Esittävä taideKirjoittanut Tuomas Rantanen

”No todella vittumaistahan se on ollut”, sanoi näyttelijä koronasta

Oheiset lainaukset ovat Voimassa ja sen verkkolehdessä julkaistuista taitelijahaastattelusta.

Lukuaika: 5 minuuttia

”No todella vittumaistahan se on ollut”, sanoi näyttelijä koronasta

Juttu on julkaistu Voima | Teatteri -lehdessä. Se ilmestyi Voiman 10/2021 liitteenä. Teatterin erikoislehti käsittelee esittävien taiteiden jo elpyviä näkymiä ja puntaroidaan tulevan kevätkauden esityksiä.

Lue liitteen kaikki artikkelit voima.fissä ja Issuussa.

Keväällä 2020 korona pysäytti teatterin, esitystaiteen, tanssin ja sirkuksen esittämisen melkein kokonaan. Seuraavan puolentoista vuoden ajan esityksiä tehtiin kulloistenkin koronarajoitusten puitteissa. Jos esityksiä ei peruttu kokonaan, ne tehtiin vajaille katsomoille tai niistä muokattiin suoratoistoesityksiä, tallenteita tai kuunnelmia.

Oheiset lainaukset ovat Voimassa ja sen verkkolehdessä laajempina julkaistuista taitelijahaastattelusta. Niistä käy hyvin ilmi tekijöiden turhautuminen oman työn tekemisen esteisiin ja aito huoli siitä, miten esittävien taiteiden rajoituksia koskeneessa keskustelussa ei huomioitu riittävästi sitä, että taidekokemukset ovat myös yleisölle tärkeä väline käsitellä kriisiä.

_____________________________

”No todella vittumaistahan se on ollut. Siis kun peruuntuu töitä ja koko ajan niskassa on epävarmuus siitä, että tuleeko valmisteilla oleva teos koskaan ensi-iltaan. Sitten sitä vielä ehti vähän katkeroitua siitä, miten kulttuuria on kohdeltu päätöksenteossa – siis että tätäkö tämä arvostus omaa työtä kohtaan oikein on?

Teatterissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja maailman meno siihen mitä näyttämöille päätyy. Teatteriin kuuluu se, että asioita koetaan yhdessä. Nyt kun katsomot saa taas ottaa täyteen, se palauttaa mieleen, että tällaistahan tämä oikeasti onkin. Se on liikuttavaa.”

Näyttelijä Jonnakaisa Risto, Voima 9/2021

”Aina kun ihminen on joutunut kriisin keskelle, on kyse sitten sodista, luonnonmullistuksista tai äärimmäisestä epätasa-arvosta kuten orjuuden kohdalla, taiteella on ollut keskeinen osa tukemassa selviytymistä. Taide siis ei ole luksusta, johon on varaa vasta sitten, kun kaikki on kunnossa, vaan sitä tarvitaan erityisesti silloin kuin ei mene hyvin.”

Esitystaiteilija Samee Haapa, Voima 5/2021

Haapa katsoo kameraan, pitelee käsissään keltaisia kukkia. Taustalla kerrostaloja.
Samee Haapa. Kuva: Anna Miettinen

”En todellakaan halua tehdä mitään nykyiseen pandemiaan tai vaikka ruttoon liittyvää! Sen sijaan siinä varmasti näkyy työryhmän liikuttuneisuus siitä, että päästiin vihdoin tekemään. Olen myös itse kaivannut tätä tekemistä niin paljon, etten ole jaksanut piitata enää mistään odotuksista, vaan halunnut vain nauttia yhteisöllisestä esityksen tekemisestä.”

Ohjaaja Riikka Oksanen, Voima 8/2021

”Haluamme asettaa survival-tematiikan vielä koronaakin isompaan kontekstiin. Koko epidemian voi nähdä tiukkana harjoituksena sille, mitä ilmastonmuutos tai vaikka fasismin nousu ja muut suuret rakenteelliset uhat tulevat meille tekemään.”

New Performance Turku Festivaalien taiteellinen johtaja, performanssitaiteilija Leena Kela, voima.fi 31.8.2021

”Muoto on aina osa sisältöä. Videokuva ei vain dokumentoi teatteria, vaan ottaa askeleen kohden itsenäistä teosta. Tosin tässä evoluutiossa olemme suunnilleen siinä vaiheessa, jossa mato vasta ryömii merestä rannalle.”

Viiruksen johtaja Jussi Sorjanen, Voima 3/2021

Jussi Sorjanen (vas.) ja Ville Seppänen. Kuva: Tuomas Rantanen

”Esityksen videoinnissa on suuri ero siinä, tehdäänkö tallennetta vai suoratoistoa. Jälkimmäisessä voi säilyttää teatteriin olennaisena kuuluvan vaaran tunteen – siis että voi epäonnistua tai mitä tahansa saattaa tapahtua. Nyt mietimme sitä, että jos perusteatterista otetaan pois yhdessä jaettavan tilan kokemus, voiko sen sijalle antaa jotain muuta. Olemme tässä koronan saneleman pakon äärellä, mutta olen varma siitä, että vaikka korona katoaisi nyt yhtäkkiä jälkiä jättämättä, tämä kehitys kulkee omaa tietään.”

Visualisti Ville Seppänen, Voima 3/2021

”Meillä piti olla nyt ensi-ilta, mutta kun olosuhteet ovat mitä ovat, emme tiedä onko se edes maaliskuussa. Harjoittelun aikana tällaisia asioita ei mieti koko ajan, mutta tietenkin kaikki kokemukset muokkaavat teosta. Kuten sekin, että esityksen valmisteluun normaalisti kuuluva laajempi vuorovaikutus puuttuu melkein kokonaan.”

Ohjaaja Laura Jäntti, Voima 2/2021

”Korona on yhteinen asia, eikä kenenkään tässä tilanteessa kannata heittäytyä hankalaksi ollakseen vain hankala. Kulttuurikenttä kuitenkin toimi koko syyskauden hyvin vastuullisesti, esimerkiksi teattereita pyöritettiin vajailla saleilla ja turvaväleillä. Nyt ollaan kafkamaisessa tilanteessa, kun edes omat järjestömme eivät pysty välittämään tietoa siitä, kuka sääntöjä milloinkin tekee ja millä perusteella. Samaan aikaan baarit, punttisalit ja muut ilman julkista rahaa toimivat tahot voivat jatkaa toimintaansa. Emme halua tuottaa ongelmia muille aloille, vaan saada järkeä siihen, miten taide- ja kulttuurialaa kohdellaan. Näin neljännen teollisen vallankumouksen aikaan pitäisi olla selvää, ettei kulttuuri enää ole mikään koriste tai kirsikka kakun päällä. Koko tapahtuma-ala työllistää 200 000 ihmistä, ja sen taloudellinen merkitys on ohittamaton. Samalla taide on elimellinen osa sitä yhteisöllisyyttä, jota ilman ei tällaisista kriiseistä selvitä.”

Espoon Kaupunginteatterin johtaja, ohjaaja Erik Söderblom, Voima 2/2021

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Koko tapahtuma-ala työllistää 200 000 ihmistä, ja sen taloudellinen merkitys on ohittamaton.”

Hannu-Pekka Björkman. Kuva: Nauska

”Ulkoisten kriisien keskellä ihmiset ryhtyvät kysymään elämänsä merkityksellisyyden perään. Kun ihmisen elämää rajataan, hän alkaa miettiä, mitä elämässään oikeasti kaipaa. Siksi monet tulevat vaihtamaan ammattia, muuttamaan maalle tai korjaamaan muuten elämäntapaansa. On niinkin, että meillä on vaistoissamme pakenemisen, suojautumisen ja eristäytymisen tarpeita. Aina sota-aikaankin on eletty varsinkin rakkaudessa vaarallisesti ja leväperäisesti.  Elämme uutta todellisuutta, jota yritetään käsitellä yhdessä. Haluan nähdä sen myös hyvyyden kipinänä. Siitäkin huolimatta, että aina löytyy myös tilanteen hyväksikäyttäjiä. Uskon, että koronasta tulee sukupolvikokemus – etenkin niille, jotka ovat tänä aikana käyneet taidekouluja. En ihmettelisi yhtään, jos tämä vahvistaisi esimerkiksi paikallisuutta. Kaivaudutaan syvemmälle siihen, mistä me olemme tulleet tänne ja tähän hetkeen. Vähän sellaisella antropologisella tavalla kuten Juha Hurme on tehnyt jo pitempään.”

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman, Voima 10/2020

”Viime kevään jälkeen kulttuurialalla on tehty valtavasti työtä tapahtumien turvallisuuden eteen. Päätösten teossakin tarvittaisiin dialogisuutta. Kun tapahtumat perutaan, taidemaailman rakenteet ja niiden puutteet tulevat kirkkaammin esiin. Freelancer-taiteilijoilla ei esimerkiksi ole turvaverkkoa, jossa odottaa, eivätkä taideorganisaatiot pysy pystyssä ilman yleisöä ja julkista rahoitusta. Epävarmuus, rajoitukset ja peruuntumiset kuormittavat myös mieltä.”

Baltic Circlen taiteellinen johtaja Hanna Parry, Voima 10/2020

”Korona on varmasti ollut ja on haastavaa aikaa ihmisille, joilla on jokin riippuvuus. Tämä aika muutenkin ruokkii addiktioita ja tarjoaa koko ajan uusia juttuja mihin koukuttua. Toivon resursseja päihdetyöhön pandemian aikana ja sen jälkeenkin, ja vähemmän stigmatisointia ja syrjintää.”

Ohjaaja, näyttelijä Sara Melleri, Voima 9/2020

”Toivon resursseja päihdetyöhön pandemian aikana ja sen jälkeenkin, ja vähemmän stigmatisointia ja syrjintää.”

”Tällaiset lapsille suunnatut klovneriaesitykset pelaavat nimeomaan yhteistyössä yleisön kanssa. Esittäjänä on tosi vaikea kuvitella yleisöä sinne kameran taakse. Se voisi auttaa, jos katsojat näkyisivät katsomon paikalle sijoitetuista ruuduista. Ehkä vielä niin että niistä kuuluisi eläytymisen ääniä.”

Sirkustaiteilija ja kulttuurikahvilayrittäjä Sanna Warsell, voima.fi 30.7.2020

Louna-Tuuli Luukka. Kuva: Tuomas Rantanen

”Huvittaa miten se sattuikin, vaikka tietenkin kuunnelma tehtiin jo ennen epidemiaa. Nyt jälkeenpäin se herättää itsessäkin ajatuksia siitä, millaista on elää eristyksissä, ja miten korona-aika vielä korostaa sitä, miten monilta elämästä puuttuu mahdollisuus toisen koskettamiseen tai ylipäänsä sosiaalisuuteen.”

Dramaturgi Louna-Tuuli Luukka, Voima 7/2020

”Jos tästä ajasta etsii hyviä puolia, niin voi ajatella, että on syntynyt uusia tilanteita kokea empaattista yhteyttä toisiin ja tapoja kohdata ihmisiä vaikka eri puolilla maapalloa. Toisaalta nyt voi jo aavistaa, miten paljon tulee arvostamaan sitä hetkeä, kun taas voi kohdata toisia samassa tilassa ja taputtaa esityksille yhdessä.”

Ohjaaja Jenni Bergius, voima.fi 25.6.2020

”HIV tosin koski alkuun vain tiettyä osaa väestössä ja siihen liittyi homoseksuaalien diskriminoinnin ja stigman elementtejä. Nykyään se on edennyt jo vaiheeseen, jossa hyvinvoivat länsimaiset ihmiset voivat suojata itseään sairaudelta ja kuvitella olevansa kuolemattomia. Koronaan puolestaan liittyy se, että nyt pitää varoa muutakin kuin verikontakteja – jopa pelkkää puhetta ja hengittämistä toisten läheisyydessä. Voi todella pohtia minkälaisia kehoja me tulemme olemaan tämän kaiken jälkeen.”

Tanssija-koreagrafi Sanna Kekäläinen, voima.fi 8.6.2020

”Voi todella pohtia minkälaisia kehoja me tulemme olemaan tämän kaiken jälkeen.”

”Epidemian takia monissa maissa on turvallisuuden nimissä lanseerattu monia ihmisten kontrolloimiseen liittyviä ratkaisuja. Niitä monet haluaisivat ottaa Suomessakin käyttöön. On vakava vaara, että kun tekniikka luodaan, sen käyttö jatkuu poikkeusolojen jälkeenkin. Vaikka uutisointi näyttää keskittyvän koronaan, eivät ne muut aiheet ole kadonneet mihinkään. Huolestuttaa, mitä sieltä ovien takaa paljastuu, kun ne lopulta aukeavat.”

Käsikirjoittaja Veera Tyhtilä, voima.fi 26.5.2020

Sonya Lindfors. Kuva: Velda Parkkinen

”Kun tekee taidetta vapaalla kentällä muiden friikkujen kanssa, isommat prosessit voivat viedä vuosia. Sitten kun kaikki siirtyy tulevaisuuteen, on pakko miettiä suurin osa asioista uudestaan – ei vähiten se, miten maailman muutos vaikuttaa teoksen aikaan sidottuihin teemoihin. Turhautumisen äärellä kuitenkin lohduttaa, että kyse on globaalista kriisistä, jossa kaikilla on sama tilanne. Samalla minulla on pelko, että taloustaantuma voi myös vaikuttaa erilaisuuden sietokykyyn ja siihen mitä ylipäänsä yhteiskunnassa halutaan tukea. Rajat ovat nyt kiinni konkreettisestikin. Myös taidemaailma saattaa muuttua konservatiivisemmaksi ja kokeilevampi jäädä sivuun.”

Koreografi Sonya Lindfors, voima.fi 12.5.2020