Äärioikeistossa kytevän terrorismin uhan seuranta on Suojelupoliisin prioriteetti. Myös koronakriisi vauhditti osaltaan liikehdinnän kasvua.
[…]
Äärioikeistossa kytevän terrorismin uhan seuranta on Suojelupoliisin prioriteetti. Myös koronakriisi vauhditti osaltaan liikehdinnän kasvua.
[…]
Norjalaisen taiteilijan sarjakuva kertoo yhdestä viikosta vuonna 2017. Historia toistaa itseään. Sarjakuva sisältää 75 ruutua.
[…]
Ihmissuhteita katkonutta valokuvaprojektia seurasi pohdinta dokumentaarisen valokuvan etiikasta, joka vei Simonen vaikeiden kysymysten äärelle.
[…]
Helmikuun lopussa Helsingin Kumpulassa paloi käyttökelvottomaan kuntoon vuosia anarkistisena kokoontumis- ja kulttuuritilana toiminut rakennus Makamik. Talon aktiivit epäilevät, että tulipalon sytytti ryhmä natsiskinejä.
[…]
Kun kulttuurialan silpputyöläinen, lavakoomikko, käsikirjoittaja ja ympäristöaktivisti Iikka Kivi kuuli vuosi sitten koronaviruksen leviämisestä, hän ajatteli ”nyt tää alkaa”. Ilmastonmuutoksesta kertovia uutisia seuraavalle pandemia ei ollut yllätys. ”Tottakai olin shokissa, kun pandemia alkoi. Mutta jo sarsin ja lintuinfluenssan aikaan varoiteltiin, että todennäköisesti kehittyy sellainenkin virus, josta tulee pandemia”, hän muistuttaa. Astmaa sairastava Kivi perui keikkansa. ”En halua ottaa riskejä. Kesällä tein ulkokeikkoja ja syksyllä muutaman striimillä.” Työ käsikirjoittajana vielä julkistamattomassa projektissa hoituu etänä. Keikkojen peruuntuminen sai Kiven etsimään myös uusia tulonlähteitä. Valokuvauksen harrastaja alkoi myydä luontokuviaan esimerkiksi kalentereihin. Lisäksi hän kirjoittaa kirjaa. Loppuvuodesta on tarkoitus ilmestyä kokoelma Kiven Facebookissa julkaisemista
[…]
Tapani Kärkkäinen on Suomen tunnetuimpia ja ansioituneimpia kirjallisuuden suomentajia. Hän on kääntänyt puolan kielestä muun muassa Ryszard Kapuścińskia, Bruno Schulzia, Hanna Krallia ja Witold Szabłowskia. Kulttimaineeseen noussut Andrzej Sapkowskin Noituri-fantasiasarja on hänen suomentamansa, ja näihin aikoihin ilmestyy Olga Tokarczukin jännärimysteeri Aja aurasi vainajain luitten yli (Otava). Kärkkäinen ei kuitenkaan tyydy temmeltämään vain kaunokirjallisuuden kentällä. Viimeaikaiset tapahtumat Puolassa, äärioikeiston rajut toimet demokratian alasajamiseksi ja lehdistön kontrolloimiseksi ihmisoikeuksia rikkoen, ovat olleet Kärkkäiselle liikaa. Hänen vuodesta 2013 ylläpitämänsä kulttuurikanava, Puola Nyt -sivusto Facebookissa, muuttui sisällöltään päivänpoliittiseksi vuonna 2015, kun Laki ja oikeus -puolue nousi valtaan. Sivustolle hän suomentaa uutisia 38 miljoonan asukkaan talousalueelta,
[…]
Lue lisää… from Kirjallisuus kukoistaa, vaikka äärioikeisto hallitsee Puolaa
Moscow Death Brigade ihastutti ja vihastutti Suomi-kiertueella. Miksi muusikot saivat natsit vaihtamaan koppalakkinsa kukkahattuihin?
[…]
Lue lisää… from Moscow Death Brigaden konseptina on antifa-hiphop
Ukrainan äärioikeiston ylläpitämä Mirotvorets-nettisivusto julkaisi Suomessa maanpaossa olevan toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Chelysevan yhteys- ja perhetiedot. Sivusto syyttää Chelysevaa Ukrainan vastaisesta propagandasta.
[…]
Lue lisää… from Mirotvorets maalitti Suomessa työskentelevän toimittajan
”HAHAA, MENIKÖ TUNTEISIIN?” Näin huutavat aggressiiviset nuoret miehet internetin synkillä keskustelupalstoilla. Suomessa Ylilaudan, Yhdysvalloissa 4chanin ja muiden löyhän alt-right-fasistiliikkeen suosimien alustojen pahin synti on hauraus. Korkein hyve taas on välinpitämättömyys, se että asiat eivät tunnu miltään.
Hauraus lävistää nykyajan jokaisen huokosen. Tarvitsemme psyykenlääkkeitä tehdäksemme töitä, joista meille maksetaan liian vähän sopimuksilla, jotka voivat katketa koska tahansa. Odotamme kauhulla tulevaisuutta, joka voi romahtaa käsiimme koska tahansa, kun sukupuuttoaallot ja ilmastotuho etenevät. Kiinnepisteet käyvät vähiin, kun hyvinvointivaltion aikaa luonnehtineet vahvat identiteettikategoriat pomo, työläinen, mies, nainen, eläkeläinen, hetero liukenevat.
[…]
Lue lisää… from Kaikki on haurasta, joten ei tehdä siitä syntiä
George L. Mossen kirja Nazi Culture kertoo elämästä natsi-Saksassa aikalaistekstien kautta. Se loppuu kirjailija Erich Ebermayerin toukokuun 1933 päiväkirjamerkintään, jolle Mosse on antanut otsikoksi ”Katoavat ystävät”. Toisin kuin voisi arvata, kyse ei ole keskitysleireille viedyistä ihmisistä, vaan tutuista, jotka häviävät natsien aatteen syövereihin. ”Heidän kanssaan ei voi edes keskustella asioista, koska he uskovat. Eikä uskoa vastaan ole rationaalisia argumentteja.” Ebermayerin kuvaus tuntuu tutulta nyky-Suomessa. On surullista ja vaikeaa kohdata se, miten tuttavapiirissä omaksutaan rasistioikeiston ajatuksia. Niihin voi törmätä melkein missä tahansa, ja 30-luvulta vertaansa hakeva väkivaltapuhe on sosiaalisen median päivittäistä arkea. Rasistioikeisto on rakentanut oman suljetun viitekehyksensä, jota kansoittavat
[…]