”Ei mitään anteeksipyydettävää” – miksi kolonialismin historian tutkiminen koetaan syytöksenä?

Radio Kolonial – mitä kolonialismista kannattaa tietää?

Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa. Jopa suomalaiset lastenkirjat kuvasivat imperialistista maailmanjärjestystä, Pohjoismaat lähtivät mukaan kolonialistisiin hankkeisiin ympäri maailmaa ja Saamenmaata kolonisoitiin määrätietoisesti.

Radio Kolonial on podcast, joka käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.

Podcastia tekevät yhteistyössä Voima-lehti ja Historioitsijat ilman rajoja. Sen tekemistä on tukenut Oskar Öflundin säätiö.

Eletään 1800-luvun loppua. Eurooppalaiset aarteenmetsästäjät käyvät Amerikoissa tiheään. Myös kaksikymppinen, suomalais-ruotsalainen tutkimusmatkailija ja tiedemies Gustaf Nordenskiöld (s. 1868), matkustaa Yhdysvaltojen Coloradoon, Mesa Verden alueelle, jossa on esihistoriallisia pueblo-kansan kallioasumuksia (noin ajalta 600–1300 jaa).

Tuona aikana niin sanotut ryöstökaivaukset olivat yleisiä, eikä laki kieltänyt ulkomaalaisia tekemästä tutkimuksiaan alueella. Nordenskiöld tekikin systemaattisia kaivauksia, dokumentoi esineitä ja toi niitä sekä ihmisten hautajäänteitä Eurooppaan. Monet niistä päätyivät mutkan kautta Suomen Kansallismuseoon, jossa ne ovat pääosin edelleen.

”Nordenskiöld oli aikana tuote, hän tuli tutkimusmatkailijoiden suvusta”, tapausta tutkinut historioitsija Janne J. Lahti sanoo. Nordenskiöldin isä oli kuuluisa suomalaissyntyinen, Ruotsissa vaikuttanut tutkimusmatkailija ja naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld.

Lahden mukaan 1800-luvun eurooppalaisessa tieteessä eräs tärkeä menetelmä oli esineiden kerääminen eri puolilta maailmaa. Ne vietiin tutkittavaksi Eurooppaan, jossa tieteen haluttiin edistyvän.

Onko eurooppalainen tiede siis luonteeltaan kolonialistista?

”Eurooppa oli usein se mittari, millä muuta maailmaa mitattiin”, Lahti sanoo ja selittää, että siksi tieteellinen tieto muista alueista ja kulttuureista suodattui eurooppalaisen linssin lävitse.

Nordenskiöld tiettävästi kyllä tapasi alueella tuolloin asuneita alkuperäiskansoja, mutta heidän haastattelunsa eivät juuri suodattuneet hänen tutkimusartikkeleihinsa, Lahti arvioi.

Suomalaiset asuttamassa ”villiä länttä”

”Suomessa on pitkään nähty, että kolonialismi ei ole osa Suomen historiaa – – että se ei ikään kuin koskenut meitä”, Lahti sanoo ja jatkaa, että se on muuallakin Euroopassa suhteellisen yleinen näkemys.

Se ei pidä kuitenkaan paikkaansa, vaan suomalaiset lähtivät 1800-luvulla innolla muiden länsieurooppalaisten tapaan Yhdysvaltain länsirannikolle asuttamaan maita. Alueilla asui eri alkuperäiskansoja, jotka Yhdysvaltain liittovaltio oli erilaisilla väkivallan keinoilla joko syrjäyttänyt, pakkosiirtänyt, tappanut tai sulkenut reservaatteihin. Suomalaiset asettuivat näille seuduille ja kertoivat jälkipolvilleen toisenlaista tarinaa.

”Et usein kerro myöhemmin tarinaa, että tämä oli niiden toisten ihmisten maa, ja sitten me tultiin – – eikä me oikeastaan kuuluta tänne ollenkaan.”

Sen sijaan suomalaiset loivat tarinan, jossa he loivat lännen maan, ja siitä tarinasta alkuperäiskansat kirjoitettiin tarinasta tulos. Asuttajakolonialismi eroaa siirtolaisuudesta, sillä siirtolaiset yleensä pyrkivät integroitumaan yhteiskuntaan, johon saapuvat.

”Ainakin yhden, kahden sukupolven ajan kieli ja oma kulttuuri voivat säilyä, mutta he pyrkivät sopeutumaan paikkaan.”

”Asuttaja sen sijaan tulee ja tekee maasta omansa tai siirtää sinne oman kulttuurinsa ja pakottaa sen muille.”

Lahti korostaa, että kyse on akateemisesta eronteosta, eivätkä erottelut ole oikeassa elämässä selviä. Monet suomalaiset myös ystävystyivät paikallisten kansojen kanssa.

”Historia on sotkuista.”

2020-luvulla esineet palautettiin

Janne Lahti kertoo ajankuvan muutoksesta.

Hän kävi Gustaf Nordenskiöldin tutkimusalueella Mesa Verdellä 25 vuotta sitten ensimmäisen kerran. Silloin kansallispuistoon tuleville turisteille kerrottiin, että alueen alkuperäiset asukkaat olivat aikanaan kadonneet mystisesti, aivan kuin yhteyttä menneisyyden ja modernin ajan välillä ei olisi.

Vuonna 2023, jolloin hän vieraili alueella uudelleen, tarina oli muuttunut, ja nyt pueblo-kansa on siinä mukana. Turisteja informoitiin siitä, miten pueblot olivat aina olleet yhteydessä paikkaan ja kulttuuriin, ja yhteys on säilynyt nykypäivään saakka, Lahti kertoo.

Ajankuvan muutos näkyi myös Suomessa.

Vuonna 2020 Kansallismuseo palautti pienen osan Nordenskiöldin viemistä esineistä Mesa Verden alueen alkuperäiskansojen yhteisöille. Kyse oli ennen kaikkea ihmisten hautajäänteistä, alkuperäiskansojen esivanhemmista, jotka he hautasivat hautajaisseremoniassa uudelleen, yli 100 vuotta myöhemmin.

Lahti on analysoinut tapahtuman ympärillä pyörinyttä suomalaista mediakeskustelua.

Nordenskiöldiä tunnuttiin puolustelevan: hän ei ainakaan tehnyt mitään laitonta, Suomi ei ollut syyllinen, ei ole mitään anteeksipyydettävää, kyseessä ei ollut oikeastaan kolonialismi ja sitä paitsi Tukholmassa syntynyt Nordenskiöld ei ollut edes suomalainen vaan ruotsalainen. Syyllisyyden eetosta haluttiin välttää. Miksi?

”Kolonialismin ymmärtäminen historiallisen prosessina on tärkeää. Se on monitahoinen valtasuhteiden kenttä, ja siihen liittyy – – kauheita asioita. Se koetaan nykyisin helposti syytöksenä, joka pitää saman tien jotenkin väistää tai ainakin ohjata muualle.”

Myös nykyinen yhteiskunnallinen polarisaatio on johtanut siihen, että monet raivostuvat uudenlaisesta historiantutkimuksesta. Lahti sanoo, että pään työntäminen pensaaseen ei kuitenkaan auta ymmärtämään historiaa. On järkevää yrittää ymmärtää esimerkiksi Nordenskiöldin aikakautta.

”Sen ymmärtäminen, mistä me tulemme, ja miten se liittyy meidän historiaamme ja tähän nykypäivään, on tärkeää.”

Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa.

Radio Kolonial käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.

Voima-lehden podcast yhteistyössä Historioitsijat ilman rajoja kanssa alkaa. Tuotantoa on tukenut Oskar Öflundin säätiö.

Radio Kolonial – mitä kolonialismista kannattaa tietää?

Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa. Jopa suomalaiset lastenkirjat kuvasivat imperialistista maailmanjärjestystä, Pohjoismaat lähtivät mukaan kolonialistisiin hankkeisiin ympäri maailmaa ja Saamenmaata kolonisoitiin määrätietoisesti.

Radio Kolonial on podcast, joka käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.

Podcastia tekevät yhteistyössä Voima-lehti ja Historioitsijat ilman rajoja. Sen tekemistä on tukenut Oskar Öflundin säätiö.