Globaali talousjärjestelmä ja sen oikeutus on kriisissä, sanoo Alfredo Saad-Filho, yksi Etelä-Amerikan arvostetuimmista ajattelijoista.
[…]
Lue lisää… from Kapitalismin kriisi on koko sivilisaation käännekohta, sanoo arvostettu tutkija
Globaali talousjärjestelmä ja sen oikeutus on kriisissä, sanoo Alfredo Saad-Filho, yksi Etelä-Amerikan arvostetuimmista ajattelijoista.
[…]
Lue lisää… from Kapitalismin kriisi on koko sivilisaation käännekohta, sanoo arvostettu tutkija
Oikeisto käytti kriisimielialaa taitavasti hyväkseen. Nyt mielikuvien velkalaiva on lastattu radikaaleilla poliittisilla muutoksilla.
[…]
Alkuvuonna 2021 hintatason kasvuaste, eli inflaatio, alkoi pitkästä aikaa kiihtyä. Ilmiön ymmärtämiseksi on tarkasteltava maailmanlaajuisia arvoketjuja. Suuret taloudet globaalissa pohjoisessa kärsivät 1970-luvulla kohonneesta inflaatiosta ja korkeasta työttömyydestä. Ongelmat päättivät toisen maailmansodan jälkeisen kultakauden, jonka aikana työvoimalla ja ammattiliitoilla oli vahva neuvotteluasema ja talouskasvu, työn tuottavuus ja tulonjaollinen tasa-arvo paranivat huomattavasti. Sittemmin 1980-luvulla alkaneella uusliberaalilla aikakaudella talouskasvu on hidastunut, tulonjaollinen eriarvoisuus lisääntynyt ja sodanjälkeiselle kulta-ajalle tyypillinen taloudellinen suorituskyky jäänyt historiaan globaalissa pohjoisessa. Kun kansainvälisten pääomaliikkeiden sääntelyä alettiin purkaa, globaalin pohjoisen yritykset alkoivat tavoitella korkeampia voittoja siirtämällä tuotantoaan globaaliin etelään, missä ne pääsivät nauttimaan halpatyövoiman mahdollistamista alhaisista työkustannuksista. Itäblokin, Intian ja Kiinan
[…]
Uusliberalistisessa yhteiskunnassa liikunta iestetään palvelemaan työelämässä jaksamisen ja yksilöllisen selviytymisen tarpeita. Kehollinen harjoitus voi kuitenkin olla myös itseisarvoista toimintaa, joka yhdistää ihmisen uudella tavalla maailmaan, pohtii Mika Pekkola esseessään.
[…]
Tapamme käsitellä surua ja surusta käyttämämme sanasto ovat osa suorituskeskeistä yhteiskuntaa, pohtii Pinja Nikki esseessään.
[…]
Vastikään perustetun Solidaarisuusseura Suomi-Chilen puheenjohtaja Marisel Soto Godoy istuu Marjaniemen siirtolapuutarhamökillään kukkasten ja karviaispensaiden keskellä. Ympäristö on vehreän rauhallinen. Samaan aikaan hänen synnyinmaansa Chile on lähihistoriansa pahimmassa kriisissä. Mielenosoitukset alkoivat lokakuussa 2019 ja jatkuvat keskellä koronapandemiaa. Presidentti Sebastian Piñeran hallinnon siunauksella poliisi käyttää liiallista väkivaltaa. Maan terveysministeriön mukaan yli 13 000 ihmistä on loukkaantunut. Poliisi ja sen avuksi lähetetty armeija ovat kiduttaneet ja pahoinpidelleet mielenosoittajia sekä tehneet seksuaalirikoksia. Maailman huomio on hiljentynyt, mutta konflikti jatkuu. ”Ihmiset osoittavat mieltään henkensä kaupalla koronasta huolimatta. Me ulkochileläiset seuraamme tapahtumia herkeämättä ja haluamme toimia. Solidaarisuusliikkeemme ei lähtenyt kantasuomalaisten tarpeista käsin niin kuin
[…]
Lue lisää… from Pinochetin diktatuuri alkoi 47 vuotta sitten – Chilen demokratia yskii jälleen
Niin valtiovarainministeriön (VM) kuin työ- ja elinkeinoministeriönkin (TEM) johtavat virkamiehet ovat esittäneet viime kuukausina kovia talouspoliittisia vaatimuksia. VM:n valtiosihteeri ja kansliapäällikkö Martti Hetemäki vaati heti kesälomien jälkeen suomalaisia hyväksymään palkkaerojen kasvun. TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson toisti syyskuun alussa samat linjaukset ja vaati matalapalkkaisempien töiden lisäämistä. Puoluetaustaltaan molemmat ovat kokoomuslaisia. Kumpikin ulostuloista on poliittinen. Niiden taustalla vaikuttavat uusklassisen taloustieteen ja uusliberaalin politiikan tulkinnat. Ajatuksen palkkaerojen talouden ”dynaamisuutta” lisäävästä vaikutuksesta voi lukea esimerkiksi taloustieteilijä Milton Friedmanin teoksesta Capitalism and Freedom (1962). Nykyisin kaikki länsimaiset oikeistopoliitikot tarjoavat samaa lääkettä talouden ongelmien korjaamiseksi. Kyse on siis ideologisesta valinnasta. Johtavien virkamiesten esityksissä ei ole mitään
[…]