Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

Asunnottomuus jatkaa kasvuaan Petteri Orpon hallituskaudella. Se koskettaa etenkin neurovähemmistöjä.

Neuroepätyypillisyys altistaa asunnottomuudelle, kertoo kansalaisjärjestö Vailla vakinaista asuntoa eli VVA ry:n toteuttama selvitys, joka tarkastelee neurovähemmistöön kuuluvien ihmisten asunnottomuutta, palvelutarpeita ja tarjottua tukea.

VVA ry:n järjestösuunnittelija ja hankepäällikkö Vlada Petrovskaja kertoo, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Lähes 40 prosenttia selvitykseen vastanneista asunnottomuutta kokevista henkilöistä kertoi saaneensa diagnoosin neuroepätyypillisyydestä. Lisäksi yli 80 prosenttia vastanneista, joilla diagnoosia ei ollut, epäili itsellään neuroepätyypillisyyttä.

”Arkityössä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että se on aika yleistä. Kohderyhmässämme on ihmisiä, joilla on ADHD, autismi tai oppimishaasteita.”

Neuroepätyypilliset piirteet saattavat näkyä esimerkiksi aistiherkkyyksinä, impulsiivisuutena tai toiminnanohjauksen haasteina. Arjenhallinta tai raha-asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa, vuokranmaksu saattaa unohtua ja aistiherkkyydet vaikeuttavat elämää. Myös viranomaiskielen ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Petrovskaja sanoo, että ammattilaisilla on paljon osaamista esimerkiksi päihderiippuvuuksista ja palvelujärjestelmän kysymyksistä. Neuromoninaisuuteen liittyvää osaamista on vähemmän. ”Vaikeudet toiminnanohjauksessa saatetaan tulkita piittaamattomuudeksi, laiskuudeksi ja haluttomuudeksi sitoutua palveluihin. Lisäksi poikkeava käytös saatetaan tulkita päihtymystilaksi, vaikka henkilö olisi täysin päihteetön.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan