Saamelaisten ja suomalaisten pitkä yhteinen historia

Saamelaiset ovat luovineet suomalaistamispyrkimysten paineessa ja toimineet omien oikeuksiensa puolesta monin eri keinoin vuosisatojen kuluessa. Näin kulttuuri on säilynyt elinvoimaisena tähän päivään saakka. Radio Kolonialin neljännen jakson vieras, saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori, historioitsija Veli-Pekka Lehtola on tutkinut eri strategioita, joita 1900-luvun alun tenolaisissa saamelaisyhteisöissä oli käytössä suhteessa suomalaistamiseen. Suomalaissuuntautuneet saamelaiset omaksuivat suomenkielisten kulttuurista vaikutteita ja opettivat […]

Lue lisää… from Saamelaisten ja suomalaisten pitkä yhteinen historia

Hallitus syventää digisyrjäytymistä

Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä. Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää […]

Lue lisää… from Hallitus syventää digisyrjäytymistä

”Ei mitään anteeksipyydettävää” – miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Eletään 1800-luvun loppua. Eurooppalaiset aarteenmetsästäjät käyvät Amerikoissa tiheään. Myös kaksikymppinen, suomalais-ruotsalainen tutkimusmatkailija ja tiedemies Gustaf Nordenskiöld (s. 1868), matkustaa Yhdysvaltojen Coloradoon, Mesa Verden alueelle, jossa on esihistoriallisia pueblo-kansan kallioasumuksia (noin ajalta 600–1300 jaa). Tuona aikana niin sanotut ryöstökaivaukset olivat yleisiä, eikä laki kieltänyt ulkomaalaisia tekemästä tutkimuksiaan alueella. Nordenskiöld tekikin systemaattisia kaivauksia, dokumentoi esineitä ja toi niitä […]

Lue lisää… from ”Ei mitään anteeksipyydettävää” – miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Kulttuurinen kolonialismi näkyy lastenkirjoissa

Koska Suomella ei ole ollut merentakaisia siirtomaita, meillä ajatellaan yhä usein, että kolonialismi ei koskenut Suomea. Viime vuosikymmeninä historiantutkimus on kuitenkin laajentunut uusiin suuntiin, ja tarkasteluun otettu poliittisten ja taloudellisten seurausten lisäksi myös imperialismin ja kolonialismin kulttuuriset seuraukset. Ne näkyvät sekä entisten siirtomaavaltojen että niiden hallitsemien siirtomaiden nykypäivässä. Kolonialistisia asenteita esiintuovia ja viime aikoina keskustelua […]

Lue lisää… from Kulttuurinen kolonialismi näkyy lastenkirjoissa

Suomikin haikaili omia siirtomaita. Miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

1800-luvun lopulla suomalais-ruotsalainen tiedemies Gustaf Nordenskiöld vei pueblo-alkuperäiskansojen hauta-aarteita Yhdysvalloista Ruotsiin. Mukana oli erilaisia esineitä, kuten työkaluja ja tekstiilejä, mutta myös ihmisten jäänteitä. Lopulta kokoelma päätyi Suomen kansallismuseoon, joka vuonna 2020 palautti osan siitä Mesa Verden alkuperäiskansojen yhteisöille. He hautasivat jäänteet hautajaisseremoniassa uudelleen. Nykyistä tieteellisen tutkimuksen etiikkaa Nordenskiöldin kaivaukset eivät noudattaisi, mutta 1800-luvun lopulla ne […]

Lue lisää… from Suomikin haikaili omia siirtomaita. Miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Suomi on osa kolonialismin tarinaa

”Hiukan yksinkertaistaen voi ajatella, että koloniaalisuus on globaalia rasismia”, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professori Teivo Teivainen Voiman uudessa podcastissa. Käsite ”koloniaalisuus” on lähtöisin perulaiselta sosiologi Aníbal Quijanolta. Niin sanotun dekoloniaalisen koulukunnan käyttämällä termillä tarkoitetaan rotuluokitteluja, joita käytetään poliittisesti oikeuttamaan valkoisten vallankäyttöä muiden ihmisryhmien yli. Koloniaalinen ajattelu ei koske vain suuria siirtomaaimperiumeja, vaan runsaasti esimerkkejä löytyy […]

Lue lisää… from Suomi on osa kolonialismin tarinaa

Puuttuvia äänestyslippuja ja TikTok-kampanjoita – Perussa käytiin kaoottiset presidentinvaalit

Perun pääkaupungissa Limassa kävi sunnuntaina kuhina. Surquillon kaupunginosassa äänestyspaikalle oli kerääntynyt korttelien pituinen jono. Paahtavassa auringossa jonottavat äänestäjät olivat lähteneet presidentinvaaleissa uurnille pessimistisin mielin, koska maata riivaa yli kymmenen vuotta kestänyt poliittinen kriisi. Presidenttiehdokkaita vaaleissa on ennätysmäärä, 36, minkä vuoksi äänestyslippu on valtavan kokoinen paperi, jonka äärellä ihmiset tuskailevat äänestyskopeissa. Samalla lipulla valitaan myös kongressiedustajat, senaatin edustajat, alueelliset senaattorit sekä edustajat Andien parlamenttiin. Kyyninen pessimismi kuuluu kaupunkilaisten puheissa: moni katsoo, että nyt pitää äänestää presidentiksi gallupien kärkiehdokkaista vähinten huonointa. Paikallisen IEP-tutkimuslaitoksen mukaan 87 prosenttia perulaisista ei luota kongressiin, ja myös luotto presidenttiehdokkaisiin on matala. ”Katsoin, kuka ehdokkaista oli inhimillisin ja

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Puuttuvia äänestyslippuja ja TikTok-kampanjoita – Perussa käytiin kaoottiset presidentinvaalit

Tehtaanpiipun varjossa – suomalaisten sellubisnes peitti Uruguayn ruoho-arot puuplantaaseilla

Suomalaiset metsäinvestoinnit Uruguayhyn ovat olleet menestystarina tai tragedia riippuen siitä, keneltä kysyy. […]

Lue lisää… from Tehtaanpiipun varjossa – suomalaisten sellubisnes peitti Uruguayn ruoho-arot puuplantaaseilla

Yhdysvallat on aina toiminut imperialismin hengessä. Nyt se ei enää peittele sitä

Donald Trumpin imperialismissa ei ole mitään uutta auringon alla, jos Latinalaisen Amerikan kansoilta kysytään, kirjoittaa toimittaja Kukka-Maria Ahokas Keskiviikkokolumnissaan. […]

Lue lisää… from Yhdysvallat on aina toiminut imperialismin hengessä. Nyt se ei enää peittele sitä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan