Suomen hakkuut ylittävät kestävän tason ja vaikeuttavat ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista. Viemällä sellua kansantalous hyötyy vähän kaadettua puuta kohden. Tutkija hahmotteli kolme koalitiota, joiden vaikutuksesta maamme metsäpolitiikka on muotoutunut nykyisekseen.
[…]
Lue lisää… from Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin
Maailma on äärimmäisessä vaarassa, koska talousjärjestelmä on viallinen, ekososiaalinen taloustieteilijä Anni Marttinen sanoo.
[…]
Ympäristökriisi kiihtyy, ja syy löytyy taloudesta. Tarvitsisimme määrätietoisen suunnan kohti kestävyyttä, sanoo tutkija Tero Toivanen. Nyt olemme tuuliajolla.
[…]
Apulaisprofessori Hanna Ylöstalo toivoo politiikkaan muitakin raameja kuin valtavirtaisen taloustieteen ja muitakin näkökulmia kuin kustannusvaikutukset.
[…]
Voi olla, että työn merkitys arjessa ja yhteiskunnassa vähenee tulevaisuudessa, sanoo työelämää, köyhyyttä ja eriarvoisuutta tutkinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.
[…]
EU:lla on palava kiire päästä ulos fossiilitaloudesta siten, että heikoimmat eivät kärsi. Silti 2010-luvun talouskuriopit ovat täällä taas.
[…]
Lue lisää… from EU:n talouskuriajattelu teki paluun – kuka maksaa laskun?
Sosiaaliset investoinnit parantavat ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä. Niillä voidaan myös vastata yhteiskunnallisiin murroksiin.
[…]
Lue lisää… from Leikkaukset sosiaalisista investoinneista pahentavat kriisien vaikutuksia
Julkisessa keskustelussa hoiva ja sen kriisi unohdetaan helposti. Koronapandemia toi konkreettisesti esiin kuinka tärkeitä terveydenhuolto ja toimivat julkiset palvelut ovat. Pandemia johti vaikeuksiin erityisesti heikossa asemassa olevilla, vanhuksilla ja sosiaalipalvelujen moniongelmaisilla asiakkailla.
[…]
Lue lisää… from Mureneva perusta: hoivakriisi vaikuttaa koko talouteen
Maailmaa haastavien kriisien juurisyyt ovat kuin rikkaruohot kasvimaalla: sotkuinen ja limittäinen viidakko.
[…]
Koulutus on sekä globaalisti että Suomessa merkittävien (talous)poliittisten kamppailujen keskiössä. Koulutusjärjestelmän merkittävimmät muutokset sijoittuvat Suomessa ajankohtaan, jota on luonnehdittu tuottavuutta ja tehokkuutta perään kuuluttavien taloudellistumisen, markkinoitumisen ja uusliberalismin termein. Viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut siirtymä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta kohti kilpailukyky-yhteiskuntaa on merkinnyt mittavia muutoksia myös koulutuksessa. Vaikka koulutusjärjestelmä on ollut hyvinvointivaltion olennainen instituutio, osallistuu se tässä ajassa se paradoksaalisesti hyvinvointivaltion purkamiseen korostamalla taloudellistumista, itsevastuullisuutta sekä inhimillistä pääomaa. Koulutus määrittyy taloutta palvelevaksi välineeksi ja samalla ymmärrys ihmisyydestä itsevastuullisuutta korostavaksi ja yksilön ominaisuuksia, kompetensseja ja kykyjä painottavaksi inhimilliseksi pääomaksi. Koulutuksessa, kuten laajemminkin yhteiskunnassa, yksilölähtöisyyttä ja itsevastuullisuutta korostavat käytännöt näyttäytyvät ratkaisuna yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, kuten työttömyyteen,
[…]
Lue lisää… from Koulutuksen taloudellistuminen purkaa hyvinvointivaltion perustuksia
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa