Katusulkujen musiikkia

Kesällä 2021 tuntui, että maailma saattaisi muuttua.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli oli julkaissut hälyttävän raporttinsa ilmakehän puolentoista asteen lämpenemisestä muutamaa vuotta aiemmin. Muistan, miten edellisiä eduskuntavaaleja oli kutsuttu ilmasto- ja luontovaaleiksi. Niiden jälkeen Suomi sai keskustavasemmistolaisen hallituksen, jonka ilmastotavoite oli kunnianhimoinen.

Suuri muutos ympäristöpolitiikassa jäi kuitenkin tapahtumatta. Pettymys ei kuitenkaan kanavoitunut apatiaan vaan toimintaan.

Yhä useampi tuntemani ihminen liittyi Elokapina-nimiseen ympäristöliikkeeseen, osoitti mieltään kaduilla ja oli valmis myös kansalaistottelemattomuuteen kiinnittääkseen huomiota ilmastotoimien riittämättömyyteen. Tätä heräämistä voisin kuvata jonkinlaiseksi sukupolvikokemukseksi.

Kansalaistottelemattomuudesta Elokapina tuli tunnetuksi. Kun edellisenä syksynä poliisi oli suihkuttanut väkivallattomia mielenosoittajia pippurikaasulla Helsingin Kaisaniemessä, yhä suuremmat joukot lähtivät kaduille. Aina ties millä katuosuudella oli käynnissä spontaaneja festivaaleja.

Mielenosoituksesta tulee kuin festivaali, kun sinne kutsutaan artisteja esiintymään, sanoo Pessi Jouste, joka soittaa viulua Vimma-yhtyeessä. Jos jonkin yhtyeen keikan on sattunut näkemään Elokapinan mielenosoituksessa, on varsin todennäköistä, että kyseessä on ollut juuri rockia ja folkia yhteiskunnallisiin sanoituksiin yhdistävä Vimma.

Lopulta maailma ei muuttunut vuonna 2021, ja nyt tuo aika tuntuu kaukaiselta.

PESSI JOUSTE JA VIMMAN laulaja Eeva Rajakangas ovat saapuneet keväisenä iltana 2026 Voiman toimistolle keskustelemaan yhtyeestä, aktivismista ja siitä maailmasta, johon olemme kasvaneet ja jossa elämme.

Yhtyeellä on käynnissä tulevan neljännen albumin äänitysviikko: ensin pari päivää treenejä Helsingissä ja sitten siirtyminen Sipooseen studiolle äänittämään. Haastattelulle ja kuvauksille on ollut koko keväänä vain muutama  ajankohta, jolloin seitsenhenkinen yhtye on koolla.

Nyt sitä juuri miettii, että mitä haluaisi seuraavalla levyllä sanoa, Rajakangas sanoo. Ongelma on, että ajatukset vanhenevat nopeasti, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu. Musiikin julkaisemisen prosessit ottavat aikansa: esimerkiksi Vimman edellisessä albumissa kuuluu Rajakankaan mielestä kesän 2021 henki.

”Se aika tuntuu tosi voimakkaalta ja naiivilta ja kultaiselta”, Rajakangas sanoo.

”Ja nyt sitten, ihan vitun darkki meininki kaikkialla.” […]

Lue lisää… from Katusulkujen musiikkia

Aktivisti ja ohjaaja Saila Kivelä näyttää vaikuttamisen taakan

Saila Kivelä on dokumentoinut näkemäänsä ja kokemaansa niin aktivistina kuin dokumenttielokuvan ohjaajanakin. Vaikka rooleissa on eronsa, tavoitteet ovat samoja.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Aktivisti ja ohjaaja Saila Kivelä näyttää vaikuttamisen taakan

”Petteri tuu ikkunaan, täällä huutaa kansa”

Leipäjonon muodon ottanut mielenosoitus asettui pääministerin virka-asunnon edustalle.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from ”Petteri tuu ikkunaan, täällä huutaa kansa”

Aktivismi tukee journalismia – järjestöjen keräämä aineisto päätyy usein uutiseksi

Monet järjestöt tuottavat median käyttöön kuvia, taustaselvityksiä ja muuta materiaalia. Vaikka aktivismin ja journalismin raja on periaatteessa selvä, se saattaa toisinaan vaikuttaa hieman häilyvältä. Journalismin luotettavuus perustuu prosessiin, jossa media sitoutuu julkaistavien tietojen läpinäkyvyyteen, tiedot tarkastetaan eikä olennaisia aiheeseen liittyviä seikkoja jätetä ainakaan tietoisesti julkaisematta. Toimittajien ja toimitusten näkemykset ja kokemukset asioista vaikuttavat kuitenkin vähintään tiedostamattomasti siihen, mitä julkaistaan ja mitä jätetään julkaisematta. Silti journalistisen prosessin yleisesti hyväksytään tuottavan melko luotettavaa tietoa.  Aktivistit ja heidän edustamansa järjestöt tuottavat tietoa jossain määrin erilaisista lähtökohdista kuin journalistit ja media. Siinä, missä toimittajien lähtökohtana on pyrkimys pysyä ulkopuolisen tarkkailijan roolissa, tunnistavat aktivistit avoimesti

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Aktivismi tukee journalismia – järjestöjen keräämä aineisto päätyy usein uutiseksi

Kun Ruotsissa nostetaan turvetta, asialla on useimmiten suomalainen valtionyhtiö, joka kohtaa nyt ennennäkemätöntä vastarintaa

”Ihan tolkienmainen hyvä vastaan paha -asetelma”, toteaa Länsi-Ruotsin Grimsåsissa aktiossa kolme viikkoa viettänyt aktivisti Återställ Våtmarker -liikkeen infotilaisuudessa elokuussa. Liikkeen nimi tarkoittaa suomeksi Ennallistakaa kosteikot, ja se on yksi ruotsalaisen ympäristöliikkeen näkyvimmistä toimijoista.

Ympäristöryhmä on keväästä asti vastustanut turpeennostoa eri tavoin Tranemon kunnassa noin sata kilometriä Göteborgista itään Grimsåsin taajaman viereisellä suolla. Aktivistit ovat sulkeneet teitä ja tukkineet ojia, jotta suo ei kuivuisi. Nyt he ovat julistaneet omin päinsä alueen luonnonpuistoksi.

Toimilla pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti Suomen valtion ja kuntien omistamaan yhtiöön. […]

Lue lisää… from Kun Ruotsissa nostetaan turvetta, asialla on useimmiten suomalainen valtionyhtiö, joka kohtaa nyt ennennäkemätöntä vastarintaa

Turvallisemman tilan todellinen tarkoitus – konfliktin ulos sulkeminen vai yhteyden etsiminen?

Some sekä latistaa että kärjistää, mutta kohtaamiset tilassa mahdollistavat hankalan ja helpottavan keskustelun, pohtii Maija Alander esseessään.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Turvallisemman tilan todellinen tarkoitus – konfliktin ulos sulkeminen vai yhteyden etsiminen?

Onko näissä vitseissä munaa?

Lentoemäntä kuuluttaa: ”Onko koneessa lääkäriä?” ”Minä olen vegaani”, kajahtaa takarivistä. Vegaaniuden ytimessä on ajatus kaiken elämän kunnioittamisesta, mikä ilmenee muun muassa toimimalla siten, että ei suoraan tai välillisesti tapa, vangitse tai muutoinkaan riistä ja hyväksikäytä toisia – riippumatta siitä, mihin lajiin nämä toiset kuuluvat. Ajatus on radikaalimpi kuin äkkiseltään uskoisi, ja radikaaleilla ajatuksilla on tapana herättää vastareaktioita. Vegaanit ovatkin olleet varsinaisia vitsihuumorin runsaudenvoisarvia (Danerolles™). Ominaista vegaanivitseille on tekninen huonous: punchlineksi riittää se että no vittu vegaani (öhö-öhö). Muutamaa väsynyttä trooppia on kuitenkin jaksettu hinkata vuodesta toiseen. Vegaanit ovat itse harvemmin esiintyneet vitseissä muuna kuin nyrkkeilysäkkinä. Helsingin Kalliossa 21.10. järjestetyssä Vegan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Onko näissä vitseissä munaa?

Kyttä on yhteinen vihollinen – Cop City -hankkeen vastustaminen yhdistää kansalaisyhteiskuntaa Atlantassa

Auto verkkoaidan takana.

Kolonialistisen historian varjostamassa Weelaunen metsässä Atlantassa Yhdysvalloissa taistellaan nyt poliisin harjoituskeskuksen rakentamista vastaan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kyttä on yhteinen vihollinen – Cop City -hankkeen vastustaminen yhdistää kansalaisyhteiskuntaa Atlantassa

“Oli vaikeaa sallia itseni tuntea sitä häpeää” – Ella Marie Hætta Isaksen näyttelee elokuvassa, joka käsittelee Altajoen patohanketta

Poplaulaja ja aktivisti protestoi saamelaisten oikeuksien puolesta ja näyttelee elokuvassa, jossa kuvataan hänen vanhempiensa sukupolven aktivismia. 

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from “Oli vaikeaa sallia itseni tuntea sitä häpeää” – Ella Marie Hætta Isaksen näyttelee elokuvassa, joka käsittelee Altajoen patohanketta

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan