Norjalaisen taiteilijan sarjakuva kertoo yhdestä viikosta vuonna 2017. Historia toistaa itseään. Sarjakuva sisältää 75 ruutua.
[…]
Viisikymmentä vuotta sitten Chilen pakolaiset toivat Suomeen tietoa, osaamista ja uudenlaista monikulttuurisuutta.
[…]
Lue lisää… from Chilen pakolaiset ovat rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa
Evankelis-luterilainen kirkko on Suomen suurin yhteisö, ja siihen kuuluu 3.8 miljoonaa suomalaista. Kirkko on sikäli poikkeuksellinen instituutio, että sen toimenkuvaan kuuluu inhimillisyys. Tapio Luoman valintaa kirkon johtoon arkkipiispaksi vuonna 2018 luonnehdittiin konservatiivien voitoksi. Hän on sanonut, että ei itse koe asiaa näin ja korostanut, että hän sai kannatusta myös kirkon liberaalilta laidalta. Voima kysyi Luomalta […]
Lue lisää… from Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan ilmastonmuutos on myös hengellinen kriisi
Näyttelijä-ohjaaja Jussi Lehtonen matkusti Beirutiin, Libanoniin keräämään aineistoa ja etsimään näyttelijöitä Undocumented Love -dokumenttiteatteriesitykseen.
Hän päätyi skootterikyydillä Shatilan pakolaisleiriin.
[…]
Ohjaaja Mikko Roihan mielestä teatterin tehtävä on osoittaa maailman epätäydellisyys. Hänen sovituksensa Johannes Linnankosken Pakolaisista
paljastaa suomalaisen sivistyshistorian ohuuden.
[…]
Syyrialaisilla on teoriassa oikeus oleskelulupaan Turkissa. Miten työ- ja oleskeluoikeudet toteutuvat käytännössä? Teksti Linda Nyholm Kuvat Meri-Tuulia Mäkelä ”Turkki väittää avanneensa rajansa pakolaisille, mutta todellisuudessa me päätimme ylittää valtion rajat”, kertoo Syyriasta paennut palestiinalais-syyrialainen Amena. Turkissa asuu lähes kolme miljoonaa pakolaista. Heistä arviolta 2,8 miljoonaa on syyrialaisia ja muut enimmäkseen afganistanilaisia, irakilaisia ja iranilaisia. Suuren pakolaismäärän seurauksena Turkki on rakentanut yli kaksikymmentä pakolaisleiriä eri puolille maata. Refugees International -järjestö on arvioinut, että noin 90 prosenttia syyrialaisista pakolaisista asuu kuitenkin kaupungeissa, erityisesti Istanbulissa. Kahden tyttären äiti Amena saapui lastensa kanssa Turkkiin tammikuussa 2015. Hän matkusti tyttäriensä kanssa Damaskoksesta Istanbuliin kävellen. Amenalle
[…]
Järjestöt ja yksittäiset kansalaiset auttavat siellä, missä hallitukset ovat kääntäneet selkänsä inhimilliselle hädälle. Kuva & teksti Henri Salonen Jos jollain on joskus ollut ajatus lännestä tai Euroopasta hyveellisten arvojen edustajana, niin viimeistään pienen kreikkalaisen Idomenin kylän kyljessä olevalla pakolaisleirillä tämä harhaisuus häviää. Rakennelma lännestä paljastuu propagandaksi – toiveeksi, jota ei osattu toteuttaa, ja arvoiksi, jotka olivat kaupan kiperän tilanteen koittaessa. Eurooppa on rakentanut jo pitkään uusia muureja kylmän sodan aikaisten purettujen tilalle. Pohjois-Eurooppaa kohti kulkevat pakolaiset ja siirtolaiset saavat tällä kertaa odottaa oikeutta ja ihmisarvoa mutaisella kentällä Kreikan ja Makedonian rajalla. Euroopan ulkopoliittinen yhtenäisyys – jos sellaista ikinä olikaan – on
[…]
George L. Mossen kirja Nazi Culture kertoo elämästä natsi-Saksassa aikalaistekstien kautta. Se loppuu kirjailija Erich Ebermayerin toukokuun 1933 päiväkirjamerkintään, jolle Mosse on antanut otsikoksi ”Katoavat ystävät”. Toisin kuin voisi arvata, kyse ei ole keskitysleireille viedyistä ihmisistä, vaan tutuista, jotka häviävät natsien aatteen syövereihin. ”Heidän kanssaan ei voi edes keskustella asioista, koska he uskovat. Eikä uskoa vastaan ole rationaalisia argumentteja.” Ebermayerin kuvaus tuntuu tutulta nyky-Suomessa. On surullista ja vaikeaa kohdata se, miten tuttavapiirissä omaksutaan rasistioikeiston ajatuksia. Niihin voi törmätä melkein missä tahansa, ja 30-luvulta vertaansa hakeva väkivaltapuhe on sosiaalisen median päivittäistä arkea. Rasistioikeisto on rakentanut oman suljetun viitekehyksensä, jota kansoittavat
[…]
Dokumentaristi Yasmin Fedda kuvasi ihmisiä Syyriassa ennen sotaa ja pakolaisina sen puhjettua. Kuva Velda Parkkinen Irakilainen muotisuunnittelija Salem ja syyrialainen munkki Botrus. He ovat dokumentin Tale of Two Syrias kasvot. Salem on paennut Irakista Syyriaan ja aloittanut elämänsä alusta. Botrus viihtyy kristillisessä munkkiluostarissa, joka tekee työtä saattaakseen alueen eri uskontokuntien edustajia dialogiin ja on siinä onnistunutkin. Dokumentaristi Yasmin Fedda valitsi kohteikseen Salemin ja Botrusin, koska halusi kertoa erilaisia tarinoita Syyriasta. ”Isoäitini esitteli luostarin minulle. Se oli niin kiinnostava, että halusin mennä takaisin kuvaamaan sitä. Ja olin kiinnostunut tekemään jotain irakilaispakolaisten kanssa, kun tapasin Salemin pirskeissä ystävän luona ja homma klikkasi.
[…]
On maanantai 7. syyskuuta ja jalkapallon EM-karsintaottelu Suomi-Färsaaret on alkamassa muutaman tunnin päästä. Istun Olympiastadionin viereisessä kuppilassa odottamassa haasteltavaani, joka on melkein tunnin myöhässä. Ilmassa voi aistia jo jalkapallotunnelman sillä baari alkaa hiljalleen täyttyä sinivalkoisia maajoukkueen kannattajahuiveja kantavista faneista. Sitä mukaan kun ovista tulee sisään uusia ihmisistä, niin tuoppini pohja alkaa hiljalleen tulla vastaan. Ennen kuin ehdin tilata uuden juoman, haastateltavani ilmestyy ovesta sisään. Olen sopinut haastattelevani Riihimäellä asuvaa Jussi Eskolaa, joka luonnehtii itseään intohimoiseksi jalkapalloihmiseksi. ”Tifojen kiinnittämisessä menikin odotettua pidempään”, Eskola selittää ja pahoittelee myöhästymistään. Hän on juuri saapunut Olympiastadionilta, jossa hän oli mukana laittamassa esille kahta Refugees Welcome
[…]
Lue lisää… from Jalkapalloseurat toivottavat pakolaiset tervetulleiksi
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa