Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemia ovat hyviä esimerkkejä hyvin monimutkaisista ilmiöistä, joiden käsittelyyn tarvitaan syvällisemmän tarkastelun työkaluja kuin ajankohtaisuutisoinnissa normaalisti on käytettävissä.
[…]
Jos olisimme kaikki vain kotona kaksi viikkoa, olisi koronapandemia sillä ohi, sanottiin Kiinassa. Niin ei kuitenkaan käynyt.
[…]
Lue lisää… from Kiinan koronaeristys oli virhe – Shanghai joutui epätoivon valtaan
Uushenkisyydessä itsensä kehittäminen on kuluttamista, jossa poimitaan paloja eri traditioista. Minätarinan kehittämisellä ohitetaan rakenteelliset ja muut mahdolliset ongelmat, kirjoittaa Silja Seppälä esseessään.
[…]
Lue lisää… from Henkisyyden markkinoilla paras tuote on minä
“Ovat ne kyllä taitavia”, hienosti pukeutunut leidi huokaa teatterin aulassa. “No ovat”, ystävät myötäilevät ja siemailevat nautinnollisesti kuohuviiniä. “Näyttelevät ja laulavat niin hienosti!” Iloinen puheensorina täyttää taidetalon lämpiön, ja leivokset maistuvat. Väliajalla on kiire vaihtaa ajatuksia ja halata tuttuja. Näinä aikoina esitykset pyörivät runsaslukuisille yleisöille, ja tunnelma on katossa kautta maan. Voi tätä onnea. Kuten muutkin taidelajit, teatteri joutuu aika ajoin perustelemaan olemassaoloaan, kun ala taistelee tukirahoista. On tullut tärkeäksi muistutella, että teatterin, musiikin, kirjallisuuden, minkä vaan taidelajin kuluttaminen – käyttääkseni tuota kylmäkiskoista, markkinatalouden luomaa teonsanaa – on kansantaloudelle hyödyllistä: kun katsojat rentoutuvat, he pysyvät iloisen työkykyisinä. Saa aivojumppaa ja on
[…]
Lue lisää… from Teatteriliitteen pääkirjoitus: Teatterin helppo resepti
Vuoden 2020 maaliskuussa Kansallisteatteri ilmoitti peruvansa kevätkauden näytäntönsä. Perustelujen painosta huolimatta – ja erityisesti juuri siksi – oli selvää, että teatterille edessä oli uudenlaisten tuskien taival. Tuolle samalle päivälle olin sopinut haastattelun Betty Showta valmistelleiden Sara Mellerin ja Asta Honkamaan kanssa. Koin suurta kunnioitusta taitelijoiden sydämen ymmärrystä kohtaan, kun he menetetyn ensi-iltansa voivottelun sijaan kantoivat enemmän huolta ajankohtaisesta globaalista uhasta ja kärsimyksestä. Urheasti he vakuuttivat jatkavansa harjoittelua, kunnes esittäminen on taas mahdollista. Vastaavaa sissimeninkiä alalla on sen jälkeen nähty muutenkin. Esityksiä on siirrelty ja tarjottu miniyleisöille, muokattu suoratoistoon ja tallenteiksi. Turvamääräysten usein mielivaltaisiin heilahteluihin on mukauduttu vaikka päivän varoitusajalla. Missään
[…]
Taiteen kenttä on kirjava. Alan tyypillisin työsuhde on “epätyypillinen” eli osa-aikainen tai määräaikainen. Taiteilijat tekevät valtavasti myös ilmaista työtä.
[…]
Lue lisää… from Taiteen kentällä ei ollut helppoa ennen koronaakaan. Millainen on alan tulevaisuus?
Tammikuussa 2021 arvostetun lääketieteellisen julkaisun BMJ:n päätoimittaja kritisoi joidenkin maiden poliittisia toimia koronapandemian aikaan kutsuen niitä ”sosiaaliseksi murhaksi”. Kirjoittaja lainasi sosiaalisen murhan käsitteen Friedrich Engelsiltä, joka kuvasi sillä 1800-luvun Englannin luokkasortoa. Engelsin mukaan etuoikeutettujen luokkien luomat olosuhteet johtivat väistämättä ennenaikaiseen ja tarpeettomaan kuolemaan köyhimpien luokkien keskuudessa. Saman tendenssin on myös koronapandemia tuonut esille. Köyhät ovat kärsineet koronapandemiasta huomattavasti rikkaita enemmän. Esimerkiksi Britannian köyhempien alueiden kuolleisuus on ollut kaksinkertainen verrattuna maan rikkaimpiin alueisiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat jälleen olleet naiset ja lapset sekä rodullistetut vähemmistöt. Samalla kun sadat miljoonat ovat jääneet työttömiksi, kuitenkin esimerkiksi Yhdysvaltain rikkaimmat miljardöörit ovat kartuttaneet omaisuuttaan 1,3
[…]
Tapahtuman järjestäjät tiedottivat ”katastrofaalisesta” tilanteesta: ”Kulttuurin ja tapahtumien ammattilaisille ja yrityksille kuluneet 15 kuukautta ovat olleet katastrofaaliset. Alan tekijöiden mitta tuli täyteen kaavailtujen kulttuurialaan kohdistuvien leikkauksien myötä. Työryhmä on pettynyt siihen, että hallitusohjelmassa tavoitellaan luovien alojen kasvua, mutta nyt alalta kuitenkin aiotaan leikata. Kulttuuriala työllistää Suomessa 120 000 henkilöä, ja alan työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Alalla toimii myös 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla mitattuna tulevaisuuden ala, johon on järkevää investoida ja jonka tekijöiden hyvinvointiin kannattaa panostaa. Sama oivallus on jo tehty monissa Pohjoismaissa. Nyt
[…]
Lue lisää… from ”Mitta on täysi” – Töihin haluava kulttuuriala kohotti katseensa eduskuntaan
Huhtikuun lopun kehysriihessä näytti hetken siltä, että hallitus kaatuisi. Keskusta vaati muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja leikkauksia valtion menoihin. Riihen lopputuloksena päätettiin toteuttaa 370 miljoonan leikkaukset vuonna 2023 ja tehdä 100–150 miljoonan veronkorotukset. Puolustaessaan tieteeseen kohdistuvia 35 miljoonan leikkauksia keskustan puheenjohtaja ja silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kirjoitti Facebookissa, että leikkauksia tehdään ”valtion velkaantumisen jarruttamiseksi”. Viime vuonna suomi ottikin ennätysmäärän velkaa, noin 19,7 miljardia euroa. Opposition edustajat ja kannattajat ovat kauhistelleet summaa. Toisaalta voi kysyä, millaisia vaihtoehtoja velkaantumiselle olisi koronavuonna ollut. Velasta 17,5 miljardia sisältyi koronapandemian vuoksi tehtyihin seitsemään lisätalousarvioon. Vuoden 2020 alkuperäisessä talousarviossa lainaa arvioitiin otettavan
[…]
Koronaepidemiaa torjuvat toimet ovat kurittaneet taidealaa erityisen ankarasti.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa