Kirjailija Rutger Bregman uskoo, että perustulo johtaisi suurempaan vapauteen, joka puolestaan voi johtaa radikaaliin muutokseen.
Saksalaisessa maahanmuuttokeskustelussa termillä ”talouspakolainen” viitataan negatiivisesti siirtolaisiin, jotka hakevat maasta turvapaikkaa, mutta joita ei kotimaassaan uhkaa ”poliittinen” vaino.
Feministisessä taloustieteessä ei tuijoteta vain talouskasvua vaan keskitytään hyvinvointiin.
Bengt Holmström palkittiin lokakuussa taloustieteen Nobelilla. Menestyksekäs tieteellinen ura sai näin sille kuuluvan tunnustuksen. Paljon onnea!
Great Moderation on käsite, jolla on kuvattu kehittyneiden maiden taloudellista taivalta 1980-luvun puolivälistä eteenpäin. Leimallista tälle aikakaudelle on ollut suurten makrotaloudellisten heilahtelujen puuttuminen.
Taloudessamme tuotannon ja vaihdannan rinnalla rahoituksella on keskeinen rooli. Ilman rahoitusta monikaan yritys ei pystyisi toimimaan.
Talousmaantieteen professori ja yhteisötalouksien tutkija Katherine Gibson tuntee käsitteiden ja ajatusten vallan. Talouskäsitystämme purkamalla hän luo tilaa uusille ratkaisuille ihmiskunnan ongelmiin.
Suomeen ajetaan kansalaisaloitteella rahareformia. Käytännössä se onnistuisi rinnakkaisvaluutalla. Kuva Annika Pitkänen Suomen valtiolla ei ole oikeutta luoda rahaa. Sitä luovat Euroopan keskuspankki ja liikepankit.
Kilpailukyky on sana, joka nostetaan jatkuvasti esiin poliittisissa puheissa niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin.
Kansalaisosinko olisi vaihtoehto Euroopan keskuspankin tehottomille elvytystoimenpiteille. Kuva Lissu Lehtimaja Euroalue on jämähtänyt taloudellisen pysähtyneisyyden tilaan.
Globaalin finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tuli kestopuheenaihe. Kysyttiin, miten ennen kriisiä satumaisia voittoja tehneet ja tähtitieteellisiä palkkoja maksaneet rahoituslaitokset voitiin pelastaa veronmaksajien rahoilla.
Rahauudistuksella halutaan tasata lasku- ja nousukausia sekä hankkia valtiolle kerralla miljardien edestä rahaa.
Euroopan talous- ja rahaliitto ei anna vaihtoehtoa talouskurille ja leikkauspolitiikalle. Jos Suomi ei riko sääntöjä, hyvinvointivaltio on mennyttä.
Valtiovarainministeriö perustelee hallintarekisterin käyttöön ottamista Euroopan unionin arvopaperikeskusasetuksella. Oikeusministeriö ei kuitenkaan näe nykymallissa ristiriitaa EU-lainsäädännön kanssa.
Maahanmuuttajien kotouttamispalveluiden kilpailutus syöksi alan vanhat koulutuslaitokset kriisiin. Uudet toimijat tarjoavat kehnoja työehtoja.
Teksti Kukka-Maria Ahokas ja Juha Säijälä Kuvat Juha Säijälä Ydinvoimayhtiö Fennovoima raivaa Pyhäjoen Hanhikivenniemeä tulevaa ydinvoimalaa varten. Koko niemi on avohakattu ja työmaa-aidat pystytetty.
Teksti Antti Ronkainen Kuvat Valtioneuvoston kanslia Oppositiopuolueet siunasivat hallitusvuosinaan nykyisen talouskurin. Eurokriisin jälkeen talouskuria on lujitettu kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllä.
Martin Scorsesen uusi rahamaailmaan sijoittuva elokuva jättää moraaliset pohdinnat katsojalle.
Tamperelaiset saavat kesäksi 50 yhteistä ruokakasvilaatikkoa. Idean takana on puuhamies Heikki H. Attila.
Tekemämme työ voitaisiin jakaa tasaisemmin, jos siirryttäisiin täystyöllisyyspolitiikkaan. Mutta mitä eurovaaleissa voisi asian eteen tehdä?
Toimitusjohtaja Jorma Ollila luikki omiin kirjanjulkkareihinsa takakautta.
Ministeri Risikko ei puolustanut omaa lakihankettaan, joka toisi eläkejohtajien osakekaupat julkisuuteen.
Leikkauksista kriiseilevät kunnat keräävät itseltään vuosittain miljardi euroa eläkerahastoon, joka on jo nyt Suomen suurin. Miksi ihmeessä?
