”Ei mitään anteeksipyydettävää” – miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Eletään 1800-luvun loppua. Eurooppalaiset aarteenmetsästäjät käyvät Amerikoissa tiheään. Myös kaksikymppinen, suomalais-ruotsalainen tutkimusmatkailija ja tiedemies Gustaf Nordenskiöld (s. 1868), matkustaa Yhdysvaltojen Coloradoon, Mesa Verden alueelle, jossa on esihistoriallisia pueblo-kansan kallioasumuksia (noin ajalta 600–1300 jaa). Tuona aikana niin sanotut ryöstökaivaukset olivat yleisiä, eikä laki kieltänyt ulkomaalaisia tekemästä tutkimuksiaan alueella. Nordenskiöld tekikin systemaattisia kaivauksia, dokumentoi esineitä ja toi niitä […]

Lue lisää… from ”Ei mitään anteeksipyydettävää” – miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Kulttuurinen kolonialismi näkyy lastenkirjoissa

Koska Suomella ei ole ollut merentakaisia siirtomaita, meillä ajatellaan yhä usein, että kolonialismi ei koskenut Suomea. Viime vuosikymmeninä historiantutkimus on kuitenkin laajentunut uusiin suuntiin, ja tarkasteluun otettu poliittisten ja taloudellisten seurausten lisäksi myös imperialismin ja kolonialismin kulttuuriset seuraukset. Ne näkyvät sekä entisten siirtomaavaltojen että niiden hallitsemien siirtomaiden nykypäivässä. Kolonialistisia asenteita esiintuovia ja viime aikoina keskustelua […]

Lue lisää… from Kulttuurinen kolonialismi näkyy lastenkirjoissa

Suomikin haikaili omia siirtomaita. Miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

1800-luvun lopulla suomalais-ruotsalainen tiedemies Gustaf Nordenskiöld vei pueblo-alkuperäiskansojen hauta-aarteita Yhdysvalloista Ruotsiin. Mukana oli erilaisia esineitä, kuten työkaluja ja tekstiilejä, mutta myös ihmisten jäänteitä. Lopulta kokoelma päätyi Suomen kansallismuseoon, joka vuonna 2020 palautti osan siitä Mesa Verden alkuperäiskansojen yhteisöille. He hautasivat jäänteet hautajaisseremoniassa uudelleen. Nykyistä tieteellisen tutkimuksen etiikkaa Nordenskiöldin kaivaukset eivät noudattaisi, mutta 1800-luvun lopulla ne […]

Lue lisää… from Suomikin haikaili omia siirtomaita. Miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Suomi on osa kolonialismin tarinaa

”Hiukan yksinkertaistaen voi ajatella, että koloniaalisuus on globaalia rasismia”, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professori Teivo Teivainen Voiman uudessa podcastissa. Käsite ”koloniaalisuus” on lähtöisin perulaiselta sosiologi Aníbal Quijanolta. Niin sanotun dekoloniaalisen koulukunnan käyttämällä termillä tarkoitetaan rotuluokitteluja, joita käytetään poliittisesti oikeuttamaan valkoisten vallankäyttöä muiden ihmisryhmien yli. Koloniaalinen ajattelu ei koske vain suuria siirtomaaimperiumeja, vaan runsaasti esimerkkejä löytyy […]

Lue lisää… from Suomi on osa kolonialismin tarinaa

Puuttuvia äänestyslippuja ja TikTok-kampanjoita – Perussa käytiin kaoottiset presidentinvaalit

Perun pääkaupungissa Limassa kävi sunnuntaina kuhina. Surquillon kaupunginosassa äänestyspaikalle oli kerääntynyt korttelien pituinen jono. Paahtavassa auringossa jonottavat äänestäjät olivat lähteneet presidentinvaaleissa uurnille pessimistisin mielin, koska maata riivaa yli kymmenen vuotta kestänyt poliittinen kriisi. Presidenttiehdokkaita vaaleissa on ennätysmäärä, 36, minkä vuoksi äänestyslippu on valtavan kokoinen paperi, jonka äärellä ihmiset tuskailevat äänestyskopeissa. Samalla lipulla valitaan myös kongressiedustajat, senaatin edustajat, alueelliset senaattorit sekä edustajat Andien parlamenttiin. Kyyninen pessimismi kuuluu kaupunkilaisten puheissa: moni katsoo, että nyt pitää äänestää presidentiksi gallupien kärkiehdokkaista vähinten huonointa. Paikallisen IEP-tutkimuslaitoksen mukaan 87 prosenttia perulaisista ei luota kongressiin, ja myös luotto presidenttiehdokkaisiin on matala. ”Katsoin, kuka ehdokkaista oli inhimillisin ja

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Puuttuvia äänestyslippuja ja TikTok-kampanjoita – Perussa käytiin kaoottiset presidentinvaalit

Tehtaanpiipun varjossa – suomalaisten sellubisnes peitti Uruguayn ruoho-arot puuplantaaseilla

Suomalaiset metsäinvestoinnit Uruguayhyn ovat olleet menestystarina tai tragedia riippuen siitä, keneltä kysyy. […]

Lue lisää… from Tehtaanpiipun varjossa – suomalaisten sellubisnes peitti Uruguayn ruoho-arot puuplantaaseilla

Yhdysvallat on aina toiminut imperialismin hengessä. Nyt se ei enää peittele sitä

Donald Trumpin imperialismissa ei ole mitään uutta auringon alla, jos Latinalaisen Amerikan kansoilta kysytään, kirjoittaa toimittaja Kukka-Maria Ahokas Keskiviikkokolumnissaan. […]

Lue lisää… from Yhdysvallat on aina toiminut imperialismin hengessä. Nyt se ei enää peittele sitä

Sudanin tragedialle ei näy loppua. Amsterdamilainen radiokanava välittää lyhytaaltolähetyksin elintärkeää tietoa alueen siviileille

Siinä missä kansainvälinen media raportoi Gazasta ja Ukrainasta, Sudanin humanitaarisesta katastrofista ei juuri uutisoida, koska journalistit eivät käytännössä lainkaan pysty työskentelemään paikan päällä. Uutispimennon vuoksi kansainvälinen yhteisö on passiivinen, eivätkä ulkovallat yritä tarpeeksi puuttua asiaan ja pysäyttää käynnissä olevaa kansanmurhaa. Näin tiivistää Amsterdamissa toimivan Radio Dabangan englanninkielisen toimituksen päällikkö ja mediasuhteista vastaava Andrew Bergman.  Itä-Afrikassa sijaitsevan Sudanin verinen sisällissota puhkesi vuonna 2023 Khartumissa, jolloin Rapid Support Forces (RSF) -niminen aseistettu ryhmä aloitti hyökkäyksen hallitusta vastaan. Taustalla oli valtakamppailu, jolla on juuret vuonna 2003 alkaneessa Darfurin sodassa ja vuoden 2021 sotilasvallankaappauksessa, jossa 30 vuoden ajan itsevaltaisesti hallinnut Omar al-Bashir syöstiin vallasta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Sudanin tragedialle ei näy loppua. Amsterdamilainen radiokanava välittää lyhytaaltolähetyksin elintärkeää tietoa alueen siviileille

YK:n suulla lausuttiin: puolentoista asteen ilmastotavoite ei toteudu

Matto vedettiin jalkojen alta, nuorten ilmastodelegaatti Saara Böök kuvaa Brasilian ilmastoneuvottelujen lässähtänyttä lopputulosta. Tieteellistä ilmastotutkimusta kyseenalaistetaan nyt maailmalla.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from YK:n suulla lausuttiin: puolentoista asteen ilmastotavoite ei toteudu

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan