Lukuaika: 4 minuuttia

Taiteen kentällä ei ollut helppoa ennen koronaakaan. Millainen on alan tulevaisuus?

LAITON TAPAHTUMA. Kokoontumisrajoitusten mielivaltaisuutta kritisoiva Kuusiplus-ryhmä kuvattuna Valtioneuvoston linnan edessä. Etummaisena teatteriohjaaja Aino Kivi. Kuva: Jonna Wikström

Juttu on julkaistu Voima | Teatteri -lehdessä. Se ilmestyi joulu-tammikuun Voiman liitteenä.

Teatterin erikoislehti käsittelee esittävien taiteiden jo elpyviä näkymiä ja puntaroidaan tulevan kevätkauden esityksiä.

Lue liitteen kaikki artikkelit voima.fissä ja Issuussa.

“Koronakriisissä on havaittu esitystaiteen alan laajuus ja monimuotoisuus”, teatteriohjaaja Aino Kivi miettii. “Meillä on täysin kaupallisin ehdoin toimivia esittävän taiteen toimijoita. On kevyttä musiikkia, stand uppia, sirkusta, monologien tekijöitä ja lauluiltojen pitäjiä. On dragia ja burleskia. Ja on teatteria, tanssia ja klassisen musiikin instituutioita.” 

Osa näistä saa valtion rahoitusta ja osa on sen ulkopuolella niin sanotusti vapaalla kentällä.

Vapaan kentän rahoitus on vaihtelevaa ja epävarmaa ja koostuu lipputuloista, mahdollisista apurahoista ja kenties kaupunkien tuista”, Kivi jatkaa.

 “Kriisin myötä on nyt havahduttu siihen, että iso osa tekijöistä on ilman mitään tukiverkostoja. Sitten kun jotain tällaista [koronaepidemian kaltaista] tapahtuu, alojen tukeminen on vaikeaa. Esimerkiksi kun korona-apurahoja jaetaan, jonkun roudarinkin pitäisi kirjoittaa taiteellista työskentelysuunnitelmaa”, Kivi lataa ja muistuttaa vielä, että taiteilijoiden ja yrittäjien sosiaaliturva on heikko.

Teatteri ja media-alan ammattiliiton Temen toiminnanjohtaja Karola Baran vahvistaa asian: “Yli puolet meidän jäsenistä työskentelee niin sanotuissa epätyypillisissä työmuodoissa eli enimmäkseen määräaikaisissa työsuhteissa ja apurahoilla. Osa myös yrittäjinä.” 

Vastikään uudistettiin valtion osuuksia saavien teattereiden rahoitusta eli aikaansaatiin VOS-uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2022 alussa. Kulttuuriministeriö lisäsi valtiorahoitteisen tuen saajien määrää ja kasvatti tukea 12 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusta saavien teattereiden tilanne on kohtalaisen turvattua. 

Vapaan kentän toimijat hakevat rahoitusta projekti tai vuosi kerrallaan tai etsivät töitä kaupallisista hankkeista.

Kulttuuriministeriössä tunnistetaan kentän laaja-alaisuus ja sen ongelmat. 

“Sosiaaliturvasta kun puhutaan, on ihan selvää että jonkinlainen perustulon tyyppinen järjestelmä tarvitaan”, kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo. “Miten se rakennetaan, onkin vaikeampi kysymys. Sosiaaliturvan pitää pystyä nykyistä paremmin tunnistamaan, että meillä on tilanteita, joissa ollaan töissä, mutta joskus töitä on vain vaikka neljä kuukautta vuodesta.” 

”Yrittäjyys toimii, jos alan hinnoittelu ja muut työsuhteen ehdot toimivat, mutta monet tarvitsevat työsuhteen turvaa ja taustalla vaikuttavia työehtosopimuksia minimiehtojen määrittäjänä.” 

Kurvinen suhtautuu myönteisesti siihen, että yrittäjämäinen toiminta lisääntyy myös taiteen ja kulttuurin alalla. Hän muistuttaa, että moni nauttii vapaudesta, jota töiden monipuolisuuden mahdollisuus tarjoaa: “Tutkimusten mukaan nuoret freelancerit ja yrittäjät kokivat, että työtehtävät vastaavat koulutusta ja että oma työ on mielekästä.”

Temen Karola Baran suhtautuu varauksellisesti yrittäjyyden lisäämiseen esittävän taiteen alalla. “Esittävän taiteen kentällä monia tehtäviä tehdään ihan työsuhteissa tai työsuhteisiin vertautuvissa tilanteissa. En ihan näe, että yrittäjyyden lisääminen automaattisesti toimisi esittävän taiteen alalla”, Baran kommentoi.

”Yrittäjyys toimii, jos alan hinnoittelu ja muut työsuhteen ehdot toimivat, mutta monet tarvitsevat työsuhteen turvaa ja taustalla vaikuttavia työehtosopimuksia minimiehtojen määrittäjänä.” 

Monet työsuhteisiin kuuluvat edut, kuten työterveyshuolto ja ammatilliset täydennyskoulutukset jäävät usein freelancereiden ulottumattomiin, ja työturvallisuudesta voi joutua tinkimään. Työhyvinvoinnista huolehtiminen jää paljolti freelancerin omalle vastuulle, ja tällä on vaikutuksensa jaksamiseen. 

“Suuri osa työtehosta valuu seuraavan työkeikan ja oman ansainnan jatkuvuuden varmistamiseen”, Baran muistuttaa.

Kivi pitelee mikrofonia, katse kansiossa ja puhuu.
Taide barrikadeilla. Aino Kivi seremoniamestarina esityksessä 11. katsoja eli Schrödingerin matinea. Tuolloin 10 hengen yleisörajoitusta yhdellä ylimääräisellä katsojalla kritisoineessa tapahtumassa esiintyivät Marc Gassot, Reetta Haavisto, Johanna Juhola, Heidi Mattila, Hanna Rantala ja Ville Salonen. Kuva: Pirje Mykkänen

Aino Kivi harmittelee, että apurahan hankkimiseen käytettyä aikaa – saati apurahalla työskentelyä – ei tunnisteta työksi, vaikka se vie taiteilijalta paljon aikaa ja on usein edellytys työn toteuttamiselle. Teattereissa ja esittävän taiteen alalla tehdään paljon ilmaista työtä.

Kulttuuriministeri Kurvinen on tästä huolissaan ja vakuuttaa, että tavoite ehdottomasti on, ettei kenenkään tarvitse tehdä työtään ilman korvausta. 

Moni taiteilija harkitsee alan vaihtoa, jos työmahdollisuuksia on vähän eikä omalla työllä voi elättää itseään. Nyt pitäisi pohtia, miten taiteilijoilla voisi olla vahvemmat edellytykset tehdä työtään taiteen alalla.

mainos

“Tarvitaan taiteen arvostuksen nostamista”, Aino Kivi sanoo. Taiteen ja kulttuurin merkitystä ja kaikkialle ulottuvaa vaikutusta voidaan tehdä näkyväksi, ja sitä kautta lisätä ymmärrystä siitä, miten merkittävistä asioista on kysymys. 

Kyse on isosta toimialasta, jonka osuus Suomen bruttokansantuotteesta on hieman suurempi kuin maatalouden. Sen toimintakyvyn varmistamisella on laajoja vaikutuksia niin taiteesta nauttijoille kuin tekijöille itselleenkin.

Taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi pitää miettiä konkreettisia toimia.

“Yksi keino on antaa suoraa tukea. Eli rahaa”, Kivi sanoo. 

Suoran tuen avulla tekijät pääsevät toteuttamaan projekteja ja tekemään taiteellista työtään. Suora tuki voi tarkoittaa esimerkiksi apurahoja kuten Taiteen edistämiskeskuksen Taiken korona-apurahoja.

”Esitysvälitys voisi olla osa Taiken toimintaa”, Kivi ehdottaa. ”Läänintaiteilijat ja alueelliset toimistot voisivat tukea kiertäviä esityksiä, tiedottaa niistä, välittää keikkapyyntöjä ja järjestää koulutusta kiertämisestä. Näin Taike voisi auttaa taiteilijoita laajemmin kuin apurahojen kautta.” 

Antti Kurvinen ehdottaa, että yhteistyökumppanuuksia voisi lisätä samaan tapaan kuin urheilussa yritykset osana yhteiskuntavastuuta tukevat urheiluseuroja. 

Työllisyyttä voidaan myös tukea lisäämällä kysyntää. Aino Kivi ehdottaa taiteen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin. “Olisi hienoa, että voisi olla kotitalousvähennyksessä vähennettävää, jos kutsut juhliin stand up -koomikon tai että hääbändin voisi panna vähennyksiin.”

Myös kulttuuriministeri Kurvinen suhtautuu myönteisesti taiteen ostamisen lisäämiseksi kotitalousvähennyksen piiriin. 

”Voitaisiin myös pohtia, voisiko taiteelle lahjoittamisesta tehdä verovähennyskelpoista”, Kurvinen ideoi.

Kuvataidetta tuetaan prosenttiperiaatteella, joka tarkoittaa sitä, että julkisten rakennushankkeiden budjetista prosentti on varattu julkisen taiteen tilaamiseen. Näin on tuettu taidetta lisäämällä myyntiä ja lisätty taiteen saavutettavuutta tuomalla teoksia julkisiin tiloihin, mikä samalla lisää tilojen viihtyvyyttä. 

Olisiko prosenttitaide mahdollisuuksia esittävän taiteen alalla?

Kulttuuriministeri suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. “Taiteestahan tiedetään, että sillä on hyviä vaikutuksia ihmiseen, niin miksi ei”, Kurvinen toteaa. 

Esittävä taide on saanut pandemiasta ison iskun, josta se edelleen toipuu. Taidetta ja tekijöitä tarvitaan kuitenkin aina, ja kriisien keskellä ja niiden jälkeen ehkä enemmän kuin koskaan. 

”Taiteen ja kulttuurin kuluttaminen on megatrendi. On äänikirjoja, musiikkipalveluita, TV-sarjoja ja elokuvia”, Aino Kivi muistuttaa. 

Ne kaikki ovat taiteen työläisten tekemiä.

Taiteen kautta luodaan käsityksiä siitä, keitä me olemme, mitä täällä tapahtuu ja mikä todella on arvokasta. Taide on työtä, joka tarvitsee tekijänsä.

”Taiteen ja kulttuurin kuluttaminen on megatrendi. On äänikirjoja, musiikkipalveluita, TV-sarjoja ja elokuvia”, Aino Kivi muistuttaa. 

Kommentoi Facebookissa
  • 10.1.2022