Vähemmistöasema lisää monin tavoin asunnottomuuden riskiä ja voi vaikeuttaa avun hakemista.
[…]
Lue lisää… from Asunnottomuus voi koskettaa jopa joka viidettä sateenkaarivähemmistöön kuuluvaa
Edellinen hallituskausi oli poikkeuksellisten kriisien aikaa. Koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota sekä sitä seurannut energiakriisi vaativat valtioilta ja keskuspankeilta voimakkaita toimia yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi. Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamien hallitusten kaudella julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen nousikin vuoden 2019 tasolta 13,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2022 mennessä, jolloin velan suhde BKT:hen oli 73 %. Osa velan kasvusta selittyy julkisen velan tilastoinnissa tehdyillä muutoksilla. Velkaantumisella kriisitoimien rahoittamiseksi oli takanaan laaja puoluerajat ylittävä kannatus. Julkisen velan lisäyksessä ei ollut kuitenkaan kyse vain kriisitoimista. Taustalla oli myös aiempien hallituskausien talouspolitiikan linjasta poikkeava suhtautuminen julkiseen velkaan. Julkisen talouden kestävyysvajetta ei Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelmassa
[…]
Lue lisää… from Julkinen velka vihreän siirtymän partaalla – yllättävä avain kestävämpään talouteen?
Säästämisen hyveen tulokset ovat Suomessa tavanneet ohjautua talletus- ja säästötileille. Nollakorkojen ajassa tämä ei riitä. Sijoittamalla saadaan tuottoa, mutta kasvatetaan riskejä. Pankkitilit ovat laajalti talletussuojan piirissä. Suoja ei yllä rahastoosuuksin tai osakkeisiin. Sijoitussäästämisen häviäjät ovat harvassa niin kauan, kun keskuspankkien halvan rahan politiikka säilyy nykyisellään. Piensäästäjien suora kytkeminen finanssimaailmaan kasvattaa kuitenkin halvasta rahasta riippuvien määrää. Enää siitä eivät ole riippuvaisia vain eläkeyhtiöiden kaltaiset suurpelurit ja kasvava eläkeläisjoukko. Riippuvuus lisääntyy myös työikäisissä. Tulevaisuudessa ehkä jopa vastasyntyneissä. Rahanpyörittäjien kylä kasvaa. Miksi suomessa säästetään? Enemmistölle kyse on asunnosta. Kun lainaraha on halpaa, hinnat ovat nousseet monissa kaupungeissa tuloja nopeammin. Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat venyneet jopa 35–45
[…]
Lue lisää… from Raha on halpaa. Siksi säästämisen riskit kasvavat ja koskevat yhä useampaa.
Trumpin talouspolitiikka ei tarkoita suurta muutosta Obamasta vaan enemminkin sen konservatiivisempaa luentaa. Teksti Antti Ronkainen Kuva Annika Pitkänen Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, hänen aiheuttamaansa muutosta pelättiin. Keskuskauppakamarin Risto E.J. Penttilä ennusti blogissaan: ”Trumpin talouspolitiikka tulee koostumaan massiivisista veronalennuksista, sääntelyn purkamisesta, suurista investoinneista infrastruktuuriin, vapaakaupan kahlitsemisesta ja valtion vauhdikkaasta velkaantumisesta.” Pelko laantui, kun Trump täytti kabinettinsa Goldman Sachs -pankkiireilla, jotka kannattavat perinteistä globalistista vapaakauppa. Protektionismin ja taloudellisen nationalismin sijaan markkinat alkoivat odottaa veroalennuksia ja infrainvestointeja. Trumpin uudistukset ovat kuitenkin jumiutuneet kongressiin republikaanien riidellessä terveydenhuoltouudistuksesta. Veroalennus toteutuu aikaisintaan loppuvuodesta ja investoinnit ovat jääneet kokonaan taka-alalle. Republikaanien oli tarkoitus vapauttaa Obamacaresta
[…]
Lue lisää… from Protektionismista konservatiiviseen globalismiin
Kevät on palloilulajeissa ratkaisupelien aikaa. Silloin urheilusivujen otteluraporteista saa usein lukea, kuinka pelaaja otti joukkueensa kriittisellä hetkellä reppuselkään ja johdatti tärkeään voittoon. Tätä metaforaa voidaan soveltaa keskuspankkien roolin kuvaamiseen nykytaloudessa. Globaalin finanssikriisin jälkeen aikaisemmin talouden sivurajoilla pysytelleet keskuspankit ovat nousseet esiin. Aluksi keskuspankit taltuttivat luottolaman ja rahoitusjärjestelmän kriisin tarjoamalla hätälainoja ja osallistumalla järjestelmän kannalta kriittisten rahoituslaitosten pelastamiseen. Sen jälkeen keskuspankit ovat tukeneet talouden toipumista erilaisten määrällisen helpottamisen ohjelmien sekä nollakorkojen avulla. Siinä sivussa Euroopan keskuspankki lopetti eurovaltioiden velkakriisin, kun pääjohtaja Mario Draghi lupasi EKP:n takaavan euron olemassaolon tulevaisuudessakin. Keskuspankkien johtoroolia selittää osaltaan se, että samaan aikaan valtiot ovat vetäytyneet elvytysvastuusta.
[…]
Kreikan parlamentin entinen puhemies kertoo, miksi maan velka on laiton. Teksti Fanny Malinen Kuva Lissu Lehtimaja ”Kreikkalaiset ovat joutuneet sokkiterapian kohteiksi moneen kertaan. Viimeisin sokki oli, kun talouskurin lopettamiseksi valittu hallitus allekirjoitti entisiä pahemman sopimuksen ja järjesti yhtäkkiset uusintavaalit, jotka tähtäsivät kurituspolitiikan vastustajien poistamiseen puolueesta”, Zoe Konstantopoulou lataa. Hän tietää, mistä puhuu. Konstantopoulou valittiin Syrizan kansanedustajaksi vuonna 2012 ja viime tammikuun vaalien jälkeen parlamentin puhemieheksi. Asema antoi Konstantopouloukselle mahdollisuuden seurata läheltä pääministeri Alexis Tsiprasin kesäistä takinkääntöä, jonka hän nyt ymmärtää olleen suunniteltu temppu eikä suinkaan taipumista paineen alla. ”Tsipras yritti peitellä, että oli jo hyväksynyt sopimuksen. Hän oli paljastanut velkojille,
[…]
Bill Mitchell avasi Suomessa vieraillessaan jälkikeynesiläisen talousajattelun perustaa – ja sai maistaa suomalaista ryhmäajattelua. Kuva Lissu Lehtimaja Kun australialaisprofessori William ”Bill” Mitchelliltä kysyy, mikä on yleisin väärinymmärrys taloudesta, yksi vastaus nousee ylitse muiden: arkijärkeen nojautuvat vertauskuvat. Moni ajattelee valtion kassan toimivan samalla tavalla kuin oman kotitaloutensa. ”Ihmiset siirtävät omia kokemuksiaan valtion talouteen. Ajattelemme, että jos haluamme kuluttaa, joudumme menemään töihin tai kuluttamaan säästöjämme, ja odotamme, että valtiontalous toimii samoin. Näin ei saisi tehdä”, Mitchell linjaa. ”Valuutta tuo tilanteeseen lisämausteen. Ymmärtämättä valuutan toimintaa ei voi ymmärtää myöskään valtiontaloutta. Valtiolla on monopoli valuutan liikkeellelaskuun. Meidän rahansaantimme on kiinni siitä, että valtio ensin
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa