Lukuaika: 2 minuuttia

Koronakriisin myötä toimeentulon ongelmat uhkaavat supistaa kulttuurialaa

Kuvituskuva.

Maskikasvoinen henkilö pitelee kylttiä, jossa lukee "Teatteri on kiinni. Menkää baariin"
Kaksi standardia. Kuva on osa Viirus-teatterin helmikuisen ensi-illan synnyttämää meemikampanjaa. Kun silloisten koronarajoitusten takia saliin sai päästää vain kymmenen katsojaa, teatterin oma paljon pienempi ravintolatila oli sallittu 60 hengelle. (Kuva: Viirus)

Koronaepidemia on kurjistanut etenkin kulttuurialoja, jotka elävät esityksistä ja ihmisten kohtaamisesta. Alasta riippumatta vaikeinta on ollut freelancereilla ja nuorilla.

Tämä käy ilmi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja Taiteen edistämiskeskus Taiken tekemästä kyselystä, jonka tarkemmat tulokset julkaistaan huhtikuussa.

Kyselyyn vastanneista eri alojen taiteilijoista keskimäärin 13 prosenttia joko harkitsee ammatinvaihtoa tai on jo siirtynyt pois alalta. Cuporen erikoistutkijan Minna Ruusuvirran mukaan viidennes esittävien taiteiden kuten teatteritaiteen ja musiikin alalla työskentelevistä harkitsee tai on vaihtanut ammattia

”Osa nuorista taiteilijoista kertoo harkinneensa ammatinvaihtoa taidealan epävarmuuden eikä niinkään koronan vuoksi, mutta osalle korona on ollut viimeinen herätys”, Ruusuvirta kertoo.

Alan taloudellinen tilanne oli valmiiksi vaikea. Vuoden 2019 taiteen ja kulttuurin barometri kuvaa alan resurssipulaa: 

”Rahaa taiteilijoiden palkkoihin tai palkkioihin ei ole tarpeeksi suhteessa työn määrään, eikä yhteiskunnassa tunnusteta taiteilijan työn arvoa samalla tavalla kuin muiden tekijöiden. On paljon esimerkkejä siitä, miten samassa hankkeessa kaikki muut ammattiryhmät paitsi taiteilijat saavat korvausta työpanoksestaan.”

Itsensätyöllistäjien huono asema on koronaa laajempi ongelma ja koskee muitakin aloja. Moni itsensätyöllistäjä kuten freelancer tai laskutuspalvelun käyttäjä tekee työtä palkkatyössä olevan tapaan yhdelle tai korkeintaan muutamalle toimeksiantajalle eikä pysty neuvottelemaan työn ehdoista ja hinnasta.

Hallitusohjelman mukaan “työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.” 

Muutosta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa kuukausia kestäneen koronatauon jälkeen.

Jos epidemia jatkuu pitkään, kulttuuriala supistuu. Vaikeinta on itsensätyöllistäjillä, kuten erilaisilla  keikkatyöläisillä. 

“Monimuotoisuus vähenee, mikä on huono asia”, Ruusuvirta ennustaa. 

Parhaiten pärjäävät palkkatyössä olevat ja he, joilla on useita tulonlähteitä. 

Taide- ja kulttuurialojen ammattijärjestö TAKU ry:n toiminnanjohtaja Nea Leon mukaan viime kesänä lomautukset seitsenkertaistivat työttömien määrän verrattuna koronaa edeltäneeseen alkuvuoteen. 

”Lisäksi keikkojen peruuntuminen vei työt freelancereilta ja muilta itsensätyöllistäjiltä, mikä ei näy työttömyysluvuissa”, Leo huomauttaa. 

Palkkatyön ulkopuolella työllistyvien ongelmat tulevat esiin myös TAKU ry:n ja Sydänliiton marraskuussa 2020 tekemässä kyselyssä freelancereiden ja itsensätyöllistäjien terveystilanteesta. Vastaajista 88 prosenttia kertoi olevansa erittäin tai jonkin verran uupunut tai stressaantunut. Töiden jatkuvuus tai toimeentulon riittävyys huolestutti 86 prosenttia ja terveyteen liittyvät asiat 69 prosenttia vastaajista.

Kommentoi Facebookissa
  • 26.2.2021
  • Kirjoittanut Miia Vistilä
  • Kuvat Unsplash: Felix Mooneeram