Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä.
Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää digitaalisia palveluita. Heitä on jopa 85 prosenttia ikääntyneiden järjestöjen, 59 prosenttia vammaisjärjestöjen, 45 päihdejärjestöjen ja 44 prosenttia potilasjärjestöjen kohtaamista ihmisistä.
Järjestöjen arvion mukaan tärkeimpiä syitä ovat osaamisen puute sekä erilaiset fyysiset tai kognitiiviset esteet. Sen lisäksi kaikilla ei ole tarvittavia laitteita eikä edes nettiyhteyksiä palveluiden käyttämiseen. Lisäksi viranomaisasiontiin käytettävät digipalvelut ovat järjestöjen mukaan usein heikkolaatuisia ja hankalia, ja niissä käytetään vaikeaselkoista kieltä. Kyvyttömyys asioida digitaalisesti moninkertaistaa syrjäytymisen riskiä.
Järjestöbarometrin kyselyssä todetaan, että jäädessään digitaalisen viestinnän ulkopuolelle ihmisen riippuvuus omaisistaan ja läheisistään usein kasvaa. Muut joutuvat joko osittain tai kokonaan hoitamaan yksilön asiointia, mikä heikentää autettavan itsemääräämisoikeutta ja yksityisyydensuojaa. Monesti edes terveyskeskuksen laboratorioaikoja ei pysty varaamaan itse.
Samalla kun digisyrjäytyminen etenee, hallitus leikkaa juuri niiltä järjestöiltä, jotka tarjoavat tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten digitaaliseen asiointiin.





