EU:lla on palava kiire päästä ulos fossiilitaloudesta siten, että heikoimmat eivät kärsi. Silti 2010-luvun talouskuriopit ovat täällä taas.
[…]
Lue lisää… from EU:n talouskuriajattelu teki paluun – kuka maksaa laskun?
Euroopan komissio julkaisi vihreän kehityksen ohjelman tammikuussa 2020. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali talousalue vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi vihreää teknologiaa ja ekologisia investointeja on tarkoitus tukea unionin budjettivaroilla. Ohjelma on merkittävä edistysaskel unionin ilmastopolitiikassa, mutta jättää paljon toivomisen varaa etenkin rahoituksen mittakaavan osalta. Rahoitusta on luvattu seuraavalle kymmenelle vuodelle 1000 miljardia euroa, josta suurin osa perustuu nykyisten budjettivarojen uudelleenohjaukseen sekä toiveisiin yksityisen sektorin investoinneista. Toteutuessaan kaavailtu summa on komission omienkin laskelmien mukaan riittämätön päästövähennystavoitteiden vaatimien investointien toteuttamiseen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että eurokriisin aikana finanssisektorin pelastamiseksi myönnettyjen tukipakettien koko ylitti 4000 miljardia euroa. Historia on täynnä esimerkkejä
[…]
Teksti Antti Ronkainen Lauri Punamäki ja Pontus Purokuru esittivät Voimassa 1/2017 hankalia kysymyksiä hyvinvointivaltiosta, jotka kuuluvat: 1) onko hyvinvointivaltio yhdistettävissä yhteiskuntaan, joka ei ole rasistinen ja 2) voiko hyvinvointivaltiota olla ilman jatkuvan talouskasvun aiheuttamaa tuhoa? Punamäki ja Purokuru nostavat esiin monia tärkeitä huomioita vasemmistolaisesta nationalismista, hyvinvointivaltion kontrollimekanismeista ja hoivalla alistamisesta. Heidän mukaansa vasemmisto on ollut kyvytön yhdistämään “hyvinvointivaltion nationalistista projektia ja työväenliikkeen rajat ylittävää internationalismia”. Vastaaminen Punamäen ja Purokurun kysymyksiin edellyttää näkökulman laajentamista Suomesta Eurooppaan. Nähdäkseni vasemmiston virhe ei viimeisten vuosikymmenten aikana ole ollut sitoutuminen “nationalistiseen hyvinvointivaltioon” vaan nationalistiseen Eurooppaan. Ex-ministeri Alexander Stubbin sanoin euro on darwinistinen projekti, jossa vahvimmat
[…]
Lue lisää… from Hankalat kysymykset vaativat uutta visiota valtiosta
Kreikan parlamentin entinen puhemies kertoo, miksi maan velka on laiton. Teksti Fanny Malinen Kuva Lissu Lehtimaja ”Kreikkalaiset ovat joutuneet sokkiterapian kohteiksi moneen kertaan. Viimeisin sokki oli, kun talouskurin lopettamiseksi valittu hallitus allekirjoitti entisiä pahemman sopimuksen ja järjesti yhtäkkiset uusintavaalit, jotka tähtäsivät kurituspolitiikan vastustajien poistamiseen puolueesta”, Zoe Konstantopoulou lataa. Hän tietää, mistä puhuu. Konstantopoulou valittiin Syrizan kansanedustajaksi vuonna 2012 ja viime tammikuun vaalien jälkeen parlamentin puhemieheksi. Asema antoi Konstantopouloukselle mahdollisuuden seurata läheltä pääministeri Alexis Tsiprasin kesäistä takinkääntöä, jonka hän nyt ymmärtää olleen suunniteltu temppu eikä suinkaan taipumista paineen alla. ”Tsipras yritti peitellä, että oli jo hyväksynyt sopimuksen. Hän oli paljastanut velkojille,
[…]
Euroopan talous- ja rahaliitto ei anna vaihtoehtoa talouskurille ja leikkauspolitiikalle. Jos Suomi ei riko sääntöjä, hyvinvointivaltio on mennyttä. Kuva Lissu Lehtimaja Ainoa tie hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen ja leikkauspolitiikan lopettamiseen käy haastamalla Euroopan talous- ja rahaliiton institutionaalinen järjestys. Käytännössä tämä toteutetaan rikkomalla tietoisesti talouskurisääntöjä, kiertämällä niitä rinnakkaisvaluutan avulla ja eroamalla euroalueesta. Tähän lopputulokseen ovat tulleet tutkijat Joel Kaitila ja Antti Ronkainen, jotka kirjoittivat raportin Talouskurista autonomiaan. Raportissaan Kaitila ja Ronkainen analysoivat, mitä Suomi voi euromaana tehdä lisätäkseen talouspolitiikkansa liikkumavaraa. Keinoja on, mutta ne vaativat poliittista uskaliaisuutta ja päättäväisyyttä. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan budjettialijäämä ei saa olla yli 3 prosenttia eikä julkinen
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa