Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

Neuroepätyypillisyys altistaa asunnottomuudelle, kertoo kansalaisjärjestö Vailla vakinaista asuntoa eli VVA ry:n toteuttama selvitys, joka tarkastelee neurovähemmistöön kuuluvien ihmisten asunnottomuutta, palvelutarpeita ja tarjottua tukea.

VVA ry:n järjestösuunnittelija ja hankepäällikkö Vlada Petrovskaja kertoo, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Lähes 40 prosenttia selvitykseen vastanneista asunnottomuutta kokevista henkilöistä kertoi saaneensa diagnoosin neuroepätyypillisyydestä. Lisäksi yli 80 prosenttia vastanneista, joilla diagnoosia ei ollut, epäili itsellään neuroepätyypillisyyttä.

”Arkityössä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että se on aika yleistä. Kohderyhmässämme on ihmisiä, joilla on ADHD, autismi tai oppimishaasteita.”

Neuroepätyypilliset piirteet saattavat näkyä esimerkiksi aistiherkkyyksinä, impulsiivisuutena tai toiminnanohjauksen haasteina. Arjenhallinta tai raha-asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa, vuokranmaksu saattaa unohtua ja aistiherkkyydet vaikeuttavat elämää. Myös viranomaiskielen ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Petrovskaja sanoo, että ammattilaisilla on paljon osaamista esimerkiksi päihderiippuvuuksista ja palvelujärjestelmän kysymyksistä. Neuromoninaisuuteen liittyvää osaamista on vähemmän. ”Vaikeudet toiminnanohjauksessa saatetaan tulkita piittaamattomuudeksi, laiskuudeksi ja haluttomuudeksi sitoutua palveluihin. Lisäksi poikkeava käytös saatetaan tulkita päihtymystilaksi, vaikka henkilö olisi täysin päihteetön.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Moni neurokirjon nainen on lapsesta saakka kamppaillut selittämättömän ulkopuolisuuden tunteen kanssa ja kohdannut vaikeuksia koulumaailmassa. Esimerkiksi moni aistiyliherkkä tyttö on koulussa häiriintynyt koululuokan äänistä tai valoista, mikä on estänyt keskittymisen. Joku on puolestaan alisuoriutunut koulussa tarkoituksella, jotta ei vaikuttaisi itserakkaalta. Joku piilottelee aikuisenakin tunteitaan ja sivuuttaa omat tarpeensa yrittäessään miellyttää läheisiä ihmisiä elämänvalinnoillaan. 

Esimerkiksi tällaisia neurokirjon naisten kokemuksia kertoo sosionomi ja Neurokirjon naiset ry:n perustajajäsen Ira Selkälä tuoreessa teoksessaan Sopimattomat. Norminpurkuopas neurokirjon naisille (Gummerus 2026). 

Kuten yhä useampi nainen tänä päivänä, myös Selkälä on tiedostanut neuroepätyypillisyyytensä vasta aikuisena. ”Alkuun myös itselleni oli tärkeää saada lääkärin painava sana siitä, mistä on kyse. Enää asia ei tunnu niin merkittävältä, sillä olen oppinut hyväksymään haasteet mutta myös löytänyt itsestäni uusia vahvuuksia.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin

Suomen hakkuut ylittävät kestävän tason ja vaikeuttavat ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista. Viemällä sellua kansantalous hyötyy vähän kaadettua puuta kohden. Tutkija hahmotteli kolme koalitiota, joiden vaikutuksesta maamme metsäpolitiikka on muotoutunut nykyisekseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metsäteollisuudesta toivottiin uutta Nokiaa – luonnonsuojelu jäi jalkoihin

Petoviha on periytyvää toiseuden pelkoa. Nuorella sukupolvella olisi mahdollisuus katkaista ketju, sanoo toimittaja-kirjailija Heidi Nummi

Nummi perehtyi petokysymykseen kirjoittaessaan Petovala-nuortenromaaniaan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Petoviha on periytyvää toiseuden pelkoa. Nuorella sukupolvella olisi mahdollisuus katkaista ketju, sanoo toimittaja-kirjailija Heidi Nummi

Pyhien puiden suojaa. Reetta Ranta kirjoitti kirjan puiden merkityksestä suomalaiselle kulttuurille

Kansanperinteet kiinnostavat nykyihmistä, jolle moderni yhteiskunta voi tarjota yltäkylläisyyttä muttei merkityksellisyyttä, kirjailija Reetta Ranta sanoo. […]

Lue lisää… from Pyhien puiden suojaa. Reetta Ranta kirjoitti kirjan puiden merkityksestä suomalaiselle kulttuurille

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan