Kaakkoisaasialaisen työvoiman hyväksikäytössä kaikuu 1800-luku. Thaimaalaisten marjanpoimijoiden huijaaminen Suomeen on uuskolonialismia, kirjoittaa historioitsija Mikko Toivanen esseessään.
[…]
Marjo Levlinin näyttelyssä paljastuu, miten erilaisuuden kohtaaminen on ollut Suomessa vaikeaa ennenkin. Kuvataiteilija Marjo Levlin esittelee tulevan näyttelynsä pienoismallia. Näyttely avataan Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa toukokuussa. Maalarina aloittanut Levlin on vuodesta 2004 keskittynyt installaatioihin ja videoihin. Niitä on tarjolla nytkin. ”Huomasin tulleeni taiteen tekemisessä vaiheeseen, jossa en enää tiennyt, miten ilmaisisin ajatuksiani maalaamalla. Siksi oli pakko kehitellä muuta tilalle”, kertoo Levlin. Nyt valmistuva näyttely koostuu kolmesta itsenäisestä teoskokonaisuudesta. Ne käsittelevät pienen suomenruotsalaisen pohjanmaalaispitäjän unohdettuja tarinoita yhden suvun historian kautta. Samalla niiden aiheet koskettavat koko yhteiskuntaa ja tätä hetkeä. Ensimmäiseen päätilaan tulee pari vuotta sitten Muu Galleriassa esillä ollut kokonaisuus Länteen ja takaisin. Siinä taitelijan
[…]
Lue lisää… from Muistijälkiä suomalaisten siirtolaisten ja kallonmittaajien ajoista
Meeri Koutaniemi, Katja Kettu ja Maria Seppälä puhuvat yhden sorretun ryhmän kautta monista muistakin. Kuvat Velda Parkkinen Kirjailija-ohjaaja Katja Kettu ja toimittaja-dokumentaristi Maria Seppälä ovat tunteneet toisensa kaksivuotiaista saakka. Seppälä ja valokuvaaja Meeri Koutaniemi puolestaan tutustuivat Tampereella, jossa molemmat opiskelivat journalismia. Kaikki kolme ovat ehtivät ansioitua omilla aloillaan ennen ensimmäisen yhteisen kirjan Fintiaanien mailla julkaisua. Fintiaani on nimi, jolla he kutsuvat Suurten järvien alueen alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten jälkeläisiä. Kettu on aiemmin toimittanut faktaa ja fiktiota yhdistelevän Pimppini on valloillaan -kirjan, mutta muille tekijöille tietokirja on ensimmäinen. Vaikka fintiaaneja ei ole Suomessa eikä juuri muuallakaan tutkittu, kirjan teemat olivat osin jo
[…]
Syksyllä aiempaa suuremmalta osalta perheistä saatetaan vaatia kohtuuttomia summia Suomessa elämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevista perheistä osan on edellytetty tulevan toimeen omillaan jo pitkään. Lakihankkeesta on syntynyt eniten hälyä siksi, että hallitus haluaisi maahanmuuttopolitiikkansa hengessä myös kansalaiset elättämään kumppaneitaan. Lakiehdotus koskisi myös suomalaisia, jotka haluaisivat ei-suomalaisen puolisonsa tänne. Rakkauden hinta olisi parin tonnin pysyvät kuukausitulot. Lakiehdotukseen on jätetty harkinnanvaraa alaikäisten Suomen kansalaisten vanhempien kohdalla. Edes jossain kohtaa oikeus perheeseen näyttäisi menevän tavoitellun ulkomaalaisten ”tasa-arvoisen kohtelun” edelle. Edes hallituksessa ei olla enää varmoja linjasta. Yksittäiset kansanedustajat jokaisesta hallituspuolueesta ovat ottaneet julkisuudessa takapakkia kansalaisten elatusvelvollisuuden kohdalla. Toimeentuloedellytys halutaan ulottaa kotoutumisen nimissä myös pakolaisiin.
[…]
Mahtuvatko siirtolaiset Etelä-Afrikkaan?
[…]
Saksalainen Foreign on pysäyttävä dokumentti Afrikan & Euroopan välisen siirtolaisuuden kipeästä todellisuudesta.
[…]
Pohjois-Eurooppa käännyttää, Etelä-Eurooppa heittää kadulle. Tufan on jumissa Dublin-prosessissa.
[…]
Marina Lewycka kirjoittaa siirtotyöläisistä Englannin paskaduuneissa.
[…]
Siirtolaiset valtasivat kirkon Brysselissä.
[…]
Mytilinin kommunikea vaatii Euroopan rajoille nousseiden siirtolaiskeskusten purkamista.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa