Suomi on osa kolonialismin tarinaa

Radio Kolonial – mitä kolonialismista kannattaa tietää?

Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa. Jopa suomalaiset lastenkirjat kuvasivat imperialistista maailmanjärjestystä, Pohjoismaat lähtivät mukaan kolonialistisiin hankkeisiin ympäri maailmaa ja Saamenmaata kolonisoitiin määrätietoisesti.

Radio Kolonial on podcast, joka käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.

Podcastia tekevät yhteistyössä Voima-lehti ja Historioitsijat ilman rajoja. Sen tekemistä on tukenut Oskar Öflundin säätiö.

”Hiukan yksinkertaistaen voi ajatella, että koloniaalisuus on globaalia rasismia”, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professori Teivo Teivainen Voiman uudessa podcastissa.

Käsite ”koloniaalisuus” on lähtöisin perulaiselta sosiologi Aníbal Quijanolta. Niin sanotun dekoloniaalisen koulukunnan käyttämällä termillä tarkoitetaan rotuluokitteluja, joita käytetään poliittisesti oikeuttamaan valkoisten vallankäyttöä muiden ihmisryhmien yli.

Koloniaalinen ajattelu ei koske vain suuria siirtomaaimperiumeja, vaan runsaasti esimerkkejä löytyy Suomen historiasta ja nykypäivästä. Teivainen viittaa niin sanotun muistin politiikan pääteesiin: kiistat eivät koske pelkästään menneisyyttä, vaan sitä, miten nykyhetkeä tulkitaan. Yleisen näkemyksen mukaan Suomi ei ole harjoittanut kolonialismia, vaan päinvastoin, se on ollut venäläisten ja ruotsalaisten sortotoimien uhri.

Teivainen sanoo, että tämä on osa totuudesta: Suomesta todella vietiin kymmeniä tuhansia ihmisiä orjiksi Venäjälle isovihan aikana 1700-luvun alussa. Suomalaisia myös pidettiin alempana kansana tuonaikaisen rotuluokittelun aikakaudella, mistä haluttiin päästä eroon hinnalla millä hyvänsä.

”Mutta se, että suomalaisia on joutunut alistamisen kohteeksi ei sulje pois sitä, että myöhemmässä vaiheessa [Suomi] voisi olla myös itse mukana alistamassa.”

Saamelaisten kohtelu on kuvaava esimerkki. Jouluna 2025 ilmestynyt Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti kertoo saamelaisten systemaattisesta kaltoinkohtelusta. Komission kuulemat saamelaisyhteisöt ovat vakavasti huolissaan tulevaisuudestaan. Saamelainen kulttuuri perinteisten elinkeinojen elintila kapenee sukupolvesta toiseen, eikä maankäyttökysymystä ole vieläkään ratkaistu.

Ovat suomalaiset käyneet myös muualla, Etelä-Amerikan Uruguayssa saakka. Uruguaylainen näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja ja opettaja Marianella Morena teki aiheesta näytelmän, joka esitettiin Kansallisteatterissa. Metsä Furiosa kertoo kriittisesti suomalaisten sellutehdasinvestoinneista hänen kotimaassaan.

Näytelmän taustatyötä tehdessään hän kävi tehdaskierroksella eräässä pikkukaupungissa Uruguayn keskiosassa. 

Kierroksella hän näki matalia, vaatimattomia uruguaylaisia taloja vieri vieressä.

Äkisti katukuva muuttui. Täydellisiä design-rakennuksia, viereiseen kortteliin verrattuna korkeita, siistejä ja korskeita, mutta hillityissä skandinaavisissa sävyissä, kuin suoraan asuntokatalogista. Sellutehtailla rikastuneet suomalaiset ovat rakentaneet oman kylänsä.

”Maisema oli pakotettu suomalaiseen makuun. Heillä oli kolonialistin katse, joka kohdistui meihin”, Morena kertoo videopuhelussa tuntojaan Montevideosta, Uruguayn pääkaupungista käsin muutamia vuosia myöhemmin.

Teivo Teivainen tuntee Uruguayn kontekstin hyvin. Hänen mukaansa Uruguayssa suomalaiset valittiin 2000-luvun alussa investointikumppaneiksi osittain siksi, että Suomi nähtiin ”tasa-arvoisena ja sosiaalidemokraattisena”, erotuksena perinteisille kolonialisteille. Vasemmistohallitukset halusivat solmia sopimukset suomalaisyritysten kanssa.

Vaikka siirtomaavallan aika, jossa eurooppalaiset suurvallat kontrolloivat siirtomaitaan miten halusivat, on päättynyt, kolonistiset rakenteet näkyvät edelleen muun muassa taloudellisena vallankäyttönä. Teivainen kertoo sijoittajansuojamekanismeista, joita suunniteltiin 1960-luvulla, kun viimeisetkin Afrikan maat alkoivat muodollisesti vapautua Euroopan kolonialismista. Aiemmin eurooppalaiset hallitsivat suoraan siirtomaidensa tuomioistuimia, mutta itsenäistymisen myötä tämä oikeus päättyi. Ne halusivat kuitenkin edelleen kontrolloida käymäänsä kauppaa Afrikan maiden kanssa, jotta sääntely ei ”liikaa haittaisi bisneksiä”.

”Keksittiin tällaisia mekanismeja, että tietyt riidanratkaisuelimet vietiin pois kyseisen valtion omasta tuomiovallasta.” Sopimukset siis suosivat selvästi sijoittajia valtion kustannuksella. Afrikan maat hyötyivät harvoin näistä sopimuksista, koska ne eivät juuri sijoittaneet länteen.

Myös Uruguayn valtio on sitoutunut sijoittajansuojasopimukseen, joka rajoittaa sen mahdollisuutta säädellä ulkomaisten yhtiöiden, etenkin sellubisneksen toimintaa ilman korvausvaatimusten riskiä. 

Onko tämä suomalaista kolonialismia vai tavanomaista markkinataloutta, riippuu tulkitsijasta. Marianella Morenaa ja Teivo Teivaista kuullaan Radio Kolonial -podcastin avausjaksossa. Teivainen analysoi myös historiallisia symboleja, joista käydään kiistoja, etenkin Suomen ilmavoimien käyttämää hakaristiä.

Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa.

Radio Kolonial käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.

Voima-lehden podcast yhteistyössä Historioitsijat ilman rajoja kanssa alkaa. Tuotantoa on tukenut Oskar Öflundin säätiö.

Radio Kolonial – mitä kolonialismista kannattaa tietää?

Kolonialismi on kautta historian ollut mukana suomalaisten arjessa, mutta emme vain huomaa sitä. Suomi ei ole irrallinen ajopuu, joka ajelehtii historian virrassa, vaan mukana kolonialismin suuressa tarinassa. Jopa suomalaiset lastenkirjat kuvasivat imperialistista maailmanjärjestystä, Pohjoismaat lähtivät mukaan kolonialistisiin hankkeisiin ympäri maailmaa ja Saamenmaata kolonisoitiin määrätietoisesti.

Radio Kolonial on podcast, joka käy läpi suomalaisten osuutta kolonialismin muokkaamassa maailmanjärjestyksessä. Tuore historiantutkimus avaa myös, mitä kaikkea menneisyydestä on ymmärretty väärin ja miten historiapolitiikkaa käytetään nykyhetkessä.

Podcastia tekevät yhteistyössä Voima-lehti ja Historioitsijat ilman rajoja. Sen tekemistä on tukenut Oskar Öflundin säätiö.