”Minut työnnettiin sinne ja vain menin”, muistelee helsinkiläinen koulunkäynninohjaaja päätymistään S2-opetukseen. Puuttuuko opetussuunnitelman uudistus koulujärjestelmän rakenteelliseen rasismiin?
[…]
Lue lisää… from Suomi toisena kielenä -opetus uudistuu – tavoitteena yhdenvertaisempi koulutus
2010-luvun alusta koululle asetetuille tavoitteille on pyritty luomaan niitä vastaavia puitteita. Kritiikki koulua kohtaan hakee nyt voimaa menneisyydestä, josta halutaan valikoida hyvät asiat.
[…]
Lue lisää… from Koulukeskustelussa korostuu valikoiva kaipuu menneeseen
Lapsuuden metsäretket jäävät mieleen. Metsäsuhde on tärkeä, vaikka yhä useampi nuori asuu kaupungissa, äidinkielenopettaja Katariina Knuutinen kirjoittaa esseessään.
[…]
Lue lisää… from ”Btw lehdet oli oransseja” – metsä elää nuorissa
Kriittinen pedagogiikka rohkaisee oppijoita vaikuttamaan olosuhteisiin, joissa he elävät. Muutokset koulumaailmassa kertovat suuntauksen etenemisestä, mutta teorian radikaaleimmat tavoitteet ovat edelleen toteutumatta.
[…]
Periytyykö koulutus? Kristiina Brunilan mukaan tämä on väärä kysymys. Sen sijaan pitäisi kysyä, miten kouluarki ylläpitää yhteiskunnallisia hierarkioita.
[…]
Liveroolipelit eli larpit kehittävät vuorovaikutustaitoja ja tiedon soveltamista. Kokenut roolipelaaja ja pelinjohtaja Taru Lepistö kertoo vinkkejä oppimista tukevan pelin luomiseen.
[…]
Lue lisää… from Larppaamalla oppii – jos opettajalla on silmää
Yhdysvalloista karkotettu Tuy Sobil aloitti opettamalla hiphoppia omassa olohuoneessaan. Nyt hänen johtamaansa koulua käyvät lapset, joilla ei ole mahdollisuutta mennä julkiseen kouluun.
[…]
Koulukiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja sosiaalista peliä, jossa sortamalla joitakin pidetään kaikki tottelevaisina. Syrjintää, väkivaltaa ja ulossulkemista tehdään eniten hierarkisissa vahvojen sääntöjen yhteisöissä. Kouluissa sitä vähennetään kunnoittamalla oppilaita.
[…]
Tieteiskirjailija ja äidinkielen opettaja Taru Kumara-Moisio luo tulevaisuutta sekä kirjoissaan että opettamalla lukiossa. Lukiolaiset oppivat liveroolipeleissä neuvottelemaan ja arvostamaan toisiaan.
[…]
Lue lisää… from Opettaja ja oppilaat ratkovat yhteisiä ongelmia larppaamalla
[alkutiedot] Pohdinnat oppikirjojen tarjoamasta maailmankuvasta nousevat keskusteluun tasaisin väliajoin. Vaikka opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa yhteiskunnallinen muutos pyritään ottamaan vakavasti, Tampereen yliopiston tutkijan Eeva Rinteen mukaan vauhti on liian hidas. ”Asiasta on puhuttu ja melko paljon, mutta kuinka on silti mahdollista, että vielä 2000-luvulla ollaan tässä tilanteessa”, Rinne ihmettelee. Rinteen tuore väitöskirja pureutuu sekä nuorten kokemuksiin että oppikirjojen sisältämien diskurssien rakentumiseen 2000-luvun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin kirjojen kautta. Hän tutki myös oppilaiden maailmankuvan rakentumista karttatehtävien, kirjoitelmien ja avoimien keskustelujen avulla. Vaikka tieto, ja siten myös oppikirjojen tarjoama tietoperusta, on aina jollain tapaa latautunutta, oppikirjojen pitäisi pystyä vastaamaan yhä moninaisempiin identiteetteihin niin etnisyyden,
[…]
Lue lisää… from Oppikirjat kaipaavat moninaisempaa maailmankuvaa
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa