finanssipolitiikka

Julkinen talous olisi paremmassa kunnossa, jos hallitus ei leikkaisi näin rajusti, tuore selvitys sanoo

Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Fanni Uusitalo, valtioneuvoston kanslia Lukuaika: 1 minuuttia

Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkaukset kasvattavat Suomen velkaantumista. Talouden sopeutustoimet heikentävät merkittävästi bruttokansantuotteen kasvua ja johtavat jopa julkisen sektorin velkasuhteen kasvuun, Uuden talousajattelun keskuksen (UTAK) julkaisema selvitys kertoo. Selvityksen ovat tehneet UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa, keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ja Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n pääekonomisti Otto Kyyrönen. Selvitys mallinsi hallituksen sopeutustoimien vaikutuksia talouskasvuun ja velkasuhteeseen, eli julkisen velan määrää suhteessa bruttokansantuotteeseen.  Hallituksen leikkauspolitiikka uhkaa nostaa Suomen velkasuhteen yli 100 prosenttiin bkt:sta vuonna 2031. ”Olemme käyttäneet varovaisuusperiaatetta noudattaen maltillisia arvioita sopeutustoimien kansantaloudellisista seurauksista. Tästä huolimatta tulokset ovat yksiselitteisiä. Julkinen talous olisi paremmassa kunnossa, jos hallitus ei sopeuttaisi näin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Julkinen talous olisi paremmassa kunnossa, jos hallitus ei leikkaisi näin rajusti, tuore selvitys sanoo

Great Moderation sittenkin

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 2 minuuttia

Great Moderation on käsite, jolla on kuvattu kehittyneiden maiden taloudellista taivalta 1980-luvun puolivälistä eteenpäin. Leimallista tälle aikakaudelle on ollut suurten makrotaloudellisten heilahtelujen puuttuminen. Käsite liitetään usein Yhdysvaltojen keskuspankin edelliseen puheenjohtajaan Ben Bernankeen, joka vuonna 2004 pitämässään puheessa esitti oikeanlaisen raha­politiikan olleen keskeinen tekijä vakauden aikakauden taustalla. Ajatus keskuspankkien kaikkivoipaisuudesta taloudellisten heilahtelujen hillitsijänä sai kovan kolauksen vuonna 2009, kun finanssikriisin aallot pyyhkivät yli globaalin talouden. Kävi ilmeiseksi, että tyynen pinnan alla oli kuplinut jo pitkään: rahoitusmarkkinoiden velka- ja varallisuusrakenteet olivat kehittyneet pisteeseen, josta ei ollut enää markkinaehtoista ulospääsyä. Lopulta mikään ei voinut estää reaalitalouden sukellusta, joka johtui rahoituskanavien tukkeutumisesta, luottolamasta ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Great Moderation sittenkin

Rahaa käteen

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 4 minuuttia

Kansalaisosinko olisi vaihtoehto Euroopan keskuspankin tehottomille elvytystoimenpiteille. Kuva Lissu Lehtimaja Euroalue on jämähtänyt taloudellisen pysähtyneisyyden tilaan. Tammikuussa Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat arvioi inflaatioksi 0,2 prosenttia, joka on kaukana kahden prosentin inflaatiotavoitteesta. Vastaus talouden vauhdittamiseen voisi löytyä kansalaisosingosta, jossa on kyse Euroopan keskuspankin eli EKP:n määrällisen elvyttämisen suuntaamisesta suoraan kansalaisille. Terminä kansalaisosinko on uusi. Sen on lanseerannut Suomen Talousdemokratia ry, joka on mukana kansainvälisen yhteistyöjärjestönsä International Movement for Monetary Reform QE4people-kampanjassa. Kansalaisosinko kuulostaa suorastaan vallankumoukselliselta. Väitöskirjatutkija Patrizio Lainà luonnehtii sitä kuitenkin ”konservatiiviseksi reformiksi”, joka noudattelee monetaristisen taloustieteen oppeja. Itse asiassa ajatus on käytännön toteutus Milton Friedmanin ”helikopterirahasta”, jota keskuspankki luo ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Rahaa käteen

Markka pelastaisi hyvinvointivaltion

Kirjoittanut: Veera Järvenpää Lukuaika: 7 minuuttia

Euroopan talous- ja rahaliitto ei anna vaihtoehtoa talouskurille ja leikkauspolitiikalle. Jos Suomi ei riko sääntöjä, hyvinvointivaltio on mennyttä. Kuva Lissu Lehtimaja Ainoa tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja leikkaus­politiikan lopettamiseen käy haastamalla Euroopan talous- ja rahaliiton institutionaalinen järjestys. Käytännössä tämä toteutetaan rikkomalla tietoisesti talouskurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Tähän lopputulokseen ovat tulleet tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen, jotka kirjoittivat raportin Talouskurista autonomiaan. Raportissaan Kaitila ja Ronkainen analysoivat, mitä Suomi voi euromaana tehdä lisätäkseen talouspolitiikkansa liikkumavaraa. Keinoja on, mutta ne vaativat poliittista uskaliaisuutta ja päättäväisyyttä. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saa olla yli 3 prosenttia eikä julkinen

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Markka pelastaisi hyvinvointivaltion

Kun arkijärki ei riitä

Kirjoittanut: Mikko Sauli Lukuaika: 5 minuuttia

Bill Mitchell avasi Suomessa vieraillessaan jälkikeynesiläisen talousajattelun perustaa – ja sai maistaa suomalaista ryhmäajattelua. Kuva Lissu Lehtimaja Kun australialaisprofessori William ”Bill” Mitchelliltä kysyy, mikä on yleisin väärinymmärrys taloudesta, yksi vastaus nousee ylitse muiden: arkijärkeen nojautuvat vertauskuvat. Moni ajattelee valtion kassan toimivan samalla tavalla kuin oman kotitaloutensa. ”Ihmiset siirtävät omia kokemuksiaan valtion talouteen. Ajattelemme, että jos haluamme kuluttaa, joudumme menemään töihin tai kuluttamaan säästöjämme, ja odotamme, että valtiontalous toimii samoin. Näin ei saisi tehdä”, Mitchell linjaa. ”Valuutta tuo tilanteeseen lisämausteen. Ymmärtämättä valuutan toimintaa ei voi ymmärtää myöskään valtiontaloutta. Valtiolla on monopoli valuutan liikkeellelaskuun. Meidän rahansaantimme on kiinni siitä, että valtio ensin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kun arkijärki ei riitä

Leikkaa, leikkaa, kirkkaamman kruunun saat

Kirjoittanut: Voima Lukuaika: 3 minuuttia

Teksti Antti Ronkainen Kuvat Valtioneuvoston kanslia Oppositiopuolueet siunasivat hallitusvuosinaan nykyisen talouskurin. Eurokriisin jälkeen talouskuria on lujitettu kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllä. Tämän myötä politiikka rajautuu arvovalintoihin leikkauskohteista. Melu tulee kaiken aikaa pienemmistä asioista. Entinen valtiosihteeri Raimo Sailas ilmaisi asian näin: ”Jyrki Kataisen (kok.) hallitus kavensi finanssipolitiikan kansallista itsemääräämisoikeutta vähin äänin, eikä asiasta käyty juuri julkista keskustelua. Ajopuuna oltiin.” (HS 1.9.2015) Sailas viittaa Kataisen hallituksen hyväksymään finanssipoliittiseen sopimukseen, joka astui voimaan 1.1.2013. Sopimuksen mukaan julkistalouden ”on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen”. Tämän seurauksena Suomen lakiin kirjattiin ”keskipitkän aikavälin tavoite” korkeintaan 0,5 prosentin suuruisesta rakenteellisesta alijäämästä (fipo-laki 869/2012). Sopimus ja laki lisäävät Euroopan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Leikkaa, leikkaa, kirkkaamman kruunun saat

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta