Hakalan taiteessa metsä valtaa museon ja osa teoksista on tehty muille eläimille kuin ihmiselle

Poecile montanus: ”Mie oon siul luontokaon symbol. Viiessä vuuessa viriilist vaarantuneeks.”

Kirjailija Laura Gustafsson pohtii, mitä voimme tietää metsän asukeista.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Poecile montanus: ”Mie oon siul luontokaon symbol. Viiessä vuuessa viriilist vaarantuneeks.”

”Eik seki voi muutta asioi?”– kirjailija Heli Laaksonen puhuu ja kirjoittaa metsien puolesta

Heli Laaksonen puiden keskellä

Luonnonilmiöistä haltioituva kirjailija suree ihmisen luonnolle aiheuttamaa tuhoa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from ”Eik seki voi muutta asioi?”– kirjailija Heli Laaksonen puhuu ja kirjoittaa metsien puolesta

Kansallisteatteri ja Espoon teatteri antoivat äänen metsätalouden vastavoimille

Uruguaylaisen näyttelijä-muusikko Lucia Trentinin karisma täyttää Kansallisteatterin  entiseen puuverstaaseen rakennettua Taivassalia. Suomalaisen näyttelijäkaartin keskellä hän esittää seksityöläinen ja aktivisti Rita Mendeziä, joka manifestoi suomalaisomisteisen sellutehtaan tuottamista ympäristöongelmista ja sosiaalisista konflikteista. Niin ikään uruguyalaisen Marianella Morenan kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Metsä Furiosa viitataan UPM:n Paso de los Torosin sellutehtaaseen. Suomeen esitys on päätynyt osana Jussi Lehtosen ja Satu Herralan vetämää taide- ja tutkimushanketta, johon kuuluu myös Uruguyassa toteutettua vankilateatteria ja Metsä geopolitiikan näyttämönä -yleisötapahtuma.  ”Kansallisteatterissa ei ole juurikaan käsitelty suomalaista kolonialismia. Eikä meillä ole aiemmin ollut teosta, joka tarjoillaan katsojille samaan aikaan espanjan-  ja suomenkielisenä”, kertoo esityksessä myös näyttelevä Jussi Lehtonen. Suomessa metsäteollisuutta pidetään vaurauden perustana, mutta siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – meillä

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kansallisteatteri ja Espoon teatteri antoivat äänen metsätalouden vastavoimille

Metsäteollisuus ja rakennushankkeet uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta

Lähikuvassa sammalta, oksia, maata.

Metsien ja soiden ennallistaminen on vielä mahdollista, mutta ajavatko lyhytnäköiset talousintressit planeetan kestävän tulevaisuuden edelle?

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metsäteollisuus ja rakennushankkeet uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan