Maailma on äärimmäisessä vaarassa, koska talousjärjestelmä on viallinen, ekososiaalinen taloustieteilijä Anni Marttinen sanoo.
[…]
Apulaisprofessori Hanna Ylöstalo toivoo politiikkaan muitakin raameja kuin valtavirtaisen taloustieteen ja muitakin näkökulmia kuin kustannusvaikutukset.
[…]
Bengt Holmström palkittiin lokakuussa taloustieteen Nobelilla. Menestyksekäs tieteellinen ura sai näin sille kuuluvan tunnustuksen. Paljon onnea!
[…]
Niin valtiovarainministeriön (VM) kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin (TEM) johtavat virkamiehet ovat esittäneet viime kuukausina kovia talouspoliittisia vaatimuksia. VM:n valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Martti Hetemäki vaati heti kesälomien jälkeen suomalaisia hyväksymään palkkaerojen kasvun. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson toisti syyskuun alussa samat linjaukset ja vaati matalapalkkaisempien töiden lisäämistä. Puoluetaustaltaan molemmat ovat kokoomuslaisia. Kumpikin ulostuloista on poliittinen. Niiden taustalla vaikuttavat uusklassisen taloustieteen ja uusliberaalin politiikan tulkinnat. Ajatuksen palkkaerojen talouden ”dynaamisuutta” lisäävästä vaikutuksesta voi lukea esimerkiksi taloustieteilijä Milton Friedmanin teoksesta Capitalism and Freedom (1962). Nykyisin kaikki länsimaiset oikeistopoliitikot tarjoavat samaa lääkettä talouden ongelmien korjaamiseksi. Kyse on siis ideologisesta valinnasta. Johtavien virkamiesten esityksissä ei ole mitään
[…]
Kuten kaikilla tieteenaloilla myös taloustieteessä keskustelu voi välillä käydä kuumana. Kiihkeässä keskustelussa ei sinällään ole mitään vikaa. Joskus kuitenkin taloustieteestä on mahdotonta käydä rakentavaa keskustelua. Tieteessä on perinteisesti kaksi lähestymistapaa. Yksi lähestymistapa on verrata havaintoja teoriaan. Tämä on hyvin tuttu käytäntö monilla luonnontieteellisissä aloilla. Esimerkiksi fyysikot vertaavat CERNin hiukkaskiihdyttimen törmäytyksistä saatuja tietoja teorioihin. Tämän perusteella sitten tuetaan tai hylätään vallitsevia teorioita ja kehitellään kokonaan uusia teorioita. Toinen lähestymistapa on kehitellä teorioita oman fantasiamaailman sisällä. Tällöin ei ole olennaista verrata havaintoja teoriaan, koska voidaan väittää, että historialliset säännönmukaisuudet eivät välttämättä kerro mitään tulevaisuudesta tai että teoriat käsittelevät sellaisia mekanismeja ja prosesseja,
[…]
Bill Mitchell avasi Suomessa vieraillessaan jälkikeynesiläisen talousajattelun perustaa – ja sai maistaa suomalaista ryhmäajattelua. Kuva Lissu Lehtimaja Kun australialaisprofessori William ”Bill” Mitchelliltä kysyy, mikä on yleisin väärinymmärrys taloudesta, yksi vastaus nousee ylitse muiden: arkijärkeen nojautuvat vertauskuvat. Moni ajattelee valtion kassan toimivan samalla tavalla kuin oman kotitaloutensa. ”Ihmiset siirtävät omia kokemuksiaan valtion talouteen. Ajattelemme, että jos haluamme kuluttaa, joudumme menemään töihin tai kuluttamaan säästöjämme, ja odotamme, että valtiontalous toimii samoin. Näin ei saisi tehdä”, Mitchell linjaa. ”Valuutta tuo tilanteeseen lisämausteen. Ymmärtämättä valuutan toimintaa ei voi ymmärtää myöskään valtiontaloutta. Valtiolla on monopoli valuutan liikkeellelaskuun. Meidän rahansaantimme on kiinni siitä, että valtio ensin
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa