Terveydenhoitoalan lakot lisääntyivät koronan vuoksi maailmanlaajuisesti. Niitä suitsittiin maittain vaihtelevin keinoin, kuten rikkurein, lakimuutoksin, poliisitoimin ja armeijan voimin. Suurissa lehdissä lakkoja vastustettiin sanoin. Hyökkäyksiä pehmustettiin kuitenkin pidättäytymällä avoimesta seksismistä ja kehumalla hoitajia.

Helsingin Sanomien ja Times-lehden hoitajalakkoja vastustavien tekstien vertailu osoittaa, että nämä lehdet hyökkäsivät lakkoilijoita vastaan vuosina 2022 ja 2023 melko samankaltaisin väittein. Inflaatio lähtisi muka palkankorotusten seurauksena laukalle, potilaiden terveys vaarantuisi ja säännöksiä ei oltaisi noudatettu.

Aiemmat tutkimukset ovat havainneet, että hoitajalakkoja on tavallisesti vastustettu sukupuoli- ja ammattimaisuusperusteilla. Koronavuosina tällaista avointa “amatöörimäisten naisten” vähättelyä ei kuitenkaan esiintynyt. Seksismin hyväksyntä on viime vuosina heikentynyt, mikä näyttää johtaneen retorisiin muutoksiin lehdistön lakkokirjoittelussa.

Vaikka hoitajilta evättiin teksteissä lakko-oikeus ja palkankorotukset, heitä kehuttiin retorisella tasolla jatkuvasti. Kyselytutkimusten mukaan väestön valtaosa molemmissa maissa tuki hoitajien lakkoa, mikä saattaa selittää toimittajien turvautumisen tähän omalaatuiseen “kyllä mutta ei” -rakenteeseen.

Hoitajalakkojen vastustus ylipäätään selittyy teoreettisesta näkökulmasta sillä, että hoitajat työskentelevät työvoimaa uusintavalla alalla. Tällaisten alojen kustannukset ovat kapitalistiluokan voittojen näkökulmasta turhia, kunhan työvoiman saatavuus ei vaarannu.

Hoitajat ovat lisäksi suurin ammattiryhmä nopeasti kasvavalla hoitoalalla. Tämä nostaa heidän palkkatasonsa merkitystä entisestään: hoitajien määrä toimii palkkakulujen kertoimena.

Lakkokiista on toisin sanoen osa laajempaa työvoiman uusintamisesta käytävää luokkataistelua. Korona-aikana tämän taistelun aseina heiluivat Suomessa mm. vasemmistohallituksen “potilasturvallisuuslaki” ja oikeuslaitoksen lakkokiellot.

Nyt valtaa pitävä oikeistohallitus on menossa edeltäjäänsäkin pidemmälle, sillä se aikoo rajoittaa koko työväestön lakko-oikeutta. Odotettavissa on siis lisää lakkoja – ja lisää niitä vastustavaa mediatekstiä. Kriisien aika saattaa tarjota hallituksille tilaisuuksia oikeuttaa työtaistelutoimien rajoituksia moralisoivan lehdistön kompatessa.

Tätä tekstiä pohjustanut tutkimus toteutettiin osana STN-rahoitteista Just Recovery from Covid-19? -hanketta, rahoitusnumero 345951.

Kirjoittaja on erikoistutkija Turun yliopiston valtio-opin oppiaineessa.