”Minut työnnettiin sinne ja vain menin”, muistelee helsinkiläinen koulunkäynninohjaaja päätymistään S2-opetukseen. Puuttuuko opetussuunnitelman uudistus koulujärjestelmän rakenteelliseen rasismiin?
[…]
Lue lisää… from Suomi toisena kielenä -opetus uudistuu – tavoitteena yhdenvertaisempi koulutus
Vähemmistöasema lisää monin tavoin asunnottomuuden riskiä ja voi vaikeuttaa avun hakemista.
[…]
Lue lisää… from Asunnottomuus voi koskettaa jopa joka viidettä sateenkaarivähemmistöön kuuluvaa
2010-luvun alusta koululle asetetuille tavoitteille on pyritty luomaan niitä vastaavia puitteita. Kritiikki koulua kohtaan hakee nyt voimaa menneisyydestä, josta halutaan valikoida hyvät asiat.
[…]
Lue lisää… from Koulukeskustelussa korostuu valikoiva kaipuu menneeseen
Koulutus on sekä globaalisti että Suomessa merkittävien (talous)poliittisten kamppailujen keskiössä. Koulutusjärjestelmän merkittävimmät muutokset sijoittuvat Suomessa ajankohtaan, jota on luonnehdittu tuottavuutta ja tehokkuutta perään kuuluttavien taloudellistumisen, markkinoitumisen ja uusliberalismin termein. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut siirtymä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta kohti kilpailukyky-yhteiskuntaa on merkinnyt mittavia muutoksia myös koulutuksessa. Vaikka koulutusjärjestelmä on ollut hyvinvointivaltion olennainen instituutio, osallistuu se tässä ajassa se paradoksaalisesti hyvinvointivaltion purkamiseen korostamalla taloudellistumista, itsevastuullisuutta sekä inhimillistä pääomaa. Koulutus määrittyy taloutta palvelevaksi välineeksi ja samalla ymmärrys ihmisyydestä itsevastuullisuutta korostavaksi ja yksilön ominaisuuksia, kompetensseja ja kykyjä painottavaksi inhimilliseksi pääomaksi. Koulutuksessa, kuten laajemminkin yhteiskunnassa, yksilölähtöisyyttä ja itsevastuullisuutta korostavat käytännöt näyttäytyvät ratkaisuna yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, kuten työttömyyteen,
[…]
Lue lisää… from Koulutuksen taloudellistuminen purkaa hyvinvointivaltion perustuksia
Todellisuudesta vieraantunut yhteiskunnallinen eliitti paheksuu, kun opiskelijat puolustavat oikeuksiaan, kirjoittaa Emilia Miettinen.
[…]
Leikkausten kokonaisvaikutuksia pitää arvoida. Erityisesti lapsiperheet tarvitsevat tukea.
[…]
Lue lisää… from Opiskelijat tarvitsevat rahaa ja tuettuja asuntoja
Kriittinen pedagogiikka rohkaisee oppijoita vaikuttamaan olosuhteisiin, joissa he elävät. Muutokset koulumaailmassa kertovat suuntauksen etenemisestä, mutta teorian radikaaleimmat tavoitteet ovat edelleen toteutumatta.
[…]
Periytyykö koulutus? Kristiina Brunilan mukaan tämä on väärä kysymys. Sen sijaan pitäisi kysyä, miten kouluarki ylläpitää yhteiskunnallisia hierarkioita.
[…]
Tutkijan mukaan amikset tarvitsisivat arvostusta ja mahdollisuuksia.
[…]
Rehtorit kertovat, millaiset edellytykset kouluilla on saavuttaa koulutuksen tavoitteet.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa