Pohjattoman lohduton poikkitaiteellinen teos ja albumillinen ristiriitaa

Miltä kuulostaa rappioalkoholistien asuttama laho autiotalo 1990-luvun Savonlinnassa, jossa vampyyri tekee töitään? Lauri Ainalan uuden Harju-kokoonpanon levy Verikyyhky vastaa kysymykseen. Sami Makkosen Ainalan kanssa tekemä, samanniminen sarjakuva-albumi puolestaan näyttää sen. Verikyyhky on poikkeuksellinen poikkitaiteellinen kokonaisteos, johon sisältyy myös Youtubesta löytyvä Verikyyhky: Synty -dokumenttielokuva. Teoksen osat lomittuvat myös siten, että sarjakuva-albumiin on sisällytetty qr-koodeja, joiden kautta pääsee kuuntelemaan juuri […]

Lue lisää… from Pohjattoman lohduton poikkitaiteellinen teos ja albumillinen ristiriitaa

Kolonialistista kritiikkiä, natsien innoitusta ja uushenkisyyttä – ensimmäisen teosofin hämmentävä perintö näkyy kaikkialla

Kun Helena Petrovna Blavatsky saapui Yhdysvaltoihin vuonna 1873, New York oli noin miljoonan asukkaan kaupunki ja niin kutsutun kullatun aikakauden loisteliain ja raadollisin modernin kapitalismin näyttämö. Okkultistisine kykyineen Blavatsky solahti mainiosti New Yorkin seurapiireihin, joissa spiritististen istuntojen suosio oli huipussaan.

Ihmisten intoa spiritualismiin selitti osin uskontoon ja tieteeseen kiinnittyneen maailmankuvan murros, mutta myös inhimillinen suru. Sisällissodassa vuosina 1861–1865 oli menetetty karkeasti 700 000 ihmishenkeä. Lohduttomat omaiset, jotka eivät olleet voineet jättää hyvästejä tai haudata vainajiaan, kaipasivat yhteyttä kuoleman rajan tuolle puolen.

Mutta Blavatsky ei ollut pelkkä meedio. Hän kantoi mukanaan muinaista viisautta. Venäjän keisarikunnassa, silloisessa Jekaterinoslavissa eli nykyisen Ukrainan Dniprossa aatelisperheeseen vuonna 1931 syntynyt mystikko oli New Yorkiin saapuessaan poikkeuksellinen kokenut maailmanmatkaaja.

Blavatsky oli karannut aviomieheltään 18-vuotiaana ja lähtenyt matkustelemaan ympäri Eurooppaa. Omien väitteidensä mukaan hän kävi 1850-luvulla myös Amerikan mantereilla ja Aasiassa, missä hän pääsi vierailemaan tiibetiläisten viisauden mestareiden luona. Tämä ihmetytti laajalti, sillä Tiibetiin pääsy oli vielä noihin aikoihin ankarasti eurooppalaisilta kielletty. Yhteyksien puutteessa kukaan ei voinut vahvistaa eikä myöskään kiistää Blavatskyn kertomusta.

Blavatsky vuonna 1875. Kuva: Enrico Resta. CC BY 4.0.

Tutkijoilla ja elämäkertureilla on edelleen päänvaivaa Blavatskyn röyhelöisten elämänvaiheiden selvittämisessä. Enemmän ja vähemmän tosia tarinoita kumpusi monesta lähteestä: Blavatsky sepitti niitä itse, kuten myös hänen seuraajansa ja kohuja seuranneet aikalaiset. Legendoja syntyi myöhemmin jo senkin takia, että kuoltuaan Blavatsky kohotettiin lähestulkoon teosofien pyhimykseksi.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kolonialistista kritiikkiä, natsien innoitusta ja uushenkisyyttä – ensimmäisen teosofin hämmentävä perintö näkyy kaikkialla

Saatsin veljesten havahtuminen omaan kieliperimään synnytti orkesterin, jolla on tehtävä

Kestää tovi ymmärtää, että kasvot albumin kannessa on muodostettu kahden eri ihmisen kasvoista. Sitten: toisella poskella karva on hivenen harmaampi, toinen silmä aavistuksen tummempi kuin toinen, sieraimetkin eri muotoiset.

”Me itsekin säikähdettiin kun nähtiin tuo, että ei kai me noin saman näköisiä olla”, Mika ”Miša” Saatsi kertoo. Hän on veljeksistä vanhempi ja Loimolan Voiman karjalankielisen musiikin säveltäjä. Hän asuu eteläisen Suomen radanvarressa Jokelassa ja vastaa tällä kertaa toimittajan uteluihin. Pari vuotta Mišaa nuorempi sanoittaja Niko ”Miikkula” Saatsi asuu Jyväskylässä.

Loimolan Voiman kolmas, keväällä ilmestynyt levy on nimeltään Il’lan pruazniekka eli suomeksi Iljan praasniekka, tai vielä selkosuomemmin: Ilomantsissa sijaitsevan profeetta Elian kirkon temppelijuhla. Loimolan Voimassa kietoutuvat yhteen kekseliäs folkmusiikki, karjalan kieli sekä ortodoksiset karjalaiset perinteet.

Ensimmäinen albumi Ruttomužikan kyynäl – Kiivaan miehen kyynel – ilmestyi vuonna 2020 ja sittemmin Loimolan Voima on huomioitu lukuisilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla, muun muassa Kaustisen kansanmusiikkifestivaalin vuoden yhtyeenä 2025.

 

Saatsin perheen neljä poikaa on kasvatettu ortodoksikarjalaisina. Suku joutui alunperin evakkoon Suistamon kirkonkylältä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Saatsin veljesten havahtuminen omaan kieliperimään synnytti orkesterin, jolla on tehtävä

Katalonialainen Eva Baltasar kuvaa vimmaisessa teoksessaan keskiluokan kauniita kahleita

Vapautta rakastava, laivakokkina työskentelevä nainen tapaa naisen, Samsan, josta ei saa tarpeekseen. Kertoja tulee tunnetuksi ainoastaan rakkaansa keksimällä lempinimellä Boulder, kivenjärkäle. “Hän ei pidä nimestäni vaan antaa minulle uuden”, kertoja sanoo. Pariskunta muuttaa Samsan töiden perässä Reykjavikiin ja elämä vakiintuu kuin puolivahingossa. Sitten Samsa kertoo haluavansa lapsen. Keinohedelmöityshoitojen, raskauden ja äitiyden myötä ennen niin kiihkeä […]

Lue lisää… from Katalonialainen Eva Baltasar kuvaa vimmaisessa teoksessaan keskiluokan kauniita kahleita

Suomalaisia suosikkeja ja australialaista rokkia

Kitaristi Matti Mikkolan vuonna 2004 perustama Suomiprogen tähtibändi esittää keikoilla sekä omia biisejään että covereita. Saimaa ei jätä hippiaikoja ja vanhaa iskelmää. Uuden levyn nimi on lupaava, koska Matka mielen ytimeen, vol. 1 vuodelta 2015 on jäänyt proge- ja jazzpiirien suosioon. Lentävää kalakukkoa ja Myrskyluodon Maijaa rakastavat kaikki. Bändi käänsi progen ja fuusion kielelle myös […]

Lue lisää… from Suomalaisia suosikkeja ja australialaista rokkia

Protesteja, joikua, kuohuja olutlasissa ja korruptiota valkokankaalla

Everybody to Kenmure Street Chileläis-belgialaisen, Skotlantiin asettuneen Felipe Bustos Sierran kehuttu dokumentti kuvaa spontaania rauhanomaista protestia, joka syntyi, kun maahanmuuttovirasto piti ratsian Glasgow’n Pollokshieldsin kaupunginosassa vuonna 2021. Kollektiivisessa kamppailussa epäoikeudenmukaisuutta vastaan on riemua ja rakkautta. Àrru Koutokeinossa asuvan saamelaisen koreografi ja elokuvantekijä Elle Sofe Saran esikoisohjaus on lajissaan erityinen joikumusikaali, joka käsittelee niin kaivosteollisuuden tunkeutumista […]

Lue lisää… from Protesteja, joikua, kuohuja olutlasissa ja korruptiota valkokankaalla

Pyhyys löytyy arjenkin keskellä luonnosta, jossa paljastuu myös tuhovoimaisen ihmisen pienuus

”Äiti, mitä tarkoittaa mestata?”

Olemme koko perheen kesälomareissulla – autoon on pakattuna kuuden lomalaisen ja matkatavaroiden lisäksi aivan kaikkea puhjenneista uimarenkaista liian kypsiin banaaneihin ja Frederikin kokoelma-CD:hen – ja olen juuri kertonut innoissani kaikille, että kohta mennään katsomaan mestauskiveä.

Yritän muotoilla hyvin harkituin ja lapsille soveliain sanakääntein, mitä mestaaminen oikein on. Paitsi eihän sitä voi kierrellä. Yritän laimentaa asiaa temporaalisella etäännyttämisellä.

”Joskus tosi tosi  t o s i  kauan sitten joiltain rikollisilta saatettiin katkaista kaula rangaistukseksi jostain.”

”Ai mistä?”, tiedustelee takapenkki.

Katsahdan sylissäni olevaan kirjaan.

”…Lohtajan kirkonkirjoissa on merkintä 30.7.1796 kuolleesta naimattomasta neito Susanna Johansdotter Antilasta. –– Kuolinsyynä mainitaan kaulan katkaisu lapsenmurhan takia.”

Hienoa. Eli joku epätoivoinen, raiskattu piikaparka.

”No jos oli vaikka tappanut jonkun”, kuittaan lyhyesti.

Grimmin saduissa marinoituneet tyytyvät vastaukseen.

 

Matkaoppaanamme on geologi Aimo Kejosen ja tietokirjailija Tuomo Kesäläisen teos Suomen lohkareet ja tarinakivet (Salakirjat 2019), johon on koottu sekä geologista että kansanperinteeseen pohjautuvaa tietoa erilaisista lohkareista ja louhikoista ympäri Suomea.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pyhyys löytyy arjenkin keskellä luonnosta, jossa paljastuu myös tuhovoimaisen ihmisen pienuus

Hämmentävä hunajasota Oklahomassa

Amziah King (Matthew McConaughey) hoitaa päivät rakastamiaan mehiläisiä ja hunajayritystään ja soittaa illat mandoliinia bändissä, joka raikaa niin americanaa kuin ystävyyttä. Oklahoman syrjäseutujen puuhakas yhteisö elää todeksi omaa karkeaa idylliään, johon kuuluu myös menetyksiä, päihteitä, vankilatuomioita ja raharikkaiden vallankäyttöä. Leskeksi jääneen Amziahin elämä täydentyy, kun kasvattitytär Kateri (Angelina LookingGlass) vuosien takaa palaa ja alkaa työskennellä […]

Lue lisää… from Hämmentävä hunajasota Oklahomassa

Haavoja parantamassa

Burundissa vuonna 1982 syntynyt ja Ranskassa kasvanut, kirjailijana ja räppärinä tunnettu Gaël Faye on julkaissut teoksensa harvakseltaan, tähän mennessä vain kaksi osapuilleen 200-sivuista romaania. Ne ovat sitäkin merkityksellisempiä ja vaikuttavampia. Esikoisteos Pienen pieni maa (Like 2018) nousi kansainväliseksi ilmiöksi, joka huomioitiin lukuisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Se kuvasi kymmenvuotiaan pojan näkökulmasta Burundin sisällissotaa ja siihen kytkeytyvää naapurimaa Ruandan […]

Lue lisää… from Haavoja parantamassa

Onko tämä rakkautta vai silkkaa himoa?

Varhaisimmat säilyneet esimerkit romanttisesta fiktiosta ovat peräisin muinaisesta Kreikasta, mutta ensimmäiseksi modernia rakkausromaania muistuttavaksi teokseksi nimetään yleensä englantilaisen Samuel Richardsonin Pamela; or, Virtue Rewarded vuodelta 1740. Pamelasta tuli myös ihka ensimmäinen Pohjois-Amerikassa julkaistu romaani, kun Benjamin Franklin kustansi sen vuonna 1742 Philadelphiassa. Suomeksi se on julkaistu kahtena erillisenä niteenä, Pamela vainottuna (1919, suom. V. E. Hämeen-Anttila) ja Pamela naimisissa (1923, suom. Valfrid Hedman).

Pamela on hyveellinen nuori tyttö, joka vastustelee himokkaan isäntänsä lähestymisyrityksiä, kunnes lopulta, kaikkien helpotukseksi, päätyy tämän kunnialliseksi vaimoksi. Modernin rakkausromaanin siitä tekee nimenomaan se, että tarina kerrotaan Pamelan itsensä näkökulmasta ja että siinä on onnellinen loppu.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Onko tämä rakkautta vai silkkaa himoa?

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan