Kun sosiaalinen media täyttyy suurinta kotimaista kirjatapahtumaa eli Helsingin kirjamessuja hehkuttavista postauksista, kuullaan joka vuosi sama mantra: kylläpäs kirjallisuus kiinnostaa, miten niin kirja kuolee, tässä se nähdään, meni rikki yleisöennätyskin, taas. Kyllä, kirjojen ystäviä on paljon. Se näkyy ja tuntuu messuilla, mikä on tietysti aivan mahtavaa. On silti absurdia päätellä yhtään mitään kirjallisuuden tai kirja-alan […]
Progekitarismin pitkän linjan virtuoosin, Markku Kanervan esikoissoololevyn Bright White Light neljäs biisi on nimeltään For Pekka, eikä ole vaikeaa arvata, että biisi on omistettu Pekka Pohjolalle (1952–2008). Kanerva, samoin kuin tämän levyn soittokaverit, pianisti Seppo Kantonen ja rumpali Anssi Nykänen, soittivat Pekka Pohjola Groupissa vuosikausia maestron kuolemaan saakka. Tämän levyn basisti Lauri Porra sai kunnian […]
Lue lisää… from Myöhäissyksyn levyarvioissa Markku Kanerva, Krallice ja Ottelia Kuriton
Maailman rikkaimmat ihmiset sekä kiihdyttävät ilmastokriisiä että hyötyvät siitä taloudellisesti eniten samalla, kun vaikutukset kasautuvat etenkin globaalin etelän ja maailman vähävaraisimpien maiden kansalaisten kannettaviksi, kertoo lokakuun lopulla julkaistu maailmanlaajuisen kehitysapujärjestö Oxfamin raportti. Järjestö muistuttaa, että maailman varakkaimmilla ihmisillä on myös täysin erilaiset valmiudet varautua ja suojautua kuumenevan ilmaston ja sen aiheuttamien ympäristökatastrofien vaikutuksilta kuin maailman köyhimmillä.
Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.
”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä joutuu lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.
Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.
Yli tuhannen maailman rikkaimman ihmisen omistuksia ja pääomasijoituksia tutkinut raportti paljastaa, että he vaurastuvat sijoittamalla ilmastokriisiä kiihdyttäville teollisuudenaloille, mutta myös aloille, joilla ilmastokriisin vaikutuksia pyritään torjumaan. Myös kriisitilanteiden aiheuttama, kuluttajille ja tuottajille kostautuva elintarvikkeiden hinnannousu päätyy sijoittajien taskuun, samoin kuin jälleenrakentamisesta saadut tuotot.
Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.
”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä on joutunut lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.
Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
Lue lisää… from Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä
”Mies tuli metsästä, siitä olen varma”, alkaa Liisa Kasken esikoisromaani Marras. Näin Valpuri aloittaa tarinansa veljelleen Siprille vuosien jälkeen kaikesta tapahtuneesta. Tiiviin teoksen keskiössä on metsästä saapuneen eksyneen, mieleltään järkkyneen miehen arvoitus, mutta samalla lukija tulee tuntemaan myös Valpurin. Hän elää ajassa, jolloin tällä niemellämme kunnioitettiin ja kavahdettiinkin luonnonhenkiä, mutta pyydettiin apuun myös pyhää Maariaa. […]
Lue lisää… from Liisa Kasken esikoisromaani Marras on lumoava matka menneeseen
Miltä kuulostaa rappioalkoholistien asuttama laho autiotalo 1990-luvun Savonlinnassa, jossa vampyyri tekee töitään? Lauri Ainalan uuden Harju-kokoonpanon levy Verikyyhky vastaa kysymykseen. Sami Makkosen Ainalan kanssa tekemä, samanniminen sarjakuva-albumi puolestaan näyttää sen. Verikyyhky on poikkeuksellinen poikkitaiteellinen kokonaisteos, johon sisältyy myös Youtubesta löytyvä Verikyyhky: Synty -dokumenttielokuva. Teoksen osat lomittuvat myös siten, että sarjakuva-albumiin on sisällytetty qr-koodeja, joiden kautta pääsee kuuntelemaan juuri […]
Lue lisää… from Pohjattoman lohduton poikkitaiteellinen teos ja albumillinen ristiriitaa
Kun Helena Petrovna Blavatsky saapui Yhdysvaltoihin vuonna 1873, New York oli noin miljoonan asukkaan kaupunki ja niin kutsutun kullatun aikakauden loisteliain ja raadollisin modernin kapitalismin näyttämö. Okkultistisine kykyineen Blavatsky solahti mainiosti New Yorkin seurapiireihin, joissa spiritististen istuntojen suosio oli huipussaan.
Ihmisten intoa spiritualismiin selitti osin uskontoon ja tieteeseen kiinnittyneen maailmankuvan murros, mutta myös inhimillinen suru. Sisällissodassa vuosina 1861–1865 oli menetetty karkeasti 700 000 ihmishenkeä. Lohduttomat omaiset, jotka eivät olleet voineet jättää hyvästejä tai haudata vainajiaan, kaipasivat yhteyttä kuoleman rajan tuolle puolen.
Mutta Blavatsky ei ollut pelkkä meedio. Hän kantoi mukanaan muinaista viisautta. Venäjän keisarikunnassa, silloisessa Jekaterinoslavissa eli nykyisen Ukrainan Dniprossa aatelisperheeseen vuonna 1931 syntynyt mystikko oli New Yorkiin saapuessaan poikkeuksellinen kokenut maailmanmatkaaja.
Blavatsky oli karannut aviomieheltään 18-vuotiaana ja lähtenyt matkustelemaan ympäri Eurooppaa. Omien väitteidensä mukaan hän kävi 1850-luvulla myös Amerikan mantereilla ja Aasiassa, missä hän pääsi vierailemaan tiibetiläisten viisauden mestareiden luona. Tämä ihmetytti laajalti, sillä Tiibetiin pääsy oli vielä noihin aikoihin ankarasti eurooppalaisilta kielletty. Yhteyksien puutteessa kukaan ei voinut vahvistaa eikä myöskään kiistää Blavatskyn kertomusta.
Tutkijoilla ja elämäkertureilla on edelleen päänvaivaa Blavatskyn röyhelöisten elämänvaiheiden selvittämisessä. Enemmän ja vähemmän tosia tarinoita kumpusi monesta lähteestä: Blavatsky sepitti niitä itse, kuten myös hänen seuraajansa ja kohuja seuranneet aikalaiset. Legendoja syntyi myöhemmin jo senkin takia, että kuoltuaan Blavatsky kohotettiin lähestulkoon teosofien pyhimykseksi.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
Kestää tovi ymmärtää, että kasvot albumin kannessa on muodostettu kahden eri ihmisen kasvoista. Sitten: toisella poskella karva on hivenen harmaampi, toinen silmä aavistuksen tummempi kuin toinen, sieraimetkin eri muotoiset.
”Me itsekin säikähdettiin kun nähtiin tuo, että ei kai me noin saman näköisiä olla”, Mika ”Miša” Saatsi kertoo. Hän on veljeksistä vanhempi ja Loimolan Voiman karjalankielisen musiikin säveltäjä. Hän asuu eteläisen Suomen radanvarressa Jokelassa ja vastaa tällä kertaa toimittajan uteluihin. Pari vuotta Mišaa nuorempi sanoittaja Niko ”Miikkula” Saatsi asuu Jyväskylässä.
Loimolan Voiman kolmas, keväällä ilmestynyt levy on nimeltään Il’lan pruazniekka eli suomeksi Iljan praasniekka, tai vielä selkosuomemmin: Ilomantsissa sijaitsevan profeetta Elian kirkon temppelijuhla. Loimolan Voimassa kietoutuvat yhteen kekseliäs folkmusiikki, karjalan kieli sekä ortodoksiset karjalaiset perinteet.
Ensimmäinen albumi Ruttomužikan kyynäl – Kiivaan miehen kyynel – ilmestyi vuonna 2020 ja sittemmin Loimolan Voima on huomioitu lukuisilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla, muun muassa Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin vuoden yhtyeenä 2025.
Saatsin perheen neljä poikaa on kasvatettu ortodoksikarjalaisina. Suku joutui alunperin evakkoon Suistamon kirkonkylältä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme!
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
Vapautta rakastava, laivakokkina työskentelevä nainen tapaa naisen, Samsan, josta ei saa tarpeekseen. Kertoja tulee tunnetuksi ainoastaan rakkaansa keksimällä lempinimellä Boulder, kivenjärkäle. “Hän ei pidä nimestäni vaan antaa minulle uuden”, kertoja sanoo. Pariskunta muuttaa Samsan töiden perässä Reykjavikiin ja elämä vakiintuu kuin puolivahingossa. Sitten Samsa kertoo haluavansa lapsen. Keinohedelmöityshoitojen, raskauden ja äitiyden myötä ennen niin kiihkeä […]
Kitaristi Matti Mikkolan vuonna 2004 perustama Suomiprogen tähtibändi esittää keikoilla sekä omia biisejään että covereita. Saimaa ei jätä hippiaikoja ja vanhaa iskelmää. Uuden levyn nimi on lupaava, koska Matka mielen ytimeen, vol. 1 vuodelta 2015 on jäänyt proge- ja jazzpiirien suosioon. Lentävää kalakukkoa ja Myrskyluodon Maijaa rakastavat kaikki. Bändi käänsi progen ja fuusion kielelle myös […]
Lue lisää… from Suomalaisia suosikkeja ja australialaista rokkia
Everybody to Kenmure Street Chileläis-belgialaisen, Skotlantiin asettuneen Felipe Bustos Sierran kehuttu dokumentti kuvaa spontaania rauhanomaista protestia, joka syntyi, kun maahanmuuttovirasto piti ratsian Glasgow’n Pollokshieldsin kaupunginosassa vuonna 2021. Kollektiivisessa kamppailussa epäoikeudenmukaisuutta vastaan on riemua ja rakkautta. Àrru Koutokeinossa asuvan saamelaisen koreografi ja elokuvantekijä Elle Sofe Saran esikoisohjaus on lajissaan erityinen joikumusikaali, joka käsittelee niin kaivosteollisuuden tunkeutumista […]
Lue lisää… from Protesteja, joikua, kuohuja olutlasissa ja korruptiota valkokankaalla
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa