YK:n ja EU:n linjaukset Israelin siirtokuntiin liittyen aiheuttavat päänvaivaa myös Suomessa. […]
Lue lisää… from EU:n Palestiina-politiikassa sanat ja teot ovat ristiriidassa, eikä sääntöjä valvota
Euroopan hallitukset tukevat kansanmurhaa ja toimittajat hukuttavat totuuden, kirjoittaa Syksy Räsänen kolumnissaan. […]
Lue lisää… from Hukuttaminen ja pelastaminen – Eurooppa kansanmurhan aikaan
Israelin apartheid on kiistanalainen aihe. Yhdestä asiasta on kuitenkin varsin laaja yhteisymmärrys: Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Donald Trumpin presidenttikaudella vuonna 2019 Yhdysvaltojen hallitus ilmoitti, että se ei pidä siirtokuntia laittomina. Muita valtioita Israel ei ole saanut virallisesti tunnustamaan siirtokuntia laillisiksi. Euroopan unioni ja usea jäsenmaa, mukaan lukien Suomi, on toistuvasti ja selvästi tuominnut siirtokunnat ja todennut, että ne eivät ole osa Israelia. Silti EU tukee siirtokuntia esimerkiksi sallimalla tuonnin niistä, vaikka tämä on kansainvälisen oikeuden vastaista. Linja on kuitenkin hitaasti muuttumassa. Vuonna 2013 Euroopan komissio ohjeisti, että EU:n rahoitusta ei saa antaa siirtokunnissa toimiville tahoille eikä
[…]
Lue lisää… from HUSin hankkeella yhteyksiä Israelin laittomaan siirtokuntaan?
Ilmastopakolaisuus
on lähitulevaisuuttamme. Israelissa ehdotellaan, että maa sopeutuu parhaiten ilmastokriisiin ympäröimällä itsensä muurilla.
[…]
Lue lisää… from Ilmastonmuutos syventää Israelin apartheidia
Israelin Euroviisuissa juhlitaan moniäänisyyttä, vapautta ja rakkautta palestiinalaisen kylän päälle rakennetussa messukeskuksessa. […]
Selkärangaton, hyödytön, eksynyt, egoistinen ja epäsuosittu Putin-apologisti, jonka asenteet ovat dinosauruksilta; älylliseen konkurssiin joutunut naisten sortajien, homojen tappajien ja murhanhimoisten islamistien puolustaja, jonka suussa demokratia kuulostaa ydinaseelta. Tässä pieni otos siitä, miten Britannian valtavirran vasenta reunaa vartioivan Guardian-lehden kirjoittajat ovat määritelleet Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyniä. Oikeistotabloidien luonnehdinnat ovat olleet vähemmän ystävällisiä. Syynä on se, että Corbyn ajaa taloudellista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, jonka Britannian vallanpitäjät toivoivat karkottaneensa ikuisiksi ajoiksi poliittisen horisontin tuolle puolen. Toisin kävi: Labour keräsi kesäkuun vaaleissa 40 prosenttia äänistä ja kansanedustajista. Nousu oli puolueen isoin sitten vuoden 1945, ja konservatiivit menetti enemmistön parlamentissa. Labour on nyt Euroopan suosituin
[…]
Vuonna 2013 entinen Etelä-Afrikan Israelin suurlähettiläs Ismail Coovadia pyysi repimään 18 puuta juuriltaan. Puut oli istuttanut Juutalainen kansallisrahasto (JNF) palestiinalaiskylä al-Araqibin maille osallistuttuaan sen tuhoamiseen. JNF oli nimennyt puut Coovadian mukaan. Hän vastasi kunnianosoitukseen näin: ”Tuin kamppailua apartheidia vastaan Etelä-Afrikassa enkä nyt voi kannattaa sitä, mitä olen todistanut Israelissa, nimittäin apartheidin kopiota!” Al-Araqib ei ole poikkeus. JNF omistaa 13 prosenttia Israelin maa-alueesta. Suurin osa maista on anastettu väkivalloin palestiinalaisilta, jotka on karkotettu. JNF:n tavoitteena on varmistaa, että maa pysyy ikuisesti vain juutalaisten hallussa eivätkä palestiinalaiset voi palata. JNF ei ainoastaan ota osaa palestiinalaisten kotien hävittämiseen, vaan se myös rakentaa infrastruktuuria
[…]
”Sanotaan, että ongelmamme on kansalaistottelemattomuus. Se ei ole ongelmamme. Ongelmamme on kansalaistottelevaisuus” historioitsija Howard Zinn totesi vuonna 1970. Zinn jatkoi: ”Meiltä kysytään: ’Mitä jos kukaan ei noudattaisi lakia?’ Mutta parempi kysymys on: ’Mitä jos kaikki noudattaisivat lakia?’ Ja siihen on paljon helpompi vastata: [– –] Se, mitä tapahtuisi, on se, mitä on tapahtunut, ja se, mitä tapahtuu parhaillaan.” Zinnin havainto on avain suhtautumisessa kansalaistottelemattomuuteen. Jos on sitä mieltä, että elämme yhteiskunnassa, jonka mekanismeissa ei ole vikaa, niin kansalaistottelemattomuudelle ei ole sijaa. Voimme vain luottaa siihen, että viranomaiset tekevät työnsä kunnolla, tai korkeintaan yrittää vaikuttaa virallisia kanavia pitkin. Tällaisessa kannassa ei
[…]
”Hallituksen mukaan meidän pitäisi kunnioittaa juutalaisuutta, mutta juutalaisuus ei kunnioita meitä. Juutalaisuus haluaa hallita ja tähtää länsimaisen sivistyksen tuhoon. [– –] Meillä Saksassa ei ole enää varaa juutalaisuuteen. Haluan, että Talmud kielletään. Meidän täytyy lopettaa Saksan juutalaistuminen. Ei enää synagogia, ei enää juutalaisia kouluja, ei enää rabbeja.” Tässä yhdistetyt kaksi sitaattia eivät ole 1930-luvun Saksasta vaan 2000-luvun Alankomaista. Niissä on vaihdettu maa ja korvattu islam juutalaisuudella. Lausunnot eivät ole mitättömiltä nettihäiriköiltä vaan Geert Wildersiltä, jonka johtama Vapauspuolue nousi maaliskuussa Alankomaiden toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Hän ei ole yksin: kuumeiset teoriat muslimien tulvaan uppoavasta lännestä ovat osa Suomenkin eduskuntapolitiikkaa. Wilders on näyttänyt,
[…]
Politiikassa on useita termejä järjestelmälle, jossa yksi henkilö määrää ja muut saavat toimia vain johtajan asettamissa puitteissa: absoluuttinen monarkia, diktatuuri, totalitarismi. Tiedotusvälineiden saralla sille on omalaatuinen nimi: vapaa media. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström teroitti joulukuun Voimassa, että ”yksi hyvän lehdistönvapaustilanteemme syy” on se, että päätoimittaja tekee yksin päätökset. Hän varoitti, että keskustelu vapaudesta ”menee harhateille, jos luullaan että yksittäiset toimittajat saavat päättää linjauksista”. Helmikuussa päätoimittajien yhdistys PTY jatkoi samaa rataa julkilausumalla, joka painotti päätoimittajan yksiselitteistä valtaa, ilmeisesti tukeakseen poliittisesta sensuurista kiinni jäänyttä Atte Jääskeläistä. PTY esitti, että jos päätoimittajalla ei olisi täydellistä valtaa, niin ”yksittäiset toimittajat voisivat julkaista
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa