Metsät suojaisivat Meksikonlahtea voimistuvalta ilmastonmuutokselta, tulvilta ja hurrikaaneilta. Sen trooppisilta alangoilta puut kaadettiin kuitenkin jo aikoja sitten. Ensin Espanjan siirtomaavaltion tarpeisiin, myöhemmin banaaniplantaasien ja karjatalouden tieltä.
Sittemmin Meksikon Tabascon osavaltioon keskittynyt öljyteollisuus on vaurioittanut ympäristöä entisestään.
”Se on sotkenut veden kierron, saastuttanut maaperää ja rapauttanut rannikon”, kertoo ympäristön korjaukseen liittyvää tutkimushanketta johtava Helsingin yliopiston globaalin tutkimuksen professori Anja Nygren.
Nygrenin mukaan öljykenttien puristuksiin jääneet pienviljelijät yrittävät sinnitellä ja jatkaa elinkeinoaan. Samalla vieressä valtion öljy-yhtiö Pemex tupruttelee ilmaan yhdenneksitoista eniten hiilidioksidipäästöjä koko maailmassa.
Kaakkois-Aasiassa vesivoimapadot ovat ilmastoteko, joka lisää tuhotulvia ja häätää ihmiset kodeistaan.
Samankaltainen kaava toistuu eri puolella globaalia etelää. Ympäristö on mennyt rikki hiljalleen ja seuraukset alkavat tulla esiin ilmastonmuutoksen lyödessä bensaa liekkeihin.
Indonesiassa roihuavat historiallisen tuhoisat metsäpalot. Chilessä pohjavesivarat kuivuvat, Kambodžassa padottu Mekong-joki on muuttunut tuhoisan oikukkaaksi.
Maapallon hauraimpien alueiden vahingoittunut ympäristö kaipaa korjaamista, mutta sen sijaan luonnosta halutaan louhia irti viimeisetkin lantit.
Likapyykin pesijöiksi joutuvat usein jo valmiiksi vaatimattomissa oloissa elävät paikalliset.
Savusumun verhoamassa Indonesian Kalimantanissa paikallisyhteisöt ovat viime kuukaudet yrittäneet sammuttaa roihuavaa metsää. Käynnissä on poikkeuksellinen ympäristökatastrofi.
”Tilanne on epätoivoinen. Pohjavesi on laskenut niin matalalle, että joillain alueilla kaivotkin ovat kuivuneet – eli vettä sammutustöihin on vaikea saada”, kertoo alueella pitkään metsäkysymyksiä tutkinut Helsingin yliopiston antropologian yliopistotukija Anu Lounela.
Kalimantan on kärsinyt Indonesian viimeaikaisista metsäpaloista eniten – lähes 40 prosenttia tuhoutuneesta metsäalasta keskittyy sinne. Lounelan mukaan on poikkeuksellista, että metsäpalot alkoivat jo tammikuussa sadekaudella ja ovat jatkuneet näin pitkään koko ajan pahentuen.
