Jälleen kerran folkloristiikan dosentti Heidi Henriikka Mäkelä Helsingin yliopistosta saa vastata kysymyksiin kansanrunoutemme härskistä puolesta. Tasaisin väliajoin mediassa nimittäin ”paljastetaan”, miten osa kalevalamittaisista runoista oli seksuaalissävytteisiä.
Mäkelän mukaan kansanperinteen tutkijoiden puhelimet käyvät kuumina erityisesti keväällä Kalevalan päivän alla, kun toimittajat haluavat kysellä Kalevalan ”salatusta aineistosta” ja ”Suomen kansan unohdetuista pervorunoista”. Muun ajan vuodesta tutkijat saavat olla rauhassa.
Folkloristiikan alalla karjalaista kansanperinnettä on kuitenkin tutkittu paljon eri näkökulmista, eikä aineisto ole ollut koskaan ”kateissa”.
”Suomessa ei ole koskaan aktiivisesti sensuroitu runoja. Esimerkiksi Virossa neuvostoaikana kansanrunousarkistossa saksittiin, piirrettiin yli tussilla ja liimattiin lappuja sellaisen tavaran päälle, josta koettiin, ettei se kuulu hyvän neuvostokansalaisen profiiliin.”
Suomesta aineistoa ei koskaan hävitetty, vaan sitä säilytettiin arkistojen uumenissa.
”Tutkijat ovat aina 1800-luvulta lähtien tienneet, että siellä on tämmöisiä runoja.”
Siis tämmöisiä:
Rannassa viinoja ryypätt[iin],
pikarit lyötiin rikki,
piika tyttö pimiässä pirtiss pistettiin,
talon tyttö raukka itki:
kuin kuolen koinamatta,
tuon makian maistamatta.
Ah sitä herttaista herkkuu,
poikien pöksyissä lerkkuu,
Huntunturin Jussi
minua nussi
iltahämärällä
kyrpä kämärällä,
viis sormee vitun päällä.
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Joikumusikaalidraama on poikkeuksellinen elokuvagenre, ainoa laatuaan. Miten päädyit tähän ratkaisuun?
Ehkä alun perin minulla oli unelma musikaalin tekemisestä, mutta meillä on hyvin rajallinen budjetti eikä musiikillista tietämystä ole Skandinaviassa kovin paljon. Elokuvan aihepiiri johdatti minut ilmaisuun, jossa on paljon tukahduttavaa hiljaisuutta välissä. Saamelaisten täytyy selviytyä siinä ympäristössä ja perheessä, josta me olemme riippuvaisia, jolloin meillä ei voi olla liian paljon keskinäisiä konflikteja. Mielestäni elokuvaan tuli tällainen tukahdutettu, hiljainen ja hienovarainen tyyli myös pääosan esittäjän ansiosta, siitä millainen on hänen tapansa olla. Ihastuimme myös kuvauspaikkoihin ja maisemaan, jolloin elokuvaan tuli monta kerrosta.
Saamelaiskulttuurissa maisema on hyvin tärkeää ihmisille, ja elokuva sijoittuu tunturimaisemiin ja pieniin kyliin. Miten valitsit kuvauspaikat?
Työskentelimme tarkoituksella juuri tässä maisemassa. Päähenkilölle se on hänen kotinsa ja työpaikkansa, joten yritimme olla uskollisia sille: emme halunneet romantisoida mitään, vaan työskennellä luonnon karkeuden kanssa, kerromme miltä maisema todellisuudessa näyttää. Elokuvaa kuvattiin paljon omalla poronhoitoalueellani, eli tunnen sen erittäin hyvin, ja olen myös pyytänyt näiltä paikoilta lupaa kuvaamiseen.
Millaista oli kuvata porojen kanssa?
Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Nykyajan eurooppalaista fasismia ymmärtääkseen on hyvä katsoa menneisyyteen. Moneen kertaan palkitun espanjalaistoimittaja ja -kirjailija Paco Cerdán teos Läsnä! Matka espanjalaisen fasismin juurille vie vuoteen 1939, jolloin Espanjan sisällissota (1936–1939) on juuri päättynyt. Toisen maailmansodan ”kenraaliharjoituksessa” vastakkain olivat oikeistolaiset, natsi-Saksan tukemat falangistit sekä sosialistien ja anarkistien muodostama tasavaltalaisten joukko, joka hävisi sodan. Espanjan sisällissota ennakoi tulevan […]
”Minulla ei ole mitään salattavaa” on maailman huonoin argumentti, kun pohditaan viranomaisten oikeutta valvoa kansalaisia yhä laajemmin. Salattavaa ei ehkä ole nyt, mutta nykyisin harmittomat mielipiteet voivat tulevaisuudessa vielä olla epätoivotun henkilön mielipiteitä.
Suomi ei ole vielä luisumassa totalitarismiin, mutta se on ottamassa askelta massavalvontaa kohti. Poliisin valtaoikeuksia ehdotetaan laajennettaviksi siten, että ne saisivat harjoittaa rikostiedustelua perustuen uhkaan rikoksesta, ilman konkreettista rikosepäilyä. Tällaista salaista tiedonhankintaa voisi olla esimerkiksi mikrofonien asentaminen henkilön kotiin.
Viranomaisten valtaoikeuksia kasvatetaan hivuttaen, sanoo kansalaisten elektronisia oikeuksia puolustavan Effi ry:n puheenjohtaja Topi Toosi Voiman haastattelussa. Esitetyt lakimuutokset lisäisivät riskiä väärinkäytöksiin (mistä on esimerkkejä jo nykyisen lain aikana) ja mahdollistaisivat poliisin mielivallan.
Samalla massavalvonta on jo täällä. Uhkaa yksityisyydelle ei kohdistu vain valtion taholta, vaan myös yritykset janoavat tietoa meistä.
Elämme yhteiskunnassa, jossa kuka tahansa voi nauhoittaa kanssaihmisiä heidän huomaamattaan älylaseilla, joiden kuvaama materiaali on käyttäjän itsensä lisäksi esimerkiksi Metan käytettävissä. Monet myös seuraavat ruumiintoimintojaan älysormuksilla, lähettävät oman DNA-näytteensä Yhdysvaltoihin ja postailevat tarkat henkilötietonsa someen.
Elämme maailmassa, jossa Elon Muskin yritys Neuralink kehittää suoria viestiyhteyksiä ihmisaivojen ja tietokoneiden välille. Apple puolestaan osti hiljattain israelilaisen Q.ai-startup-yrityksen, joka kehittää tekoälytekniikkaa tunnistamaan kuiskattua puhetta, kasvojen pieniä mikroilmeitä, sykettä ja muita tietoja. On kylmäävää ajatella, millaisessa valtiossa tällaista teknologiaa on kehitelty.
Foliohattuilijat olivat kaiken aikaa oikeassa.
[…]
EU:n ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa 2024. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa, jota ihmistoiminta on heikentänyt, ja jäsenvaltiot voivat itse päättää, miten tavoitteisiin päästään. Ennallistamisasetus on osa unionin biodiversiteettistrategiaa luontokadon pysäyttämiseksi, ja Suomen tulee noudattaa sitä. Siksi Suomi valmistelee nyt kansallista ennallistamissuunnitelmaansa.
Tavoitteena on parantaa heikentynyttä luonnon tilaa esimerkiksi metsissä, perinneympäristöissä, soilla ja vesistöissä, kuten joissa. Ennallistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista ja koskien kunnostamista, mistä olisi apua etenkin vaelluskaloille, kuten lohelle ja taimenelle.
Vesistöjen tilaa parantaisi myös soiden palauttaminen luonnontilaisiksi. Etenkin soita ja metsiä koskeva sääntely on kuitenkin aiheuttanut kiistoja. Suomessa näitä luontotyyppejä on paljon, mistä syystä ennallistaminen tuottaa merkittäviä kustannuksia. Niitä aiheutuisi käytännön työstä, kuten patojen purkamisesta ja suo-ojien tukkimisesta.
Yksi asetuksen osa, luontotyyppien heikentämättömyysvelvoite, huolestuttaa etenkin metsäteollisuutta. Velvoitteen mukaan hyvässä tilassa olevien luontotyyppien kuten boreaalisten luonnonmetsien, harjumetsien ja puustoisten soiden tilaa ei saa heikentää merkittävästi.
Lähes puolet Suomen eri luontotyypeistä arvioitiin uhanalaisiksi.
Metsäala pelkää, että puukauppa vaikeutuu rajoitusten vuoksi. […]
Saamelaiset ovat luovineet suomalaistamispyrkimysten paineessa ja toimineet omien oikeuksiensa puolesta monin eri keinoin vuosisatojen kuluessa. Näin kulttuuri on säilynyt elinvoimaisena tähän päivään saakka. Radio Kolonialin neljännen jakson vieras, saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori, historioitsija Veli-Pekka Lehtola on tutkinut eri strategioita, joita 1900-luvun alun tenolaisissa saamelaisyhteisöissä oli käytössä suhteessa suomalaistamiseen. Suomalaissuuntautuneet saamelaiset omaksuivat suomenkielisten kulttuurista vaikutteita ja opettivat […]
Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä. Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää […]
Eletään 1800-luvun loppua. Eurooppalaiset aarteenmetsästäjät käyvät Amerikoissa tiheään. Myös kaksikymppinen, suomalais-ruotsalainen tutkimusmatkailija ja tiedemies Gustaf Nordenskiöld (s. 1868), matkustaa Yhdysvaltojen Coloradoon, Mesa Verden alueelle, jossa on esihistoriallisia pueblo-kansan kallioasumuksia (noin ajalta 600–1300 jaa). Tuona aikana niin sanotut ryöstökaivaukset olivat yleisiä, eikä laki kieltänyt ulkomaalaisia tekemästä tutkimuksiaan alueella. Nordenskiöld tekikin systemaattisia kaivauksia, dokumentoi esineitä ja toi niitä […]
Koska Suomella ei ole ollut merentakaisia siirtomaita, meillä ajatellaan yhä usein, että kolonialismi ei koskenut Suomea. Viime vuosikymmeninä historiantutkimus on kuitenkin laajentunut uusiin suuntiin, ja tarkasteluun otettu poliittisten ja taloudellisten seurausten lisäksi myös imperialismin ja kolonialismin kulttuuriset seuraukset. Ne näkyvät sekä entisten siirtomaavaltojen että niiden hallitsemien siirtomaiden nykypäivässä. Kolonialistisia asenteita esiintuovia ja viime aikoina keskustelua […]
1800-luvun lopulla suomalais-ruotsalainen tiedemies Gustaf Nordenskiöld vei pueblo-alkuperäiskansojen hauta-aarteita Yhdysvalloista Ruotsiin. Mukana oli erilaisia esineitä, kuten työkaluja ja tekstiilejä, mutta myös ihmisten jäänteitä. Lopulta kokoelma päätyi Suomen kansallismuseoon, joka vuonna 2020 palautti osan siitä Mesa Verden alkuperäiskansojen yhteisöille. He hautasivat jäänteet hautajaisseremoniassa uudelleen. Nykyistä tieteellisen tutkimuksen etiikkaa Nordenskiöldin kaivaukset eivät noudattaisi, mutta 1800-luvun lopulla ne […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
