Äärioikeisto maalaa kuvaa taantuvasta lännestä, mutta ajatuksen juuret ovat syvällä poliittisessa historiassa

Wienin Liechtensteinin palatsissa pidettiin 31. toukokuuta 2014 huippukokous, johon osallistui useita eurooppalaisen äärioikeiston ja Vladimir Putinin kannattajia. Kaikki vieraat olivat yhtä mieltä siitä, että lännen alamäki oli väistämätön ja että Putin oli ainoa ratkaisu. Pääpuhuja, venäläinen äärioikeistolainen ideologi Aleksandr Dugin, julisti Venäjän presidentin nousevan pelastajaksi liberalismin kiroukselta ja sateenkaariagendan vaikutukselta. Koska Venäjän kohtalona on vastustaa länsimaisia arvoja, Euroopan ja Venäjän yhdistäminen uudeksi Euraasiaksi auttaisi oikeistoa nousemaan valtaan kaikkialla.

Duginia innoitti Alain de Benoist, Ranskan uuden oikeiston eli Nouvelle Droiten johtohahmo. Benoist julkaisi yhdessä Charles Champetierin kanssa Euroopan renessanssin manifestin, jossa he väittivät, että monikulttuurisuus tuhosi lännen kulttuurisen identiteetin. Euroopan olisi siis palattava aitoihin ja perinteisiin arvoihin.

Uuden oikeiston kulttuurista hegemoniaa edistääkseen de Benoist tutki niin kutsuttua konservatiivista vallankumousta. Käsite viittaa sotien väliseen saksalaiseen älymystöön, joka vastusti parlamentarismia ja Weimarin tasavaltaa korostamalla perinteitä ja kontrollia rationaalisuuden ja vapauden sijaan.

 

Yksi tämän liikkeen merkittävimmistä edustajista oli Oswald Spengler, joka julkaisi kaksiosaisen teoksen Länsimaiden perikato (Der Untergang des Abendlandes) vuosina 1911 ja 1922. Spenglerin kulttuurievoluution teoriassa kulttuurien saavutettua oman kehityksensä huipentuman niiden luovuus ehtyy ja tuho on väistämätön, kuten antiikin Rooman valtakunnassa.

Julius Evola herätti Spenglerin teorian uudelleen henkiin uusfasistisen liikkeen parissa Italiassa 1950-luvulla. Spenglerin ajatukset alkoivat kiertää jälleen 1990-luvulla, kun Nouvelle Droite oli jo levinnyt Ranskasta Italiaan, Espanjaan, Belgiaan ja Saksaan. Laajalle levinneitä ja eri suuntiin kehittyneitä ajatuksia yhtenäistettiin 2010-luvun puolivälissä esimerkiksi romantisoimalla antiikin Kreikkaa. […]

Lue lisää… from Äärioikeisto maalaa kuvaa taantuvasta lännestä, mutta ajatuksen juuret ovat syvällä poliittisessa historiassa

Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Lokakuussa 2025 Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (DHS) julkaisi X:ssä yksisanaisen viestin: remigrate, ”muuta takaisin”.

Paluumuutto on ideologinen sana ja äärioikeiston käyttämä käsite, joka on siirtynyt marginaalista osaksi valtavirran politiikkaa. Kansainvälinen äärioikeisto ja uusfasistiset ryhmät pitävät paluumuuttoa niin tärkeänä, että toukokuussa 2025 Italian Gallaraten kaupungissa järjestettiin aihetta käsittelevä huippukokous Remigration Summit. Tapahtumaan osallistui suuri määrä äärioikeistolaisten ryhmien jäseniä aina Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolueesta belgialaiseen Vlaams Belangiin, mutta myös uusnatsijärjestöjä, kuten espanjalainen Deport Them Now (”karkottakaa heidät nyt”) ja Matteo Salvinin Lega-puolueen europarlamentin edustaja, eläköitynyt Italian armeijan kenraali Roberto Vannacci. Hänen mukaansa paluumuutto ei ole iskulause vaan konkreettinen ehdotus, joka perustuu terveeseen järkeen eikä vihaan.

Paluumuuttopolitiikan tavoitteena on palauttaa menetetty järjestys ja puolustaa sekä lähinaapurustoja että kansallista itsemääräämisoikeutta.

Äärioikeisto on kehystänyt maahanmuuton sivilisaatiota uhkaavaksi perustavanlaatuiseksi ongelmaksi, joka täytyy ratkaista pikaisesti ennen kuin kansakunta, yhteiskunta ja valtio romahtavat. Nämä salaliittoteoriat eivät ole uusia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Näytelmäkirjailija Falk Richterin hahmot kamppailevat arjessaan poliittisia ja taloudellisia kuristusvoimia vastaan

Esityksen alussa näyttelijä Dimitrij Schaad kertoo näytelmäkirjailija Falk Richterinä, että jos hänen äitinsä olisi kirjoittanut näytelmän perheestään, siinä tyydyttäisiin toteamaan, kuinka onnellisia he kaikki aikanaan olivat. Mutta kun hän tekee sen itse, hänen on pakko kuvata esimerkiksi sodan perintöä, perheväkivaltaa sekä sitä, kuinka hänet suljettiin perhejuhlien ulkopuolelle homoutensa takia.

Richterin monologinäytelmä The Silence vierailee elokuussa Helsingin Juhlaviikoilla. Todellista elämää esityksessä korostavat videoklipit, joissa Richter haastattelee omaa äitiään.

”Halusin tarkastella omaa perhettäni esimerkkinä siitä, miten tietyistä traumoista ei koskaan puhuttu, vaan ne siirrettiin seuraaville sukupolville”, avaa Falk Richter prenzlauerbergiläisessä kahvilassa Berliinissä.

”Toisaalta, kun olin itse teini-ikäinen 1980-luvulla, homoidentiteettiä leimasi AIDSin uhka ja katolisen kirkon propaganda Jumalan kostosta. Pitkä matka kohti vapautumista näyttää törmäävän jälleen vaientamiseen. Meillä täällä Saksassa on vaikutusvaltainen puolue, jonka sanavalinnat kuulostavat vanhalta natsipuolueelta. He pyrkivät perustamaan totalitaarisen hallinnon ja vaativat naisia pysymään kotona, maahanmuuttajia ulos maasta ja homoja pois näkyvistä. Tiettyjä tarinoita enää haluta kerrottavan. Tämäkin on sitä hiljaisuutta.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Näytelmäkirjailija Falk Richterin hahmot kamppailevat arjessaan poliittisia ja taloudellisia kuristusvoimia vastaan

Suomalainen äärioikeisto on jakautunut kolmeen eri ryhmään – yksi niistä toivoo vallitsevan järjestelmän romahdusta

Äärioikeistossa kytevän terrorismin uhan seuranta on Suojelupoliisin prioriteetti. Myös koronakriisi vauhditti osaltaan liikehdinnän kasvua.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Suomalainen äärioikeisto on jakautunut kolmeen eri ryhmään – yksi niistä toivoo vallitsevan järjestelmän romahdusta

Aukio on Karstein Vollen riipaiseva sarjakuva turvapaikanhakijoista ja välinpitämättömästä yhteiskunnasta

Norjalaisen taiteilijan sarjakuva kertoo yhdestä viikosta vuonna 2017. Historia toistaa itseään. Sarjakuva sisältää 75 ruutua.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Aukio on Karstein Vollen riipaiseva sarjakuva turvapaikanhakijoista ja välinpitämättömästä yhteiskunnasta

Valokuvaprojekti Soldiers of Odineista sai Silla Simonen pohtimaan valokuvan etiikkaa

Mustavalkoinen kuva. Simone seisoo sivuttain pidellen kameraa kädessään.

Ihmissuhteita katkonutta valokuvaprojektia seurasi pohdinta dokumentaarisen valokuvan etiikasta, joka vei Simonen vaikeiden kysymysten äärelle.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Valokuvaprojekti Soldiers of Odineista sai Silla Simonen pohtimaan valokuvan etiikkaa

Makamik paloi, mutta kollektiivi jatkaa toimintaansa – ”Kehotamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja organisoitumaan monimuotoisesti”

Makamik, aidattu metalliaidalla, katto palanut ja suojattu muovilla.

Helmikuun lopussa Helsingin Kumpulassa paloi käyttökelvottomaan kuntoon vuosia anarkistisena kokoontumis- ja kulttuuritilana toiminut rakennus Makamik. Talon aktiivit epäilevät, että tulipalon sytytti ryhmä natsiskinejä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Makamik paloi, mutta kollektiivi jatkaa toimintaansa – ”Kehotamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja organisoitumaan monimuotoisesti”

”Tosiseikka oli kaikkien silmien edessä, mutta sitä ei suostuttu näkemään” – Johanna Vehkoon oikeusjuttu oli kafkamainen kokemus

Journalisti Johanna Vehkoo on faktantarkistuksen ja sananvapauden asiantuntija. Viime vuosina hän on joutunut perehtymään myös oikeusjärjestelmään – sisältä päin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from ”Tosiseikka oli kaikkien silmien edessä, mutta sitä ei suostuttu näkemään” – Johanna Vehkoon oikeusjuttu oli kafkamainen kokemus

Koomikko Iikka Kivi nostattaa somemyrskyjä, mutta ajattelee, ettei maailma muutu ilman empatiaa

Kuvituksessa Iikka Kiven pää muodostaa mikrofonin jota pitelee käsi. Ympärillä symboleita.

Kun kulttuurialan silpputyöläinen, lavakoomikko, käsikirjoittaja ja ympäristöaktivisti Iikka Kivi kuuli vuosi sitten koronaviruksen leviämisestä, hän ajatteli ”nyt tää alkaa”.  Ilmastonmuutoksesta kertovia uutisia seuraavalle pandemia ei ollut yllätys.  ”Tottakai olin shokissa, kun pandemia alkoi. Mutta jo sarsin ja lintuinfluenssan aikaan varoiteltiin, että todennäköisesti kehittyy sellainenkin virus, josta tulee pandemia”, hän muistuttaa.  Astmaa sairastava Kivi perui keikkansa. ”En halua ottaa riskejä. Kesällä tein ulkokeikkoja ja syksyllä muutaman striimillä.”  Työ käsikirjoittajana vielä julkistamattomassa projektissa hoituu etänä. Keikkojen peruuntuminen sai Kiven etsimään myös uusia tulonlähteitä. Valokuvauksen harrastaja alkoi myydä luontokuviaan esimerkiksi kalentereihin. Lisäksi hän kirjoittaa kirjaa. Loppuvuodesta on tarkoitus ilmestyä kokoelma Kiven Facebookissa julkaisemista

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Koomikko Iikka Kivi nostattaa somemyrskyjä, mutta ajattelee, ettei maailma muutu ilman empatiaa

Kirjallisuus kukoistaa, vaikka äärioikeisto hallitsee Puolaa

Kärkkäinen puutarhassa nojaamassa lapioon. Taustalla kaksi ulkorakennusta.

Tapani Kärkkäinen on Suomen tunnetuimpia ja ansioituneimpia kirjallisuuden suomentajia. Hän on kääntänyt puolan kielestä muun muassa Ryszard Kapuścińskia, Bruno Schulzia, Hanna Krallia ja Witold Szabłowskia. Kulttimaineeseen noussut Andrzej Sapkowskin Noituri-fantasiasarja on hänen suomentamansa, ja näihin aikoihin ilmestyy Olga Tokarczukin jännärimysteeri Aja aurasi vainajain luitten yli (Otava). Kärkkäinen ei kuitenkaan tyydy temmeltämään vain kaunokirjallisuuden kentällä. Viimeaikaiset tapahtumat Puolassa, äärioikeiston rajut toimet demokratian alasajamiseksi ja lehdistön kontrolloimiseksi ihmisoikeuksia rikkoen, ovat olleet Kärkkäiselle liikaa. Hänen vuodesta 2013 ylläpitämänsä kulttuurikanava, Puola Nyt -sivusto Facebookissa, muuttui sisällöltään päivänpoliittiseksi vuonna 2015, kun Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan. Sivustolle hän suomentaa uutisia 38 miljoonan asukkaan talousalueelta,

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kirjallisuus kukoistaa, vaikka äärioikeisto hallitsee Puolaa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan