Ilmastokriisi haastaa meidät pohtimaan vakiintuneita käsitteitä ja malleja yhteiskunnasta, itsestämme ja järjestelmistämme.
Show & Dinner -formaatissa yhdistyvät kevyt esitystaide ja ruoka, jota syödessä kelpaa katsella esitystä. Sillä, mitä lavalla nähdään ja mitä lautasilta löytyy ei ole välttämättä kovinkaan paljoa tekemistä toistensa kanssa.
Lokakuun alussa vietettiin 60 kaupungissa Extinction Rebellion -kapinaviikkoa. Suomalaiset Miina Penttinen ja Teemu Silván osallistuivat toimintaan Berliinissä. Kaupunkiin oli saapunut aktivisteja useasta eri maasta.
Merten ekosysteemit ovat vaarassa, toteaa tuorein IPCC-raportti. Etelä-Suomessa talvet muuttuvat lumettomiksi.
Aikain saatossa kymmenennessä Voima-lehdessä 9/2000 ilmestyi vavahduttava juttu ilmastonmuutoksesta. Sen kirjoitti Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelija Oras Tynkkynen.
Helsingin keskusta kylpi auringossa, kun järjestäjien arvioiden mukaan noin 16.000 mielenosoittajaa vaati poliitikoilta ilmastotekoja. Tällä kertaa myös ammattiyhdistykset oivat kannustaneet aikuisia jäseniään tukemaan nuorten ilmastovaatimuksia.
Hiilidioksidipäästöjä voidaan kompensoida istuttamalla metsää tai ennallistamalla kuivattuja suoalueita. Toimet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Turvetuotanto on mittava taakka ilmastolle, vesistöille ja suoluonnolle, sanotaan IPCC:n tuoreessa raportissa. Suomi on maailman suurimpia turpeen tuottajia. Turvesuomi-projekti tähtää turpeennoston hallittuun alasajoon.
Elokuussa ilmestyi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti maankäytöstä. Peliä ei ole menetetty ja paljon on tehtävissä – kunhan raportin mukaan toimitaan. Sademetsien polttaminen on jyrkässä ristiriidassa tiedeyhteisön suositusten kanssa.
World Summit of Students for Climate -konferenssi keräsi oppilaita ja opiskelijoita 70 maasta Pohjois-Karjalaan ja Helsinkiin keskustelemaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.
Suomen metsien vuotuisten hakkuiden kasvu uhkaa monia tuttuja lintulajeja. Uusi eduskunta saa käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, joka siirtäisi valtion maiden avohakkuut historiaan.
EU:n puheenjohtajan nuijaa heiluttava Suomi lupaa ilmastoneutraalia Eurooppaa vuoteen 2050 mennessä. Ilmastopolitiikkaa tehdään talouspoliittisin keinoin. ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus” on Suomen kauden slogan.
Greta Thunberg ja hänen toverinsa jatkavat taisteluaan poliittisten ja taloudellisten suunnanmuutosten eteen.
Maailma Kylässä -festivaali valloittaa Kaisaniemen puiston ja Rautatientorin 25.–26. toukokuuta. Jo kahdettakymmenettä kertaa järjestettävän ilmaistapahtuman teemana on tänä vuonna ilmastonmuutos.
Jopa 25 000 ihmistä osallistui Ilmastomarssille 6.4.2019 Helsingissä. Tapahtuma muistutti sekä päättäjiä että äänestäjiä siitä, mitä tapahtuu sunnuntaina 14.4.2019: silloin koittavat ilmastovaalit, jotka myös eduskuntavaaleina tunnetaan.
Reilusti yli puolet helsinkiläisistä on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Yllättäen eniten ilmastosta huolestuneita kaupunkilaisia on yli 70-vuotiaissa.
SENAATINTORILTA, SUURKIRKON PORTAILTA matka Eduskuntatalolle on 1133 metriä pitkä, ja keskimäärin sen kävelemiseen tarvitaan 1619 askelta. Ilmastomarssi #2:n osanottajat kävelivät 6.4.
Liian tehokkaat hakkuut eivät auta ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, vaan päinvastoin. Isoja puita tarvitaan, mutta tehokas metsätalous kaataa puut nuorina. Taimien istuttamista tärkeämpää olisi antaa puiden kasvaa.
Ilmastoasiantuntijat ovat puhuneet, nyt on tekojen vuoro. Nuoriso on liikkeellä, mutta aikuiset vitkastelevat.
Koululaiset ympäri maailmaa protestoivat tänään Kansainvälisen ilmastolakon merkeissä. (350.org kertoi yli miljoonan koululaisen osallistuneen protestiin.
Ilja Lehtisen ja Tuomas Rinta-Panttilan Elinvoima eläytyi ympäristöahdistukseen. Sen siivittämänä Teatterikorkeakoulussa järjestettiin taiteen poliittisuutta käsittelevä keskustelutilaisuus.
Code Rood kamppailee Alankomaissa ilmaston puolesta kansalaistottelemattomuuden ja suoran toiminnan keinoin.
POW on talviurheilun parissa syntynyt poliittinen ilmastoliike. Se ei vetoa maailmanloppuun vaan rakkauteen talvia kohtaan.
Yhteiskuntia on jo pitkään rakennettu kilpailun ideaa painottaen. Kilpailun tarkoitus on tuottaa voittajia ja häviäjiä. Nykyisellään yhteiskuntamme saavuttaa tuon tavoitteen komeasti, eli päättäjät voivat onnitella itseään hyvin tehdystä työstä.
