Kuva: Tengyart / Unsplash

Sota & rauha, Talous

Sotatalous käy kalliiksi – puolustusmenoja nostetaan ympäri maailman

Sotiminen vaatii resursseja, jotka ovat poissa muusta käytöstä. Tämä vaikeuttaa muun ohella myös ilmastotoimia.

Lukuaika: < 1 minuutti

Sotatalous käy kalliiksi – puolustusmenoja nostetaan ympäri maailman

Kuva: Tengyart / Unsplash

Artikkeli on julkaistu Voiman  talousliitteessä.

Voima-talous 2/2023 ilmestyi Voiman 8/2023 välissä.

Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ruokkii militarismia ja asevarustelua yli rajojen. Euroopassa puolustusmenoja kasvatetaan kilvan, kun Ukrainan puolustussodan moraaliseen ja materiaaliseen tukemiseen valmistaudutaan pitkällä aikavälillä.

Tällä hetkellä Ranska modernisoi ydinasejärjestelmäänsä ja kaksinkertaistaa sotilasreservinsä. Iso-Britannia päätti jo vuosi ennen Venäjän hyökkäystä ydinaseidensa lukumäärän lisäämistä yli 40 prosentilla. Ruotsi nostaa puolustusmenot ydinaseliittouma Naton vaatimalle tasolle. Kiinan arvioidaan tavoittavan Yhdysvallat mannertenvälisten ohjusten määrässä vuosikymmenessä. Siihen mennessä Yhdysvaltain puolustusbudjetin puolestaan arvioidaan ylittävän 1 000 miljardina dollarin rajapyykin. Perustuslaissaan kaiken sotimisen ”ikuisesti” torjuva Japanikin aikoo kaksinkertaistaa puolustusmenonsa vuoteen 2027 mennessä.

Euroopan unionissa komissio kannustaa käyttämään rahoitusvälineitä tuotantokapasiteetin kohottamiseksi ja asetoimitusten varmistamiseksi. Koronakriisiin ja vihreään siirtymään tarkoitettua elpymisvälinettä käytetään nyt sotateollisuuden vahvistamiseen.

Euroopan irtaantumisen energiatuonnista Venäjältä piti vauhdittaa siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Uusiutuvien rooli eurooppalaisessa energiapaletissa onkin kasvanut, mutta samaan aikaan myös fossiilisen energian valtionavut ovat nousseet ennätyslukemiin. Vastauksena energiakriisin G20-ryhmä korotti fossiilisten polttoaineiden tuet yli biljoonaan dollariin vuonna 2022, ja määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Öljy- ja maakaasuyhtiöt ovat laajentamassa tuotantoaan sotaa seuranneen hintojen nousun kannustamana. Luvatusta fossiilienergian phase outista tai edes phase downista ei ole tietoakaan. 

mainos

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin toiveajattelu Nord Stream -maakaasuputken sabotaasista – ”hyödyksi ilmastolle, haitaksi Venäjälle” – vaikuttaa päivä päivältä kummallisemmalta. Vuosi vakavimmasta NATO-maan siviili-infrastruktuurin tuhoamisesta uusia öljy- ja kaasuputkihankkeita on käynnissä vähintään 167 – enemmän kuin koskaan. 

Ilmastoromahdus on alkanut ja sen aiheuttama turvallisuusympäristön muutos vaatii välittömiä toimenpiteitä. Esimerkiksi Yhdysvaltain Kansallinen tiedusteluneuvosto määrittelee ilmastonmuutoksen suurimmaksi turvallisuusuhkaksi.

Näyttää kuitenkin siltä, että asevarusteluun ja sotimiseen ollaan edelleen valmiita panostamaan enemmän kuin koko ihmiskuntaa uhkaavan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sotilasmenoilla on erityinen paikkansa budjeteissa, eikä niitä näytä koskevan normaalisti luonnonvoiman kaltaisena ymmärretty budjettirajoite. 

Sotateollisuuteen käytetty tuotantokapasiteetti on aina poissa muusta käytöstä ja pidemmällä aikavälillä sotilasmenojen suuri osuus syö koko talouden tuotantopotentiaalia. Aggressioon vastaaminen on viisasta, mutta tähtäimessä on pidettävä myös rauha, asevarustelun vähentäminen ja ydinaseriisunnan edistäminen.

Kirjoittaja on Sadankomitean hallituksen jäsen. 

  • 13.12.2023