Luonnonpuiston sisäänkäyntiä on vaikea löytää. Parkkipaikalta kävellään vähän matkaa tienvartta, kunnes vieressä olevaan metsikköön avautuu aukko kaksi vuotta sitten rakennetulle luontopolulle.
Paikka näyttää ränsistyneeltä. Infokylttejä on revitty ja paikalle rakennetusta lintutornista on vain lautakasa jäljellä.
Pitkospuut kulkevat suota reunustavan metsän ympäri. Alun perin luontopolku jatkui myös ojitetulle suoalueelle, mutta nyt sitä rajaavat turveyhtiön asettamat teollisuusalueesta varoittavat kyltit. Yksinäinen kaivinkone näkyy kaukaisuudessa pölypilven ympäröimänä.
Muutama viikko myöhemmin paikka on täynnä vilskettä. Ruotsalaisten lisäksi paikalle on saapunut ympäristöaktivisteja ainakin Puolasta, Belgiasta, Englannista, Norjasta ja Suomesta. Noin 60 hengen porukka on ikähaitariltaan laaja, nuorimmat ovat teini-ikäisiä ja vanhin osallistuja yli 80-vuotias.
Olemme Grimsåsin suolla Länsi-Ruotsissa, satakunta kilometriä Göteborgista sisämaahan. Suomalainen valtio-omisteinen turveyhtiö Neova haluaa nostaa alueelta turvetta. Turpeen nostaminen vapauttaa kuitenkin siihen sitoutuneen hiilen ilmakehään sekä tuhoaa ympäristöä paikallisesti, minkä takia aktivistit vastustavat toimintaa alueella nyt kolmatta kesää.
Vuonna 2024 suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (suomeksi ”Ennallistakaa kosteikot”) pysäytti työkoneita ja perusti paikalle omaehtoisen luonnonpuiston pitkospuineen ja lintutorneineen. Toiminta jatkui seuraavana kesänä, jolloin suon ojia myös tukittiin. Tänä vuonna uutena tempauksena on niittykasvien ja auringonkukkien kylväminen.
”Se on radikaalia, vaikkei ehkä kuulosta siltä”, sanoo Kasperi Korhonen. Hän on toiminut eri ympäristöjärjestöissä Suomessa ja osallistui toimintaan Grimsåsissa nyt toista vuotta. Hetkinen – auringonkukansiemenet radikaalia?
Kyse on siitä, että Neovalla on lupa nostaa alueelta energiaturvetta, siis turvetta poltettavaksi sähkön tai lämmön tuottamiseksi. Turpeen heikko lämpöarvo ja suuret päästöt tekevät siitä kalliin energiamuodon, ja energiaturpeen noston taloudellinen kannattavuus onkin nykyhetkessä kyseenalainen. Sitä saadakseen tarvitsee myös kaivaa syvälle suohon.
Energiaturpeen yläpuolelta saatavaa turvetta voidaan käyttää muuhunkin – esimerkiksi kasvuturpeeksi ja maanparannukseen. Länsi-Götanmaan lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keväällä Neovan hakemuksen muuttaa Grimsåsin suon käyttötarkoitus kasvuturpeen nostoa varten. Voimassa oleva lupa sallii päällimmäisen, energiaturpeeksi soveltumattoman, kerroksen käytön maanparannukseen.
Kun Neovan ilmoittama vuosittainen turpeennostomäärä suhteutetaan suon pinta-alaan ja jäljellä olevaan sopimusaikaan, ei Återställ Våtmarkerin laskelmien mukaan Grimsåsin suolla koskaan kaiveta tarpeeksi syvälle, jotta nostettava turve sopisi energiakäyttöön. Jos yhtiöllä ei ole aikeitakaan kaivaa energiaturvetta, asettaa se tämänhetkisen toiminnan laillisuuden kyseenalaiseksi. Oliko yhtiöllä alunperinkin tarkoituksena kaivaa kasvuturvetta?
Neova myy kasvuturvetta Kekkilä-brändin alla. Kasvuturpeessa aktivistien kylvämät siemenet kuitenkin ovat ongelma, toisin kuin energiaturpeessa. […]
