Apulaisprofessori Hanna Ylöstalo toivoo politiikkaan muitakin raameja kuin valtavirtaisen taloustieteen ja muitakin näkökulmia kuin kustannusvaikutukset.
[…]
Kaunis käärepaperi kannattaa avata ja katsoa, mitä ehdotuksista todellisuudessa seuraisi, kirjoittaa Heikki Jokinen kolumnissaan Voima-taloudessa.
[…]
Lue lisää… from Kolumni | Paholainen asuu puolueiden vaihtoehtobudjettien yksityiskohdissa.
Euroopan komissio julkaisi vihreän kehityksen ohjelman tammikuussa 2020. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vihreää teknologiaa ja ekologisia investointeja on tarkoitus tukea unionin budjettivaroilla. Ohjelma on merkittävä edistysaskel unionin ilmastopolitiikassa, mutta jättää paljon toivomisen varaa etenkin rahoituksen mittakaavan osalta. Rahoitusta on luvattu seuraavalle kymmenelle vuodelle 1000 miljardia euroa, josta suurin osa perustuu nykyisten budjettivarojen uudelleenohjaukseen sekä toiveisiin yksityisen sektorin investoinneista. Toteutuessaan kaavailtu summa on komission omienkin laskelmien mukaan riittämätön päästövähennystavoitteiden vaatimien investointien toteuttamiseen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että eurokriisin aikana finanssisektorin pelastamiseksi myönnettyjen tukipakettien koko ylitti 4000 miljardia euroa. Historia on täynnä esimerkkejä
[…]
Trumpin talouspolitiikka ei tarkoita suurta muutosta Obamasta vaan enemminkin sen konservatiivisempaa luentaa. Teksti Antti Ronkainen Kuva Annika Pitkänen Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, hänen aiheuttamaansa muutosta pelättiin. Keskuskauppakamarin Risto E.J. Penttilä ennusti blogissaan: ”Trumpin talouspolitiikka tulee koostumaan massiivisista veronalennuksista, sääntelyn purkamisesta, suurista investoinneista infrastruktuuriin, vapaakaupan kahlitsemisesta ja valtion vauhdikkaasta velkaantumisesta.” Pelko laantui, kun Trump täytti kabinettinsa Goldman Sachs -pankkiireilla, jotka kannattavat perinteistä globalistista vapaakauppa. Protektionismin ja taloudellisen nationalismin sijaan markkinat alkoivat odottaa veroalennuksia ja infrainvestointeja. Trumpin uudistukset ovat kuitenkin jumiutuneet kongressiin republikaanien riidellessä terveydenhuoltouudistuksesta. Veroalennus toteutuu aikaisintaan loppuvuodesta ja investoinnit ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Republikaanien oli tarkoitus vapauttaa Obamacaresta
[…]
Lue lisää… from Protektionismista konservatiiviseen globalismiin
Saksalaisessa maahanmuuttokeskustelussa termillä ”talouspakolainen” viitataan negatiivisesti siirtolaisiin, jotka hakevat maasta turvapaikkaa, mutta joita ei kotimaassaan uhkaa ”poliittinen” vaino. Heidän motiivinsa ovat ”taloudellisia”, eli he ovat lähteneet parantaakseen omia elinolosuhteitaan. Annetaan ymmärtää, että ”talouspakolaiset” ovat turvapaikkajärjestelmän ”väärinkäyttäjiä”. Puheentapa on harhaanjohtava. Ensinnäkin useimmille EU:n ulkopuolelta tuleville turvapaikkahakemus on 1970-luvulta lähtien ollut perheenyhdistämisen ohella lähes ainoa keino laillistaa oleskelu Saksassa. Tämän unohtaa usein myös vasemmisto, joka vaatii ”taloudellisten” syiden kuten köyhyyden tunnustamista turvapaikkaperusteena. Yleinen ja yhtäläinen liikkumisen oikeus sivuutetaan, kuten eurooppalaisessa, turvapaikkajärjestelmään keskittyneessä siirtolaisuuskeskustelussa on ylipäätään viime vuosina tehty. Toiseksi puheentapa ei selvitä, millaisia ”taloudelliset” lähdön syyt voivat todellisuudessa olla. Vieraillessani Senegalissa tammikuussa
[…]
Lue lisää… from Reunahuomioita taloudesta ja ihmisten liikkeestä
Suomeen ajetaan kansalaisaloitteella rahareformia. Käytännössä se onnistuisi rinnakkaisvaluutalla. Kuva Annika Pitkänen Suomen valtiolla ei ole oikeutta luoda rahaa. Sitä luovat Euroopan keskuspankki ja liikepankit. Tähän muutosta ajaa Talousdemokratia ry, joka on avannut kampanjan rahareformia koskevasta kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteen laatimiseen voi osallistua Avoin ministeriö -verkkosivulla. Yksityiset pankit luovat uutta rahaa antaessaan asiakkailleen lainaa, ja suurin osa rahasta syntyy tällä hetkellä näin. Euroalueella pankkitalletukset muodostavat yli 90 prosenttia kaikesta rahasta, kun taas setelit ja kolikot vajaan kymmenyksen. Yksinkertaistettuna täydellisen rahareformin tavoitteena on tehdä pankeista ainoastaan rahan välittäjiä ja siirtää rahanluonnin monopoli valtiolle. Miten rahareformi voitaisiin toteuttaa euromaassa? Talousdemokraatit tarjoavat ratkaisuksi rinnakkaisvaluuttaa. Annetaan Talousdemokratia-aktiivien
[…]
Kansalaisosinko olisi vaihtoehto Euroopan keskuspankin tehottomille elvytystoimenpiteille. Kuva Lissu Lehtimaja Euroalue on jämähtänyt taloudellisen pysähtyneisyyden tilaan. Tammikuussa Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat arvioi inflaatioksi 0,2 prosenttia, joka on kaukana kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Vastaus talouden vauhdittamiseen voisi löytyä kansalaisosingosta, jossa on kyse Euroopan keskuspankin eli EKP:n määrällisen elvyttämisen suuntaamisesta suoraan kansalaisille. Terminä kansalaisosinko on uusi. Sen on lanseerannut Suomen Talousdemokratia ry, joka on mukana kansainvälisen yhteistyöjärjestönsä International Movement for Monetary Reform QE4people-kampanjassa. Kansalaisosinko kuulostaa suorastaan vallankumoukselliselta. Väitöskirjatutkija Patrizio Lainà luonnehtii sitä kuitenkin ”konservatiiviseksi reformiksi”, joka noudattelee monetaristisen taloustieteen oppeja. Itse asiassa ajatus on käytännön toteutus Milton Friedmanin ”helikopterirahasta”, jota keskuspankki luo ja
[…]
Bill Mitchell avasi Suomessa vieraillessaan jälkikeynesiläisen talousajattelun perustaa – ja sai maistaa suomalaista ryhmäajattelua. Kuva Lissu Lehtimaja Kun australialaisprofessori William ”Bill” Mitchelliltä kysyy, mikä on yleisin väärinymmärrys taloudesta, yksi vastaus nousee ylitse muiden: arkijärkeen nojautuvat vertauskuvat. Moni ajattelee valtion kassan toimivan samalla tavalla kuin oman kotitaloutensa. ”Ihmiset siirtävät omia kokemuksiaan valtion talouteen. Ajattelemme, että jos haluamme kuluttaa, joudumme menemään töihin tai kuluttamaan säästöjämme, ja odotamme, että valtiontalous toimii samoin. Näin ei saisi tehdä”, Mitchell linjaa. ”Valuutta tuo tilanteeseen lisämausteen. Ymmärtämättä valuutan toimintaa ei voi ymmärtää myöskään valtiontaloutta. Valtiolla on monopoli valuutan liikkeellelaskuun. Meidän rahansaantimme on kiinni siitä, että valtio ensin
[…]
Politiikan kannalta on ollut hieno syksy. Sipilän hallituksen uudistukset ovat nostaneet yhteiskunnalliset jakolinjat esiin, ja tulonjaon oikeudenmukaisuudesta on keskusteltu eniten aikoihin. Jos nyt pidettäisiin vaalit, uskoisin äänestysprosentin nousevan ilahduttavasti. Tulonjaosta on keskusteltu ennen kaikkea kilpailukyvyn näkökulmasta ja tavoitteeksi on asetettu yksikkötyökustannusten, eli työn hinnan alentaminen. Suomalaiselle pääomalle halutaan luoda paremmat mahdollisuudet kasvaa kansainvälisessä kilpailussa. Pääoman paisuttamista on perusteltu sillä, että se on omistajien lisäksi työläisen, työttömän, opiskelijan ja eläkeläisen etu. Perusporvarihallituksen politiikka perustuu uusklassiselle talousteorialle, jossa talouskasvun oletetaan lopulta valuvan myös vähävaraisimpien laariin. Tarkastelkaamme Suomen viime vuosikymmenen taloudellista kehitystä vaihtoehtoisella tavalla, nimittäin työn ja pääoman ristiriidan kautta. Karl Marx katsoi
[…]
Rahauudistuksella halutaan tasata lasku- ja nousukausia sekä hankkia valtiolle kerralla miljardien edestä rahaa. Teksti Ilpo Puhakka Kuva Velda Parkkinen Loppukesästä olemme vaihteeksi saaneet kuulla rommausuutisia: Shanghain pörssi on tullut sykähdyksittäin alas yli 40 prosenttia, Kiinan talouskasvun pelätään hidastuvan, ja tuomiopäivän ennustajat odottavat 1930-lukua pahempaa maailmantalouden lamaannusta. Eikö finanssikriisistä opittu mitään? Ainakin Islannilla on vakaa aikomus oppia 2008 maahan iskeneestä pankkikriisistä. Sen hallitus valmistelee rahareformia eli rahanluonnin valtiollistamista. Toimenpiteen ensisijainen päämäärä on estää pankkeja voimistamasta talouden nousuja ja laskuja niiden lisätessä velan ja rahan määrää omia voitto- ja kasvupyrkimyksiä ajaakseen. Tulevaisuudessa kaikki raha islantilaisissa pankeissa olisi keskuspankkirahaa. Pankit eivät voisi luoda
[…]
Lue lisää… from Rahanluonti siirtymässä Islannissa pankeilta valtiolle
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa